Karoliininen instituutti

lääketieteellinen yliopisto Solnassa, Ruotsissa

Karoliininen instituutti (ruots. Karolinska Institutet, lyh. KI) on vuonna 1810 perustettu lääketieteellinen yliopisto Solnassa, Ruotsissa. Instituutilla on kaksi kampusta, Solnassa sekä Huddingen Flemingsbergissä. Kampusten yhteydessä sijaitsevat Karoliinisen yliopistosairaalan (KS) kaksi sairaalaa, KS Solna ja KS Huddinge. Sairaala toimii Tukholman läänin akuuttisairaalana. Opetusta järjestetään myös Danderydin sairaalassa sekä Södersjukhusetissa Södermalmilla. Newsweek'n vuoden 2022 sairaaloiden kansainvälisessä vertailussa KS sijoittui sijalle 8.[2]

Karoliininen instituutti
Karolinska Institutet Campus Solna, entré, 2019.jpg
engl. Karolinska Institute
Motto Att förbättra människors hälsa (ruotsiksi)
Perustettu 1810
Tyyppi julkinen
Budjetti 7371 miljoonaa SEK (737,1 miljoonaa €)
Rehtori Ole Petter Ottersen
Henkilökunta 5 088 (2019)[1]
Opiskelijoita 6 290 (2019)[1]
Sijainti Solna, Stockholm
Ruotsi
Kampus Solna, Flemingsberg
Sivusto www.ki.se

Karoliinisen instituutin komitea on valinnut vuosittain Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat vuodesta 1901 lähtien. KI:sta ovat valmistuneet myös viisi lääketieteen Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkintoa vastaanottaneita, neljänneksi eniten maailmalla rinnakkain MIT, Oxfordin, Caltechin ja Max Planck -instituutin kanssa.[3]

KI:n mainetta lisää myös sen huippusijat eri kansainvälisissä yliopistovertailussa, esimerkiksi vuonna 2020 QS:n lääketieteellisten yliopistojen vertailussa KI sijoittui sijalle 5 (edellä Harvard, Oxford, Stanford, Cambridge ja rinnakkain Johns Hopkinsin kanssa).[4]

Karoliinisen instituutin koulutusohjelmissa voi esimerkiksi kouluttautua lääkäriksi, hammaslääkäriksi, psykologiksi, optikoksi, logopediksi, fysioterapeutiksi, sairaanhoitajaksi, suuhygienistiksi sekä suorittaa maisterintutkinnon esimerkiksi biolääketieteessä, toksikologiassa, ravitsemustieteissä tai kansanterveystieteessä. Lisäksi instituutissa on mahdollista väitellä tohtoriksi.

Karoliiniseen instituuttiin kuuluu 22 laitosta, kuten Fysiologian ja farmakologian laitos, Solu- ja molekyylibiologian laitos, Lääketieteellisen biokemian ja biofysiikan laitos sekä Hammaslääketieteen laitos. Instituutin tutkimus kattaa yli puolet kaikesta Ruotsissa tehdystä lääketieteellisestä tutkimuksesta.[5]

Yliopiston budjetti lääketieteelliseen opetus- ja tutkimuskäyttöön on myös yksi Euroopan suurimmista, esimerkiksi vuonna 2021 tutkimus- ja opetuskulut oli 7370 miljoonaa SEK (737 miljoonaa euroa).[6] Tämä on suurempi kuin Helsingin yliopiston vuoden 2021 kokonaiskulut, mukaan lukien kaikkien tiedekuntien kulut, joka oli 703 miljoonaa euroa.[7]

HistoriaMuokkaa

 
Solnan kampuksen sisäänkäynti Solnavägenillä. Taustalla Aula Medica.

Ruotsin kuningas Kaarle XIII perusti Karoliinisen instituutin 13. joulukuuta 1810 kouluttamaan armeijan kenttäkirurgeille lääketieteellisiä taitoja, ja vuonna 1811 se alkoi kouluttaa kaikkia lääkäreitä. Alun perin instituutti sijaitsi Riddarholmenilla, ja vuonna 1816 se muutti Kungsholmenille, nykyisen Tukholman kaupungintalon viereen. Instituutin alkuvuosien vaikuttajiin kuului esimerkiksi professorina toiminut kemisti Jöns Jacob Berzelius. Instituutti sai vuonna 1822 nimen Kongliga Carolinska medico-chirurgiska institutet, joka muutettiin lyhyempään muotoon Karolinska Institutet vasta vuonna 1968.

