1960

Vuosi 1960 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

Vuotta kuvaa nimitys "Afrikan vuosi", sillä lähes kaikissa Afrikan maissa oli liikehdintää siirtomaavaltoja vastaan, ja monet maat itsenäistyivät nimenomaan vuonna 1960. Siirtomaavalta Afrikassa purkautui.

tammikuu–maaliskuu

USS Trieste

• 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
• 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ”uudet kaupungit”.
• 1. tammikuuta − Suomessa astui voimaan uusi verotuslaki, jolla yhdistettiin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus. Verovelvollinen täytti tästä lähtien vain yhden veroilmoituksen.
• 4. tammikuuta – Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska allekirjoittivat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) perustamissopimuksen.
• 4. tammikuuta – Kirjailija Albert Camus sai surmansa liikenneonnettomuudessa Ranskassa Sensin lähellä kun hänen kustantajansa Michel Gallimardin Facel Vega HK500-urheiluauto, jossa Camus oli matkustajana törmäsi puuhun.
• 8. tammikuuta − Neuvostoliittoon loikannut Lee Harvey Oswald asettui Minskiin Valko-Venäjälle. Hän sai ilmaisen asunnon ja pääsi työhön Valko-Venäjän radio- ja televisiotehtaaseen. Oswald palasi Yhdysvaltoihin kesällä 1962.
• 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
• 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
• 12. tammikuuta – Suomen Joutsen -purjealusta alettiin hinata Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi viisipäiväisen siirron aikana lieviä vaurioita.
• 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
• 24. tammikuuta – Algerian barrikaadiviikko: Algerian ranskalaiset siirtolaiset nousivat kapinaan Algerissa ja pystyttivät kaupunkiin barrikaadeja.
• 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
• 1. helmikuuta − Ranskan kansalliskokous myönsi presidentti Charles de Gaullelle täydet henkilökohtaiset valtuudet Algerian kapinan kukistamiseksi.
• 4. helmikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keski-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi sisäministeri Eino Paloveden ja Pohjois-Karjalan läänin ensimmäiseksi maaherraksi Kuopion läänin maaherran Lauri Riikosen. Uudeksi Kuopion läänin maaherraksi tuli sisäministeriön kansliapäällikkö Erkki O. Mantere ja uudeksi sisäministeriksi kansanedustaja Eemil Luukka. Paloveden tilalle eduskuntaan tuli agronomi, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mauno Pohjonen.
• 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa oli ainutlaatuinen tilanne: yhdenkään osallistujan ei katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
• 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.

Squaw Valleyn talviolympialaisten Yhdysvallat−Neuvostoliitto-jääkiekko-ottelu.

Maaliskuun 21. päivänä tapahtunutta Sharpevillen verilöylyä esittävä maalaus.

• 12. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Squaw Valleyssä.
• 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet ”Trinity”, ”RDS-1” ja ”Hurricane” yhteensä.
• 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
• 26. helmikuuta − Ison-Britannian prinsessa Margaret ja hovivalokuvaaja Antony Armstrong-Jones julkistivat kihlauksensa. Heidät vihittiin avioliittoon 6. toukokuuta, jolloin kuningatar Elisabet II myönsi Armstrong-Jonesille Snowdonin jaarlin arvonimen.
• 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
• 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
• 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
• 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
• 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko.
• 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.
• 29. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa Iso-Britanniassa. Ranskan edustaja Jacqueline Boyer voitti kappaleella "Tom Pillibi".

huhtikuu–kesäkuu

Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti.

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
• 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
• 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
• 10. huhtikuuta − Seinäjoen uusi kirkko Lakeuden Risti vihittiin käyttöön.
• 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin uudelleen käyttöön toukokuun alussa rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
• 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
• 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
• 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
• 4. toukokuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta EFTA-maiden etuja vastaavaa suosituimmuuskohtelua hintana Suomen jäsenyydelle EFTAssa.
• 7. toukokuuta – Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilovin erottua.
• 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
• 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
• 23. toukokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto aloitti U-2-välikohtauksen käsittelyn. Neuvostoliiton vakoilulentosyytös hylättiin 26. toukokuuta.
• 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
• 27. toukokuuta − Yhdysvallat lopetti talousapunsa Kuuballe.
• 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta.
• 2. kesäkuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi entisten ministerien Aarre Simosen, Urho Kiukkaan ja Vilho Väyrysen menetelleen lain vastaisesti Kätilöopiston rakentamisen yhteydessä.
• 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.

