Riihimäki

kaupunki Kanta-Hämeen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäki
Riihimäki.vaakuna.svg Riihimäki.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°44′20″N, 024°46′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 694
Hallinnollinen keskus Riihimäen keskustaajama
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kokonaispinta-ala 125,55 km²
300:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 121,00 km²
– sisävesi 4,55 km²
Väkiluku 28 819
38:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
väestötiheys 238,2 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,7 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
218:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Sami Sulkko
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Ps.
 • Kesk.

11
10
9
5
3
3
2
www.riihimaki.fi

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään samassa rakennuksessa sijaitsee Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo, taidemuseo, Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri. [7][8]

MaantiedeMuokkaa

LuontoMuokkaa

 
Hatlamminsuo on arvokkain yksittäinen luontokohde Riihimäen alueella.

Maisemallisesti Riihimäki on viljely- ja järvimaata.[9] Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu on 30-75 metriä ja alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä merenpinnan yläpuolella.

Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti metsiä, soita ja vesistöjä. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä. Lehtojen osuus Riihimäen metsämaista on yli 30 prosenttia.[10] Lehmusmetsiköitäkin on runsaasti ja myös pähkinäpensaikkoja esiintyy. Kallioista muun muassa harvinainen kivilaji, gabro, esiintyy laajalti kaupungin eteläosissa. .

Soita Riihimäellä on Etelä-Suomen oloihin jopa tavallista enemmän, lähes 10 %. Vallitsevien suoyhdistelmätyyppien vyöhyke Riihimäellä ovat kilpikeitaat. Pääosa soista kuuluu kuitenkin viettokeitaisiin ja ainoastaan iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia ja nevoja. Soista luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa, Hausjärven rajan tuntumassa sijaitseva Hatlamminsuo.

Jääkauden jäljistä löytyy Riihimäeltä siirtolohkareita, harjuja, muinaisrantoja sekä suppia.[11] Riihimäen läpi kulkee myös ensimmäinen salpausselkä.[12]

Vesistöjä Riihimäellä on vain noin 500 hehtaaria.[13] Suurimmilta osin Riihimäen alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja pohjoisimmat osat Kokemäen vesistöalueeseen. Kaupunkia halkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, jonka alueen päälle kaupungin keskusta sijoittuu. Alueen vedet ohjautuvat pääosin pieniä ojia ja puroja pitkin. Riihimäen järvet sijaitsevat kaikki kaupungin eteläosassa. Suurimmat järvet ovat Hirvijärvi, Paalijärvi sekä Hyvinkäälle ulottuva Suolijärvi. Pienimpiä järviä ovat Vatsianjärvi, Arolammi sekä kaksi Vähäjärveä, joista toinen laskee Paalijärveen ja toinen Hirvijärveen.[14] Vantaanjoki virtaa Riihimäen alueella noin 13 kilometrin matkan.[15] Vantaanjoen sivujokia Riihimäellä ovat Herajoki ja Paalijoki. Pohjoisessa virtaa Kokemäenjoen valuma-alueeseen kuuluva Riihiviidanoja Punkanjokeen ja edelleen Puujokea pitkin pohjoiseen.

Luonnonsuojelualueet ja luontokohteetMuokkaa

[16]

IlmastoMuokkaa

Meren suhteellinen läheisyys leudontaa Riihimäen talvea, mutta toisaalta Tammelan ylänkömaan vaikutus viilentää kesää.[17] Vuoden sademäärä on Riihimäellä keskimäärin 610 mm ja sadepäiviä on noin 110 kpl vuodessa. Pysyvä lumipeite sataa Riihimäelle keskimäärin joulukuussa ja lunta kertyy maaliskuulle 30-35 cm.

HistoriaMuokkaa

 
Ilmakuva Riihimäeltä 1960-luvulla.

