Tyresön kunta
Tyresön kunta (ruots. Tyresö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Bollmora.
| Tyresön kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Bollmora |
| Kuntakoodi | 0138 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 69,23 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 49 062 |
| – Väestötiheys | 708,7 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 69,23 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 49 062 henkeä (31.12.2021).[2]
Tyresön naapurikuntia ovat Värmdö, Haninge, Huddinge, Tukholma ja Nacka.
Tyresö sijaitsee Suur-Tukholman alueella Itämeren rannalla Tukholmasta kaakkoon. Kunta on pinta-alaltaan Ruotsin kahdenkymmenen pienimmän joukossa, mutta väestötiheydeltään kahdenkymmenen tiheimmin asutun joukossa. Suurin osa Tyresön asuinalueista kuuluu Tukholman taajamaan.
Vuonna 2007 kunnassa oli 1,10 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 1,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Pitäjänä Tyresö oli suhteellisen nuori, sillä se oli erotettu Österhaningesta vuonna 1636. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa siitä muodostettiin maalaiskunta. 1900-luvun suurilla kuntauudistuksilla ei ollut vaikutusta Tyresöhön.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[6] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 171 | 15,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 405 | 5,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 822 | 10,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 31 779 | 68,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 323 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 3,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 058 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 6,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 224 480 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 89 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
- 0–17-vuotiaat: 25,2 %
- 18–64-vuotiaat: 58,9 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,9 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,7 | 0,2 | |
| jalostus | 22,1 | 17,0 | |
| palvelut | 76,2 | 82,2 | |
| tuntematon | 1,0 | 0,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 413 | 20 857 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 49,9 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,1 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 402 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Tukholma* | 39 427[16] |
| 2 | Brevikshalvön | 2 018 |
| 3 | Raksta | 746 |
| 4 | Gimmersta | 354 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Solnan kuntaan, Sundbybergin kuntaan ja Tukholman kuntaan.[16]
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Tyresö ja Lindalen kasvoivat ensin yhteen Bollmora-nimiseksi taajamaksi. Tyresön taajama kuitenkin erosi jossain vaiheessa Bollmorasta taas omaksi taajamakseen. Sittemmin sekä Bollmora että Tyresö ovat kasvaneet yhteen Tukholman taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Tyresön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Tyresö Första (27 valtuutettua)
- Tyresö Andra (24 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tyresön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 11 | 14 | 12 | 13 | 17 | 17 | 18 | 16 | 22 | 21 | 18 | 14 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 10 | 8 | 5 | 4 | 2 | 3 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 7 | 5 | 2 | 5 | 7 | 5 | 4 | 4 | 7 | 4 | 5 | 4 | 5 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 4 | 5 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 19 | 20 | 20 | 18 | 20 | 18 | 22 | 18 | 19 | 16 | 14 | 14 | 15 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 | 4 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 6 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 4 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Tyresön piiri.
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Tyresö
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Tyresö
Kirkot muokkaa
-
Bollmoradalenin kirkko -
Trollbäckenin kirkko -
Historia muokkaa
Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle Tyresön alueella suurin piirtein 3000-luvulla eaa. Vakinaista asutusta ei muodostunut ennen noin 600-lukua. Tältä esihistorialliselta ajalta on hautoja ja muita jäännöksiä.
Tyresön kartanolla on alkunsa 1300-luvulla. Kartano oli suurimmillaan 1600-luvulla, jolloin miltei kaikki nykyisen kunnan pinta-ala kuului siihen. Tyresön linna ja Tyresön kirkko ovat tältä vuosisadalta.
Tyresö oli tärkeä teollisuuskeskus Tukholman alueella 1500-luvulta ja 1800-luvulle vesivoiman takia, jota pystyttiin muodostamaan virtoihin järvien välillä. Vesipyörät kunnan vaakunassa edustavat kolmea voimalaitosta Nyforsissa, Uddbyssä ja Follbrinksströmmenissä. Teollisuuksiin kuului myllyjä, valssaamoita, paperitehtaita, pajoja, sahalaitoksia ja tiilinvalmistamo. Näistä vanhoista teollisuuslaitoksista ei ole nykyään jäljellä mitään. Uddbyn mylly paloi 1895 ja sen tilalle rakennettiin vesivoimala sähköntuotantoon. Voimala on edelleen jäljellä ja ainoa laatuaan Tukholman seudulla.
1900-luvun alussa Tyresön kartanon suuria maa-alueita alettiin pilkkoa ja kesähuviloita ryhdyttiin rakentamaan. Brevikin alueella rakennettiin kalliita huviloita. Rakentamistahti kasvoi reilusti vuosisadan ensimmäisillä vuosikymmenillä. 1950-luvulla aloitettiin huviloiden muuttaminen vakinaisiksi asunnoiksi.