Rikostutkijoita Bodominjärven surmateltalla.

• 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
• 7. kesäkuuta − Suolahden ja Haapajärven välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
• 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
• 10. kesäkuuta – Urho Kekkonen suostui Maalaisliiton ehdokkaaksi vuoden 1962 presidentinvaaliin.
• 12. kesäkuuta − Argentiina kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin Israelin kieltäydyttyä palauttamasta Adolf Eichmannia Argentiinaan ja vaati YK:n turvallisuusneuvoston kutsumista koolle tapauksen vuoksi.
• 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
• 23. kesäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto katsoi äänin 8–6 Israelin loukanneen Adolf Eichmannin kaappauksella Argentiinan suvereniteettia ja velvoitti Israelin hyvittämään tapauksen Argentiinalle ”sopivalla tavalla”.
• 23. kesäkuuta – Suomen ensimmäinen kantosiipialus Sirena aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Tukholman välillä.
• 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
• 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
• 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
• 30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä.
• 30. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov saapui viralliselle vierailulle Itävaltaan.

heinäkuu–syyskuu

Kittinger hyppää 31 kilometrin korkeudesta.

• 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
• 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
• 1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
• 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
• 5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
• 6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi ja pääministeri Fidel Castro vahvisti lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
• 6. heinäkuuta – Kongolaiset sotilaat aloittivat useissa varuskunnissa kapinan eurooppalaisia upseereita vastaan.
• 7. heinäkuuta − Ylöjärvellä vihittiin käyttöön televisioasema, johon liittyi 219 metriä korkea linkkimasto.
• 9. heinäkuuta – Belgian kansallinen lentoyhtiö Sabena ilmoitti asettavansa koko kalustonsa Kongosta pakenevien valkoihoisten käyttöön.
• 9. heinäkuuta – Maalaisliiton kansanedustaja, kunnallisneuvos Matti Miikki kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli maanviljelijä Mikko Kaarna.
• 11. heinäkuuta – Moise Tšombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
• 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
• 14. heinäkuuta – Yhdistyneet kansakunnat päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
• 14. heinäkuuta – Kongo katkaisi diplomaattisuhteensa Belgiaan.
• 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimawo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
• 21. heinäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui käsittelemään Kongon kriisiä ja vaati seuraavana päivänä Belgiaa vetämään joukkonsa Kongosta.
• 25. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
• 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
  • 3. elokuuta – Niger
  • 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
  • 7. elokuuta – Norsunluurannikko
  • 11. elokuuta – Tšad
  • 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
  • 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
  • 17. elokuuta – Gabon
• 5. elokuuta – Heinäveden Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström määrättiin mielentilatutkimukseen.
• 6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
• 16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta.
• 17. elokuuta – Ensimmäinen Cobol-ohjelmointikielellä toteutettu ohjelma ajettiin RCA 501 -tietokoneella.
• 18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
• 18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
• 19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
• 19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
• 20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
• 21. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov julisti Kiinan johtajan Mao Zedongin harhaoppiseksi.
• 23. elokuuta − Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin NL:n edustajaksi kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA).

Rooman kesäolympialaisten avajaiset.