Riihimäen alue paljastui veden alta Yoldiameren aikana noin 10 200-9 500 vuotta sitten.[18] Riihimäen alueella sijaitseva Silmäkenevan suo- ja peltoalue oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten järvi, jonka alta Riihimäen alue paljastui maaperän kohoamisen seurauksena.[19] Järvi ulottui Arolammilta nykyisen keskustan alueelle. Merenranta oli kivikaudella nykyisen Vantaan kaupungin kohdalla ja Silmäkeneva sijaitsi noin 30-40 km etäisyydellä merestä, johon sen yhdisti nykyisin Vantaanjokena tunnettu vesistö.[18] Järven on arvioitu soistuneen 500-luvulle mennessä. Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Riihimäeltä löytyneistä yli 20 kivikautisesta asuinpaikasta varhaisimmat ajoittuvat lähes 9 000 vuoden taakse.[20]

Varhaisimmat pysyvät asukkaat asettuivat Riihimäen seudulle, Ryttylän kylän alueelle arviolta 1200-luvulla. Silmäkenevalta otettujen siitepölynäytteiden perusteella maanviljely olisi lähialueilla alkanut viimeistään 1400-luvulla. Riihimäen kylistä Ryttylä, Kara, Arolampi, Hiivola ja Herajoki mainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa veroluetteloissa.[19]

Nykyinen Riihimäen alue oli varhaisina aikoina suomaata, jota halkaisi hiljalleen virtaava joki. Mahdollisuudet maanviljelyyn, kaskenpolttoon ja pellonraivaukseen olivat vähäiset ja varhainen asutus hakeutui yleensä seuduille, jossa vilja kasvoi helposti ja missä karja kykeni liikkumaan vaivattomasti. Tämän takia seutu, jossa Arolammen, Herajoen, Karan, Ryttylän ja Vantaan kylät sivusivat toisiaan jäi kylien takamaaksi, jota hallitsi suuri suo.[21] Suo oli paikoin vetistä lettoa, paikoin aukeaa nevaa ja kitukasvuista rämettä tai kuusivaltaista korpea. Karan kylää esittävässä isojakokartassa 1770-luvulta suuren rämeikön nimeksi on merkitty Pataistensuo. Nykyisen keskustan (Suokylä) alueen nimenä mainitaan Pillisuo vuoden 1857 karttaan liittyvässä asiakirjassa. Karan kylän eteläinen raja kulki Hattulamminmäestä (nyk. Hatlamminmäki) etelälounaaseen Kokonsuolle ja sieltä edelleen lounaaseen Vantaanjoen itärannalla sijaitsevaan Vähään Patastesaareen, nykyisen Parooninmäen pohjoispuolelle. Sieltä raja suuntautui luoteeseen Sipposaareen (nyk. Sipusaari). Ryttylän ja Karan välinen raja kulki sieltä koilliseen Vuohiniitynmäelle.

Pataistensuon pohjoispuolta pitkin kaarsi korkea harjanne, joka oli eräs Salpausselän sivuharjuista, joka syntyi runsaat 10 000 vuotta sitten jääkauden lopulla. Harjua pitkin kiemurteli herajokelaisten vanha kirkkotie. Tien varrella oli Istuinkivenä tunnettu kallio. Ryttylän rajalta Pataistensuon länsilaitaan ulottuvalla ylänkömaalla kasvoi sankkaa metsää.[21] Joka puolella aukeni suuria soita. Ison Patastesaaren (nyk. Patastenmäki) itä- ja eteläpuolella oli laaja Uhkolansuo. Lounaassa Vantaanjoen varrella Pataistensuohon liittyi läheisesti Korttionsuo sekä Herajoella päin Silmäkeneva. Vedenjakaksi muodostuneen harjun pohjoispuolella kasvoi kumpuileva korpi. Sen keskellä avautui suuri, upottava Uramonsuo. Hieman kauempana koillisessa oli mäkisen ja metsäisen maaston takana Hattulamminsuo (nyk. Hatlamminsuo). Harjun eteläpuolisen vetisten maaperän suonena virtasi paljon nykyistä leveämpänä Vantaanjoki, joka alkoi noin viiden kilometrin päästä Erkylänjärvestä.