Vuonna 1861 instituutti sai oikeuden myöntää tutkintoja ja se rinnastettiin yliopistoon, ja vuonna 1888 Karolina Widerström valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Karoliinisesta instituutista Ruotsin ensimmäisenä naislääkärinä.

Vuonna 1895 Alfred Nobel nimesi testamentissaan Karoliinisen instituutin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon jakajaksi. Instituutin omista tutkijoista palkinto on myönnetty jakamisen aloittamisesta vuonna 1901 vuoteen 2018 mennessä viidelle.

Vuonna 1937 Nanna Svartzista tuli Karoliinisessa instituutissa Ruotsin ensimmäinen naisprofessori valtiollisessa korkeakoulussa. Samana vuonna osa KI:n laitoksista muutti Solnaan, johon Karoliininen sairaala valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1940. Vuonna 1945 koko Karoliininen instituutti muutti nykyiselle kampukselleen uuden sairaalan viereen.

Vuonna 1972 vihittiin käyttöön Huddingen sairaala. Tämän jälkeen osa KI:n laitoksista muutti tämän uuden sairaalan viereen, ja vuosien kuluessa sinne kehittyi Flemingsbergin kampus. Vuonna 1998 Hälsohögskolan i Stockholm liitettiin Karoliiniseen instituuttiin, jonka myötä instituutissa alkoivat muun muassa sairaanhoitaja-, audionomi- ja suuhygienistikoulutus. Vuonna 2007 instituutissa alkoivat ruotsin- ja englanninkieliset maisteriohjelmat.[5]

MaineMuokkaa

Maailman viidensadan huippuyliopiston niin sanotussa Shanghai-yliopistovertailussa Karoliininen instituutti sijoittui vuonna 2017 maailmassa sijalle 44 ja Euroopassa sijalle 12, mikä oli korkein minkään ruotsalaisen tai pohjoismaalaisen yliopiston saama sijoitus.[8]

 
Biomedicum-rakennus kampus Solnassa.
 
Aula Medica -rakennus kampus Solnassa.
 
Nya Karolinska Universitetssjukhuset.

Vuosien 2018 QS World Rankings of Universities -vertailussa Karolinska institutet sijoittui kansainvälisessä lääketieteessä sijalle 6 ja Euroopassa sijalle 3.[9]

Vuonna 2020 QS:n lääketieteellisten vertailussa KI sijoittui sijalle 5 (edellä Harvard, Oxford, Stanford, Cambridge ja rinnakkain Johns Hopkinsin kanssa).[4]

KI:sta on valmistunut viisi lääketieteen Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkintoa vastaanottanutta, neljänneksi eniten maailmassa rinnakkain MIT, Oxfordin, Caltechin ja Max Plankin instituutin kanssa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Karolinska Institutet i korthet Karolinska Institutet. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  2. Newsweek: World's Best Hospitals 2022 - Top 250 Newsweek. 2.3.2022. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  3. a b Maggie Koerth: Harvard Wins The Most Nobel Prizes In Physiology And Medicine (For Dudes) FiveThirtyEight. 2.10.2016. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  4. a b Medicine 2020 Top Universities. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  5. a b Karolinska Institutet ett medicinskt universitet Karolinska Institutet. Viitattu 25.7.2018. (ruotsiksi)
  6. Financial reports | Karolinska Institutet ki.se. Viitattu 30.4.2022. (englanniksi)
  7. Yliopiston talous | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 30.4.2022.
  8. Academic Ranking of World Universities ARWU World University Rankings 2018. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  9. QS World University Rankings by Subject 2018: Medicine Top Universities. 22.2.2018. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Rocca, Julius: Hur Karolinska institutet kom till. Stockholm: Karolinska institutet University Press, 2010. ISBN 978-91-85565-41-2.
 
Karoliinisen instituutin Science Park.
 
Yliopiston kirjasto ja Berzelius-laboratorio.

Aiheesta muuallaMuokkaa