• 25. elokuuta - Kesäolympialaiset alkoivat Roomassa.
• 29. elokuuta − Piispa Paavali nimitettiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä Hermanin jäätyä eläkkeelle.
• 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
• 12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua, ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
• 14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
• 15. syyskuuta − RKP:n kansanedustaja, kouluneuvos John Österholm sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli Torsten G. Aminoff. Vuodesta 1919 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuulunut ja Suomen pitkäaikaisimmaksi kansanedustajaksi noussut Österholm kuoli marraskuussa.
• 22. syyskuuta – Entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
• 23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
• 24. syyskuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus, USS Enterprise laskettiin vesille.
• 26. syyskuuta – Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat senaattori John F. Kennedy ja varapresidentti Richard Nixon kohtasivat ensimmäisessä televisioidussa vaaliväittelyssä, jota seurasi 66,4 miljoonaa katsojaa. Neljän ehdokkaiden välisen väittelyn jälkeen seuraavia saatiin odottaa vuoteen 1976.
• 29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 1. lokakuuta – Tampereella vihittiin käyttöön Suomen koulumuseo.
• 2. lokakuuta – Suomessa pidettyjen kunnallisvaalien ensimmäinen päivä. Äänestysvilkkaus nousi siihenastiseen ennätykseen, 75 prosenttiin.
• 2. lokakuuta − Kirjankustantaja Werner Söderströmin patsas paljastettiin Porvoossa hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä.
• 5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
• 12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
• 12. lokakuuta – Japanilainen äärinationalisti Otoya Yamaguchi murhasi sosialistisen puolueen puheenjohtajan Inejirō Asanuman suorassa televisiolähetyksessä.
• 19. lokakuuta – Tampereen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä.
• 24. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen aloitti Lontoossa neuvottelut Suomen EFTA-jäsenyydestä.
• 24. lokakuuta – Neuvostoliiton uuden R-16-ohjuksen kokeissa Baikonurilla tapahtui onnettomuus, jossa kuoli yli 100 ohjuksen kehittäjää ja sotilasta, ml. strategisten ohjusjoukkojen komentaja, marsalkka Mitrofan Nedelin.
• 26. lokakuuta – Yhdysvaltain postiministeriö julkaisi marsalkka Mannerheimia esittävän postimerkin Vapauden puolustajat -sarjassa. Neljän sentin arvoista merkkiä painettiin 160 miljoonaa kappaletta. Merkin ensimmäiset kappaleet luovutettiin Suomesta asekätkentäjutun vuoksi Yhdysvaltoihin siirtyneille, Yhdysvaltain armeijassa palvelleille eversti Alpo Marttiselle ja kapteeni Olavi Alakulpille.
• 1. marraskuuta – Sukselaisen hallitus nousi Suomen viiden siihen saakka pitkäikäisimmän hallituksen joukkoon istuttuaan 658 vuorokautta.
• 2. marraskuuta – Ison-Britannian syyttäjäviranomaiset ilmoittivat, että D. H. Lawrencen vuonna 1928 kirjoittama romaani Lady Chatterleyn rakastaja oli vapautettu julkaisukiellosta. Lawrence oli kuollut vuonna 1930 ja romaani oli ilmestynyt suomeksi vuonna 1950.
• 8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
• 8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ”Kätilöopiston jutun” vuoksi.
• 11. marraskuuta − TPSL:n kansanedustaja Valdemar Liljeström kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vuoden 1958 vaaleissa pudonnut kouluneuvos Aino Malkamäki.
• 13. marraskuuta – Sammy Davis meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
• 15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
• 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
• 28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
• 1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton viisitonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
• 2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanivaltiossa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
• 2. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
• 9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
• 13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
• 15. joulukuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
• 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta Naton vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
• 16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
• 17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
• 27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
• 28. joulukuuta – Suomen suurin televisiomasto vihittiin käyttöön Ylöjärvellä.
• 30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa alettiin rakentaa Silvolan tekojärveä.
• 31. joulukuuta – farthingit eli neljännespennin kolikot vedettiin pois käytöstä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