Haapahuhdan alueella oli 1700-luvulla Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia.[22] Karan maille syntyivät 1780-luvun kuluessa muun muassa Kuulojan, Huhtimon ja Kokon torpat, ja 1800-luvun puolella Talteen ja Tienhaaran torpat. Anttilan talonpoikaistalon alainen Juppalan torppa raivattiin 1788. Ryttylän rälssitalon alainen Haapahuhdan torppa perustettiin 1794, josta muodostettin vuonna 1813 itsenäinen tila. 1800-luvun alkuvuosina perustettiin myös Uramon ja Sipusaaren torpat sekä Riihiviidan uudistila. Monet entisten torppien nimet ovat edelleen nähtävissä Riihimäen kaupunginosien ja asuinalueiden nimissä.

Suomen rautatieverkon ensimmäisen rataosuuden rakentamisen Helsingin ja Hämeenlinnan välille alettua perustettiin radanrakentajia varten alueelle työasema, joka sai nimekseen Riihimäki. Riihimäelle perustettiin myös rautatieasema, joka on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Ensimmäinen asemarakennus Riihimäelle valmistui kuitenkin vasta 1868.[23] Riihimäki oli aluksi Helsinki-Hämeenlinna-radan hiljaisin seisake ja seudulle asettui pieni rautatieläisyhdyskunta ja syntyvä kylä houkutteli myös käsityöläisiä.[24] Riihimäen taajaman ydin muodostui 1900-luvun alkuun saakka rautatieaseman ja Rautatienpuiston ympäristöstä. Asukkaita oli vuoden 1859 lopussa noin 1 200, ja vuoteen 1900 mennessä oli väkiluku kasvanut 2 610 henkeen.[19]

Riihimäen keskustassa sijaitsevan Riihikiven muistolaatan mukaan kaupunki on saanut nimensä nykyisen Rautatienpuiston mäkialueella sijanneiden riihien mukaan.[25]

Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema ja siten tärkeä kauttakulkupaikka, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Lahteen avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1869.[23] Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman. Jo 1800-luvun loppupuolella Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.

Vuonna 1905 valmistunut kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä. Riihimäestä oli muodostumassa teollisuuspaikkakunta, jonka tärkeimmät teollisuuslaitokset olivat saha ja lasitehdas.[24] Vuonna 1907 avattiin kapearaiteinen Riihimäen–Lopen rautatie Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle.[26] Rautatie oli alkujaan hevosvetoinen, mutta muuttui 1911 höyryvetoiseksi. Rata oli toiminnassa vuoteen 1954.

Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 ratsuväkivaruskunta, jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka Viestirykmentti vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna 1910 perustettiin myös Riihimäen lasi, joka toimi vuoteen 1990 saakka. Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa käytiin Riihimäen taistelu, jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan punaisilta. Sodan päätyttyä perustettiin vankileiri, jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäestä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta lopulta vuonna 1919.[24] Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Taajaväkisen yhdyskunnan laajentuessa päätettiin teettää laajemman kokonaisuuden sisältävä asemakaava, joka vahvistettiin 1925.[18] Uuden asemakaavan laati arkkitehti Otto Iivari Meurman ja asemakaava-alueeseen kuuluivat Harjukylä, Suokylä, Koivistonmäki, Peltokylä, Jokikylä sekä nykyinen Peltosaaren alue.

Riihimäki kärsi suuria vaurioita talvisodan pommituksissa, mutta selvisi jatkosodasta ehjänä.[27] Erityisesti Antreasta asutettiin siirtolaisia kauppalaan sodan jälkeen. Sodanjälkeinen rakentaminen ei rajoittunut vain sodan tuhojen korjaamiseen, vaan myös uusia rakennuksia rakennettiin. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1 000 uutta asuinrakennusta ja samalla kaavoitettiin useita uusia asuinalueita, kuten Hirsimäki, Uramo ja Uhkola.[24][28] 1950-luvun lopussa alkoi myös Riihimäen kautta kulkevan valtatie 3:n (nyk. seututie 130) rakentaminen.

Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alusta[29], ja 1960-luvulta lähtien yhä useampi riihimäkeläinen matkusti töihin paikkakunnan ulkopuolelle.[24] Lähiöitä rakennettiin Otsolaan ja Sipusaareen, ja muun muassa Räätykänmäkeen rakennettiin omakotitaloalueita. 1970-luvulla alettiin rakentaa Mattilaan teollisuuskylää ja Peltosaareen uutta asuinlähiötä.[30] Lisäksi rakennettiin kerrostaloja Ilomäkeen sekä Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Pääradan sähköistäminen ulottui Riihimäelle asti vuonna 1972. Teollisuustyöväen määrä laski 1980-luvulle tultaessa kolmanneksella ja rautatieläistenkin suhteellinen osuus laski. Enemmistö työskenteli palvelualoilla. Riihimäen lasi lopetti toimintansa v. 1990. Maanteitse liikenneyhteydet Riihimäeltä Helsinkiin ja Tampereelle paranivat, kun 1990-luvulla valmistui moottoritie, nykyinen valtatie 3.[31]

Riihimäen rautatieaseman liikenne ja asema rautatieristeyksenä heikkeni jonkin verran Lahden oikoradan valmistuttua 2006.[32] Vuonna 2008 valmistui Riihimäelle, rautatieaseman tuntumaan Liikekeskus Atomi, jossa toimii muun muassa Prisma. Rautatieaseman yhteyteen valmistui 2009 myös matkakeskus.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
23 971
1985
  
24 366
1990
  
25 000
1995
  
25 838
2000
  
26 173
2005
  
27 069
2010
  
28 803
2016
  
29 160
2020
  
28 815
Lähde: Tilastokeskus[33]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 29 021 asukasta, joista 27 881 asui taajamissa, 807 haja-asutusalueilla ja 333 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Riihimäen taajama-aste on 97,2 %.[34] Riihimäen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Riihimäen keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 27 881 asukasta.[35] Riihimäen keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Hausjärven ja Lopen kuntien alueelle.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Riihimäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[36]

Riihimäen Vapaaseurakunta on toiminut Riihimäellä vuodesta 1925. Riihimäen Vapaaseurakunta on osa Suomen Vapaakirkkoa, joka erkani luterilaisesta kirkosta 1800-luvun lopulla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Riihimäen alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[37]

LiikenneMuokkaa

 
Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja historiallisen Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepiste. Riihimäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasema, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen kautta kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Hollolan ja Tammelan välinen kantatie 54.

Etäisyyksiä RiihimäeltäMuokkaa

PalvelutMuokkaa

 
Riihimäen keskustaa Hämeenkadun ja Lopentien risteyksessä vuonna 2006.
 
Itsenäisyyspäivän kansallinen paraati vuonna 2009.

KoulutusMuokkaa

Riihimäellä on yksitoista peruskoulua: kahdeksan alakoulua[38] ja kolme yläkoulua.[39]

AlakoulutMuokkaa

YläkoulutMuokkaa

Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö, jonka tiloissa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n liikenneopettajakoulutus. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto ja oppimateriaalikeskus. Riihimäellä on aikuiskoulutuksena vartijaksi pyrkiville kaksivuotinen opintolinja.

TerveysMuokkaa

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö (RYKS).

KulttuuriMuokkaa

Riihimäellä on kuusi museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo. Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu muun muassa useita Helene Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

NuoretMuokkaa

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Riihimäellä toimii nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.

MediaMuokkaa

Riihimäen paikallislehti on Aamuposti, jossa julkaistaan myös Hyvinkään, Hausjärven, Lopen ja Nurmijärven uutisia. Aamulehden tytärlehti Viikkouutiset Riihimäki on paikallinen ilmaisjakelulehti. Ennen Aamupostin perustamista Riihimäellä ilmestyi paikkakunnan oma paikallislehti Riihimäen Sanomat.

Riihimäen asioista uutisoi myös Yle Hämeenlinna (ent. Radio Häme), jonka kuuluvuusalue on Kanta-Häme.