1950-luvulta Bollmora kasvoi nopeasti. Näin tapahtui etenkin Lex Bollmora -lain jälkeen, joka salli kunnallisten kiinteistöyhtiöiden toimia omankin kunnan ulkopuolella. Kuntakeskus muodostui Bollmoraan ja Bollmora Centrum vihittiin käyttöön vuonna 1965. Miljoonaohjelma (miljonprogrammet) antoi leimansa Tyresössä etenkin Bollmoraan, jossa monet asuinalueet on rakennettu kyseisen ohjelman ansiosta.
1950-luvun kasvuvaiheesta lähtien Tyresön väkiluku on kasvanut noin 5 000:sta nykyiseen vähän yli 41 000:een.
1990-luvun alussa Bollmora Centrum rakennettiin uudelleen katetuksi ostoskeskukseksi, jonka uudeksi nimeksi tuli Tyresö Centrum.
Elokuussa 1999 iso metsäpalo tuhosi noin 15 prosenttia Tyrestan kansallispuistosta.
Kunnan sisäinen jako muokkaa
Tyresön kunnassa ei ole hallinnollisia aluejakoja, mutta muita enemmän tai vähemmän virallisia jakoja on.
Kunnanosat muokkaa
Tyresön kunnassa on pääasiassa kolme kunnanosaa. Tämä on arkipäivällinen viitekehys kunnan eri osista.
- Bollmora luoteessa koostuu 2–8-kerroksisista kerrostaloista, rivitaloista ja omakotitaloista sekä muutamista teollisuusalueista. Tyresön kuntakeskus sijaitsee myös täällä.
- Trollbäcken lännessä koostuu lähes kokonaan omakotitaloalueista.
- Gamla Tyresö kaakossa on osa Tyresön sisäsaaristoa ja koostuu suuresta osin vapaa-ajan asunnoista. Suurin osa asunnoista on muutettu viime vuosikymmeninä soveltumaan ympärivuotiseen asumiseen. Tyresön linna ja Tyresön kirkko 1600-luvulta sijaitsevat myös täällä. Tyrestan kansallispuisto ja luonnonsuojelualue etelässä on suuri aarniometsäalue, joka sijaitsee puoliksi Tyresössä ja puoliksi Haningen kunnassa. Alueet kohotettiin kansallispuistoksi ja suojelualueeksi vuonna 1993 yhdessä Hammarbergetin luonnonsuojelualueen kanssa. Osa alueesta on valtakunnallisesti merkittävää luonnonhoitoaluetta.
Asuinalueet muokkaa
- Trollbäcken 11 715 as.
- Bollmora 8 494 as.
- Krusboda 3 717 as.
- Tyresö Strand 2 874 as.
- Östra Tyresö 2 721 as.
- Östra/Västra Farmarstigen 2 668 as.
- Öringe 2 548 as.
- Granängsringen 2 187 as.
- Fårdala 1 657 as.
- Lindalen 1 445 as.
- Erittelemättömät 71 as.
Väkiluvut ovat ajankohdan 1. tammikuuta 2004 mukaiset. Koko kunnassa asukkaita oli 40 097.
Maantieto muokkaa
Suurin osa Tyresöstä sijaitsee Södertörnin niemimaalla, mutta siihen kuuluu myös muutamia saaria Itämeressä, joista Ägnö ja Härsö ovat suurimmat. Tyresössä on monia järviä, joista suuri osa kuuluu Tyresån järvijärjestelmään. Etelässä on iso aarniometsä, josta osa kuuluu Tyrestan kansallispuistoon ja muita suuria osia muihin luonnonsuojelualueisiin.
Maasto on tyypillinen alueelle. Matalia kukkuloita ja laaksoja muodostui osittain viime jääkauden aikana. Kunnan korkein kohta on Telegrafbergenillä 84 metriä merenpinnan yläpuolella.
Tyresöllä on maarajaa Tukholmaan luoteessa, Nackaan pohjoisessa ja Haningeen etelässä. Lisäksi kunnalla on järvirajaa Huddingeen lännessä ja merirajaa Värmdöön idässä ja koillisessa.
Yhteydet muokkaa
Tyresö on noin 20–30 minuutin päässä Keski-Tukholmasta julkisella liikenteellä. Eräät päälinja-autolinjoista ovat 806, 807, 815, 872, 873, 875 Gullmarsplanilta, ja 812, 813, 815X, 818 Keski-Tukholmasta, ja 840 Haningesta ja Nackasta. Pääteihin kuuluvat läänitie 229 – moottoritie Tukholmaan, ja läänitie 260 etelään Haningeen ja pohjoiseen Nackaa kohden. Kunta on yksi harvoista Tukholman läänin kunnista, joissa ei ole lainkaan raideliikennettä.
Ystävyyskaupungit muokkaa
Merkittäviä asukkaita muokkaa
- Ingvar Carlsson, poliitikko ja entinen Ruotsin pääministeri
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 24.7.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 24.7.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