tuntematon päivämäärä

• tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.
• PDP-1-tietokoneen tuotanto alkaa
• joulukuu – Yleisradion vuosittainen TV-ohjelma Joulupukin lähtö Korvatunturilta esitettiin ensimmäisen kerran.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 4. tammikuuta – April Winchell, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä ja radiojuontaja
• 5. tammikuuta – Elsebeth Gerner Nielsen, tanskalainen poliitikko
• 6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
• 6. tammikuuta – Kari Jalonen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
• 10. tammikuuta – Brian Cowen, irlantilainen poliitikko
• 10. tammikuuta – Heidi Herala, suomalainen näyttelijä
• 12. tammikuuta – Oliver Platt, kanadalainen näyttelijä
• 13. tammikuuta – Eric Betzig, vuoden 2014 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 15. tammikuuta – Jouko Mäki-Lohiluoma, suomalainen muusikko
• 18. tammikuuta – Mark Rylance, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 20. tammikuuta – William R. Wright (”Will Right”), yhdysvaltalainen tietokonepelisuunnittelija
• 22. tammikuuta – Michael Hutchence, australialainen muusikko (k. 1997)
• 23. tammikuuta – Ville Sandqvist, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja näyttämötyöntekijä
• 29. tammikuuta – Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli (k. 1986)
• 29. tammikuuta – Sean Kerly, brittiläinen maahockeypelaaja
• 29. tammikuuta – Greg Louganis, yhdysvaltalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
• 2. helmikuuta – Jari Porttila (”Sporde”), suomalainen urheilutoimittaja
• 4. helmikuuta – Pete Malmi, suomalainen laulaja (k. 2007)
• 7. helmikuuta – Dominick Arduin, ranskalainen seikkailija ja naparetkeilijä (kadonnut 2004)
• 7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori
• 7. helmikuuta – James Spader, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. helmikuuta – Peggy Whitson, yhdysvaltalainen astronautti ja biokemisti
• 10. helmikuuta – Robert Addie, englantilainen näyttelijä (k. 2003)
• 11. helmikuuta – Tuula Haatainen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 14. helmikuuta – Eric Shea, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua (kuningatar Elisabet II:n toinen poika)
• 20. helmikuuta – Kee Marcello, ruotsalainen kitaristi
• 23. helmikuuta – Naruhito, Japanin kruununprinssi
• 25. helmikuuta – Tuomas Nevanlinna, suomalainen filosofi, kirjoittaja ja suomentaja
• 27. helmikuuta – Simon Critchley, brittiläissyntyinen filosofi
• 27. helmikuuta – Andrés Gómez, ecuadorilainen tennispelaaja
• 27. helmikuuta – Kaj Turunen, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja
• 28. helmikuuta – Dorothy Ruth Hoogstraten (”Dorothy Stratten”), kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (k. 1980)
• 29. helmikuuta – Khaled Hadj Brahim (”Khaled”), algerialainen rai-muusikko (Kutché)
• 2. maaliskuuta – Svein Stølen, norjalainen kemian professori ja Oslon yliopiston rehtori
• 4. maaliskuuta – Jody Campbell, yhdysvaltalainen vesipalloilija
• 4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Q. Stone")
• 7. maaliskuuta – Joe Carter, yhdysvaltalainen baseballpelaaja
• 7. maaliskuuta – Jozef Chovanec, tšekkiläinen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
• 7. maaliskuuta – Ivan Lendl, tšekkiläinen tennispelaaja
• 7. maaliskuuta – Doogie White, skotlantilainen rocklaulaja
• 8. maaliskuuta – Lee Labrada, yhdysvaltalainen kehonrakentaja
• 12. maaliskuuta – Keijo Leppänen, suomalainen televisiotoimittaja ja kirjailija
• 12. maaliskuuta – Courtney B. Vance, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. maaliskuuta – Adam Clayton, englantilainen rockmuusikko
• 13. maaliskuuta – Joe Ranft, yhdysvaltalainen taikuri, animaattori ja ääninäyttelijä (k. 2005)
• 16. maaliskuuta – Markus Selin, suomalainen elokuvatuottaja
• 17. maaliskuuta – Markus Leikola, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori
• 18. maaliskuuta – Guy Carbonneau, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
• 19. maaliskuuta – Simo Aalto, suomalainen taikuri
• 19. maaliskuuta – Timo Halonen, Mikkelin kaupunginjohtaja
• 19. maaliskuuta – Sinikka Svärd, suomalainen sanoittaja
• 21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari) (k. 1994)
• 22. maaliskuuta – Rebecca Belmore, kanadalainen valokuvaaja, performanssitaiteilija ja kuvanveistäjä
• 24. maaliskuuta – Kelly LeBrock, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. maaliskuuta – Peter O’Brien, australialainen näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Jo Nesbø, norjalainen pörssimeklari, kirjailija ja muusikko

huhtikuu–kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Linford Christie, brittiläinen pikajuoksija ja olympiavoittaja
• 4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
• 9. huhtikuuta – Jaak Aab, virolainen poliitikko
• 11. huhtikuuta – Jeremy Clarkson, englantilainen journalisti ja autoasiantuntija
• 11. huhtikuuta – Esa Saarnio (”Rokki-Rantanen”), suomalainen kitaristi
• 12. huhtikuuta – Teuvo Hakkarainen, suomalainen perussuomalaisten kansanedustaja
• 15. huhtikuuta – Pedro Delgado, espanjalainen maantiepyöräilijä
• 15. huhtikuuta – Philippe, belgialaisten kuningas
• 17. huhtikuuta – Riitta Uusitalo, suomalainen kuvittaja, kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija
• 25. huhtikuuta – Anna Babitzin, suomalainen laulaja ja show-esiintyjä
• 29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen klarinetisti
• 4. toukokuuta – Werner Faymann, Itävallan liittokansleri 2008–2016
• 9. toukokuuta – Johnny Paul Koroma, Sierra Leonen valtionpäämies 1997–1998 (k. 2003)
• 10. toukokuuta – Paul David Hewson (”Bono”), irlantilainen muusikko (”U2”)
• 12. toukokuuta – Lisa Martin, australialainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti
• 16. toukokuuta – Rosario Fiorello, italialainen viihdyttäjä ja laulaja
• 17. toukokuuta – Simon Fuller, brittiläinen televisio- ja levytuottaja
• 18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
• 23. toukokuuta – Linden Ashby, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. toukokuuta – Doug Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 24. toukokuuta – Kristin Scott Thomas, englantilainen näyttelijä
• 26. toukokuuta – Henrik Enckell, suomalainen psykoanalyytikko ja kirjailija
• 31. toukokuuta – Greg Adams, kanadalainen jääkiekkoilija
• 4. kesäkuuta – Paula Risikko, suomalainen poliitikko
• 6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
• 9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
• 18. kesäkuuta – Teemu Kakkuri, suomalainen teologi, pastori, toimitusjohtaja ja rehtori (k. 2022)
• 20. kesäkuuta – Mikael Andersson, suomalainen näyttelijä
• 22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti
• 23. kesäkuuta – Jon Landau, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
• 27. kesäkuuta – Trude Teige, norjalainen toimittaja, kirjailija ja juontaja

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Hannu Tuomainen, suomalainen elokuvatuottaja
• 2. heinäkuuta – James Hirvisaari, suomalainen poliitikko
• 2. heinäkuuta – Terry Rossio, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -tuottaja
• 4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
• 7. heinäkuuta – Jukka Mäkelä, suomalainen poliitikko ja Espoon kaupunginjohtaja
• 8. heinäkuuta – Haakon Bruun-Hanssen, norjalainen amiraali
• 14. heinäkuuta – Jane Lynch, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – Toril Marie Øie, Norjan korkeimman oikeuden puheenjohtaja
• 18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
• 21. heinäkuuta – Fritz Walter, saksalainen jalkapalloilija
• 27. heinäkuuta – Tiina Onikki-Rantajääskö, suomalainen kielitieteilijä
• 4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri 2004–2011
• 7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
• 10. elokuuta – José Antonio Domínguez Bandera (”Antonio Banderas”), espanjalaissyntyinen näyttelijä
• 14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
• 14. elokuuta – Katriina Honkanen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 16. elokuuta – Éric Caritoux, ranskalainen maantiepyöräilijä
• 16. elokuuta – Timothy Hutton, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tavallisia ihmisiä)
• 17. elokuuta – Sean Penn, yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
• 21. elokuuta – Roman Schatz, saksalais-suomalainen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja
• 26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 28. elokuuta – Leroy Chiao, yhdysvaltalainen astronautti
• 28. elokuuta – Emma Samms, englantilainen näyttelijä
• 5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
• 6. syyskuuta – Detlev Glanert, saksalainen säveltäjä
• 8. syyskuuta – Stefano Casiraghi, italialainen liikemies ja julkisuuden henkilö (k. 1990)
• 9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Colin Firth, englantilainen näyttelijä
• 11. syyskuuta – Hiroshi Amano, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko, yksi sinisen LED:in keksijöistä
• 17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
• 18. syyskuuta – Joshua Angrist, vuoden 2021 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
• 23. syyskuuta – Jason Carter, brittiläinen näyttelijä
• 23. syyskuuta – Steve Conte, yhdysvaltalainen muusikko
• 29. syyskuuta – Eini Pajumäki, suomalainen laulaja
• 30. syyskuuta – Blanche Lincoln, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko

lokakuu–joulukuu

• 7. lokakuuta – Ilkka Vainio, suomalainen sanoittaja, musiikkituottaja ja laulaja
• 8. lokakuuta – Kirsi-Marja Laitinen (”Kikka Laitinen”), suomalainen laulaja, lauluntekijä, sanoittaja ja säveltäjä
• 9. lokakuuta – Anders Ekborg, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja
• 9. lokakuuta – Laura Ruohonen, suomalainen näytelmäkirjailija
• 12. lokakuuta – Hiroyuki Sanada, japanilainen näyttelijä
• 13. lokakuuta – Christel Liljeström, suomalainen poliitikko
• 17. lokakuuta – Rob Marshall, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koreografi
• 18. lokakuuta – Craig Mello, vuoden 2006 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi ja professori
• 18. lokakuuta – Jean-Claude Van Varenberg (”JeanClaude Van Damme”), belgialainen itämaisten taitelulajien taitaja, toimintaelokuvien käsikirjoittaja ja näyttelijä
• 24. lokakuuta – Jaime Garzón, kolumbialainen koomikko, lehtimies ja rauhanneuvottelija (k. 1999)
• 29. lokakuuta – Michael Carter, yhdysvaltalainen kuulantyöntäjä ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
• 30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
• 31. lokakuuta – Reza Kuruš Pahlavi, Iranin viimeisen šaahin Mohammad Reza Pahlavin vanhin poika
• 1. marraskuuta – Tim Cook, yhdysvaltalainen liikemies
• 2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
• 4. marraskuuta – Kathy Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja stand-up-koomikko
• 8. marraskuuta – Michael Nyqvist, ruotsalainen näyttelijä (k. 2017)
• 10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen tieteiskirjailija
• 11. marraskuuta – Christian Prudhomme, ranskalainen urheiluvaikuttaja ja toimitusjohtaja
• 12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
• 12. marraskuuta – Peggy Hessen Følsvik, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 17. marraskuuta – Ru Paul Andre Charles (”RuPaul”), yhdysvaltalainen drag queen
• 18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
• 22. marraskuuta – Albert Cartier, ranskalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
• 23. marraskuuta – Seppo Lehtikangas, suomalainen jalkapalloilija (k. 2020)
• 24. marraskuuta – Jussi Pesonen, suomalainen toimitusjohtaja
• 27. marraskuuta – Julija Tymošenko, Ukrainan ent. pääministeri
• 25. marraskuuta – John F. Kennedy, Jr., yhdysvaltalainen lakimies ja kustantaja, presidentti John F. Kennedyn poika (k. 1999)
• 29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
• 2. joulukuuta – Nicholas Dingley (”Razzle”), englantilainen rumpali ("Hanoi Rocks") (k. 1984)
• 3. joulukuuta – Daryl Hannah, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. joulukuuta – Kenneth Branagh, irlantilais-brittiläinen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
• 10. joulukuuta – Vesa Haltsonen, suomalainen näyttelijä
• 14. joulukuuta – James Comey, yhdysvaltalainen FBI:n ent. johtaja
• 17. joulukuuta – Miroslav Kalousek, tšekkiläinen poliitikko ja ministeri
• 21. joulukuuta – Jarmo Saarti, suomalainen kirjastonhoitaja, tutkija ja kirjailija
• 18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
• 27. joulukuuta – Kaj Turunen, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja
• 31. joulukuuta – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1960 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

• 3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1879)
• 4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (Sivullinen) (s. 1913)
• 7. tammikuuta – Tellervo Laurila, suomalainen oopperalaulaja ja kirjallisuuden suomentaja (s. 1887)
• 7. tammikuuta – Julius Polin, suomalainen liikemies (s. 1869)
• 25. tammikuuta – Ernst Gehrcke, saksalainen fyysikko (s. 1878)
• 28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä (s. 1889)
• 29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1906)
• 6. helmikuuta – Jussi Harjula, suomalainen päätoimittaja (s. 1898)
• 9. helmikuuta – Aleksandr Benois, venäläinen taiteilija (s. 1870)
• 9. helmikuuta – Ernő Dohnányi, unkarilainen säveltäjä, kapellimestari ja pianisti (s. 1877)
• 12. helmikuuta – Oskar von Hindenburg, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1883)
• 13. helmikuuta – E. J. Nyström, suomalainen matemaatikko ja professori (s. 1895)
• 17. helmikuuta – Vilho Nenonen (”Suomen tykistön isä”), suomalainen tykistökenraali (s. 1883)
• 20. helmikuuta – Adone Zoli, Italian pääministeri 1957–1958 (s. 1887)
• 21. helmikuuta – Ilona Jalava, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1878)
• 2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
• 4. maaliskuuta – Leonard Warren, yhdysvaltalainen baritoni (s. 1911)
• 9. maaliskuuta – Sigurd Laesvirta], suomalainen taiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija (s. 1910)
• 9. maaliskuuta – Jalmari Jäntti, WSOY:n toimitusjohtaja (s. 1876)
• 11. maaliskuuta – Roy Chapman Andrews, yhdysvaltalainen luonnontieteilijä (s. 1884)
• 18. maaliskuuta – Erkki Paavolainen, suomalainen kouluneuvos, kansanopiston johtaja ja kansanedustaja (s. 1890)
• 24. maaliskuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (s. 1923)
• 24. maaliskuuta – Weli Pölkki, suomalainen runoilija (s. 1912)
• 25. maaliskuuta – Arturo Ambrosio, italialainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1870)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Tuanku Abdul Rahman, Malaijan kuningas (s. 1895)
• 3. huhtikuuta – Norodom Suramarit, Kambodžan kuningas (s. 1896)
• 10. huhtikuuta – Arthur Benjamin, australialainen säveltäjä (s. 1893)
• 14. huhtikuuta – Alonzo Sundman, suomalainen jääkärikenraali (s. 1895)
• 17. huhtikuuta – Eddie Cochran, yhdysvaltalainen rockabilly-muusikko ja multi-instrumentalisti (s. 1938)
• 20. huhtikuuta – Ksenia Aleksandrovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar, keisari Aleksanteri III:n tytär
• 24. huhtikuuta – Max von Laue, vuoden 1914 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko, röntgendiffraktion keksijä (s. 1879)
• 25. huhtikuuta – Aman Allah Khan, Afganistanin kuningas 1919–1929 (s. 1892)
• 25. huhtikuuta – August Kopff, saksalainen tähtitieteilijä (s. 1882)
• 25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija (s. 1867)
• 26. huhtikuuta – Wander Johannes de Haas, alankomaalainen fyysikko ja matemaatikko (s. 1878)
• 1. toukokuuta – Charles Holden, brittiläinen arkkitehti (s. 1875)
• 3. toukokuuta – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (s. 1914)
• 5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija (s. 1901)
• 6. toukokuuta – Pál Ábrahám (”Paul Abraham”), unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (Viktoria ja hänen husaarinsa) (s. 1892)
• 7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija (Kalevala Korun perustaja) (s. 1883)
• 8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1872)
• 9. toukokuuta – Signe Bergman, ruotsalainen naisasianainen (s. 1869)
• 9. toukokuuta – Arvid Lydecken, suomalainen kirjailija (s. 1884)
• 11. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies (s. 1874)
• 11. toukokuuta – Hugo Vasarla, suomalainen vuorineuvos (s. 1886)
• 12. toukokuuta – Aly Khan, pakistanilainen diplomaatti ja YK:n yleiskokouksen varapuheenjohtaja (s. 1911)
• 13. toukokuuta – Harry Schell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (s. 1921)
• 24. toukokuuta – Clara Ingram Judson, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1879)
• 30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kieltäytynyt neuvostoliittolainen kirjailija (Tohtori Živago) (s. 1890)
• 31. toukokuuta – Walther Funk, saksalainen sanomalehtimies ja kansallissosialistinen poliitikko (s. 1890)
• 1. kesäkuuta – Enok Rytkönen, suomalainen kirjakauppias, lasten kuvakirjojen tekijä ja kääntäjä (s. 1874)
• 8. kesäkuuta – Ragnar Ekelund, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1892)
• 9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1900)
• 12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija (s. 1907)
• 19. kesäkuuta – Chris Bristow, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1937)
• 19. kesäkuuta – Jimmy Bryan, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1926)
• 19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
• 24. kesäkuuta – Arvo Kuusla, suomalainen elokuvanäyttelijä ja elokuvan järjestäjä (s. 1907)
• 25. kesäkuuta – Walter Baade, saksalainen tähtitieteilijä (s. 1893)
• 25. kesäkuuta – Ida Outhwaite, australialainen kuvittaja, kirjailija ja taiteilija (s. 1888)

heinäkuu–syyskuu

• 5. heinäkuuta – Viljo Mikkola, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1871)
• 9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko (s. 1889)
• 11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija (s. 1887)
• 13. heinäkuuta – Allina Amanda Hildén (Alli Paasikivi), Suomen presidentti Juho Kusti Paasikiven puoliso (s. 1879)
• 14. heinäkuuta – Maurice de Broglie, ranskalainen fyysikko (s. 1875)
• 15. heinäkuuta – Kaarlo Hildén, suomalainen maantieteilijä ja antropologi (s. 1893)
• 15. heinäkuuta – Lawrence Tibbett, yhdysvaltalainen näyttelijä ja baritoni (s. 1896)
• 16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka (s. 1881)
• 18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1872)
• 18. heinäkuuta – Oscar Tengström, suomalainen näyttelijä (s. 1887)
• 28. heinäkuuta – Vilho Annala, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1888)
• 3. elokuuta – Virginia Balistrieri, italialainen näyttelijä (s. 1888)
• 7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä (s. 1900)
• 12. elokuuta – Kaarle Viktor Väänänen (”Kalle Väänänen”), suomalainen kirjailija (s. 1888)
• 28. elokuuta – Pekka Aarnio, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1930)
• 30. elokuuta – Aarre Tuompo, suomalainen psykologian professori (s. 1908)
• 1. syyskuuta – Hisamuddin Alam Shah, Malaijan kuningas (s. 1898)
• 3. syyskuuta – J. E. Salomaa, suomalainen filosofi ja professori (s. 1891)
• 5. syyskuuta – August Alexander Korhonen (”Aku Korhonen”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1892)
• 7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, DDR:n ensimmäinen presidentti (s. 1876)
• 8. syyskuuta – Oscar Pettiford, yhdysvaltalainen jazz-sellisti, kontrabasisti ja säveltäjä (s. 1922)
• 9. syyskuuta – Johan Björling (”Jussi Björling”), ruotsalainen tenori (s. 1911)
• 9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1885)
• 10. syyskuuta – Fjodor Panfjorov, venäläinen neuvostokirjailija (s. 1896)
• 14. syyskuuta – Antero Lamminen, suomalainen lehtitoimittaja ja kokoomuslainen poliitikko
• 20. syyskuuta – Ida Rubinstein venäläinen ballerina (s. 1885)

lokakuu–joulukuu

• 6. lokakuuta – Tapio Voionmaa, suomalainen diplomaatti (s. 1896)
• 7. lokakuuta – August Hyöki, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (s. 1874)
• 14. lokakuuta – Sigurd Hoel, norjalainen kirjailija, kustannusalan vaikuttaja ja kirjallisuuskriitikko (s. 1890)
• 14. lokakuuta – Abram Ioffe, neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1880)
• 14. lokakuuta – T. S. Vehkakorpi, suomalainen runoilija, sanoittaja ja kääntäjä (s. 1890)
• 15. lokakuuta – Henny Porten, saksalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1890)
• 17. lokakuuta – Yrjö J. E. Alanen, suomalainen teologi ja professori (s. 1890)
• 18. lokakuuta – Craig Mello, vuoden 2006 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi ja professori
• 22. lokakuuta – Antti Aho, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1900)
• 24. lokakuuta – Kaarlo Soinio, suomalainen urheilutoimittaja, voimistelija ja jalkapalloilija (s. 1888)
• 25. lokakuuta – Harry Ferguson, irlantilainen insinööri ja keksijä, nykyaikaisen traktorin kehittäjä (s. 1884)
• 3. marraskuuta – Harold Spencer Jones, englantilainen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (s. 1890)
• 5. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
• 5. marraskuuta – August Gailit, virolainen kirjailija (s. 1891)
• 5. marraskuuta – Johnny Horton, yhdysvaltalainen kantrilaulaja (s. 1925)
• 6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali (Kriegsmarinen komentaja) (s. 1876)
• 8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
• 11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko (s. 1902)
• 12. marraskuuta – Eero Selin, suomalainen viulisti, kapellimestari ja soitinrakentaja (s. 1893)
• 16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1901)
• 16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko (s. 1882)
• 19. marraskuuta – Hans Ahlström, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1904)
• 24. marraskuuta – Olga Aleksandrovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar, keisari Aleksanteri III:n tytär (s. 1882)
• 28. marraskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1908)
• 30. marraskuuta – Alvar Palmgren, suomalainen kasvitieteilijä ja professori (s. 1880)
• 4. joulukuuta – Konrad Huber, suomalainen diplomi-insinööri ja haulikkoampuja (s. 1892)
• 7. joulukuuta – Clara Haskil, romanialainen pianisti (s. 1895)
• 11. joulukuuta – Heikki Mäkinen, suomalainen poliitikko (s. 1888)
• 12. joulukuuta – Christopher Hornsrud, norjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1859)
• 22. joulukuuta – Ragnar Öller (”Sten Söderskär”), suomalainen kunniakonsuli ja kirjailija (s. 1893)
• 31. joulukuuta – Aune Häme, suomalainen näyttelijä (s. 1909)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Donald Glaser
• Nobelin kemianpalkinto: Willard Libby
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Frank Macfarlane Burnet ja Peter Medawar
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saint-John Perse
• Nobelin rauhanpalkinto: Albert Luthuli

Muuta

• Elokuvavuosi 1960
• Kirjallisuusvuosi 1960
• Musiikkivuosi 1960
• Urheiluvuosi 1960

Kirjallisuus

• Pekka Tuomikoski: 50 vuotta sitten. Vuosi 1960 (Minerva, 2010)