TalousMuokkaa

Suurimmat työnantajat:

UrheiluMuokkaa

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

Kaupunginosat ja kylätMuokkaa

Riihimäen kaupunginosat:[40]

Kaupunginosa Numero
Harjukylä 1
Herajoki 25
Herala 33
Hirsimäki 11
Huhtimo 16
Jokikylä 5
Juppala 8
Kaunola 24
Kirjaus 19
Koivistonmäki 3
Koivuranta 22
Kumela 14
Kuuloja 23
Mattila 21
Merkos 27
Metsäkorpi 31
Parmala 29
Parooninmäki 9
Patastenmäki 10
Peltokylä 4
Peltosaari 20
Petsamo 7
Pohjankorpi 26
Punkantienristeys 12
Räätykänmäki 17
Sammalisto 32
Suokylä 2
Taipale 28
Tienhaara 18
Uhkola 15
Uramo 13
Vahteristo 30
Vantaa 6

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[41]

Kylä Numero
Arolampi 401
Erkylä 402
Herajoki 403
Hiivola 404
Kara 405
Karhi 406
Kernaala 407
Kormu 408
Kytäjärvi 420
Kytöjärvi 409
Ryttylä 410
Vantaa 411

Tunnettuja riihimäkeläisiäMuokkaa

KulttuurihenkilöjäMuokkaa

PoliitikkojaMuokkaa

UrheilijoitaMuokkaa

MuutMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.[45][46]

Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnatMuokkaa

Riihimäellä on seuraavat ystävyyskaupungit:[47]

Lisäksi Riihimäellä on seuraavat yhteistyökunnat, joiden kanssa Riihimäellä on johonkin yhteiseen piirteeseen perustuvaa säännöllistä yhteistyötä:[47]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Riihimäki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Logistiikkakeskus ja pääkonttori Würth. Viitattu 8.2.2013.
  8. Nauti suomalaista lähiruokaa Valio. Viitattu 8.2.2013.
  9. Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 - Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (sivu 17), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  10. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Kasvillisuus, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  11. Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 sivu 9, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  12. https://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/riihimaen-luonnon-yleispiirteet/, kohta Maa- ja kallioperä, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  13. Riihimäen kaupugin ympäristön tila 2017 - Vesistöt (sivu 35), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  14. Riihimäki - Järviwiki, jarviwiki.fi, viitattu 26.4.2020.
  15. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Vedet, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  16. Riihimäki - Ympäristö ja luonto - Luonnonsuojelualueet, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  17. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Ilmasto, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  18. a b c Riihimäen rakennetut kulttuuriympäristöt 2020 (sivuilla 10-12 on kerrottu Riihimäen alueen historiasta), riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.
  19. a b c Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (sivu 7), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  20. Riihimäen historiaa lyhyesti | Riihimäen kaupunginmuseo, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 7.4.2020
  21. a b Hoffrén, Jouko, 1939-: Riihimäen historia, s. 21-25. [Riihimäki]: Riihimäen kaupunki, 1979-. 6649521. ISBN 951-99205-4-4, 978-951-99205-4-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2020).
  22. Riihimäen kaupunki - Haapahuhdan koulu - Historia riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  23. a b Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1860, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  24. a b c d e Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen historiaa lyhesti, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 9.5.2020
  25. https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/taide/muistolaattoja/ riihimäkiseura.fi. viitattu 1.11.2019
  26. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1900, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  27. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1940, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  28. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1950, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  29. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1960, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  30. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1970, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  31. 1990 - Riihimäen kaupunki, riihimaki.fi, viitattu 26.7.2020.
  32. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 2000, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  33. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  34. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  35. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  36. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  37. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  38. Alakoulut - Riihimäen kaupunki, riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.
  39. Yläkoulut - Riihimäen kaupunki, riihimaki.fi, viitattu 24.9.2020.
  40. Riihimäen kaupunginosat 2015 Riihimäen kaupunki. Viitattu 26.6.2020.
  41. Riihimäen kylät (2011) Riihimäen kaupunki. Viitattu 26.6.2020.
  42. a b c d e f g h Kirjoja Riihimäestä Riihimäen kaupunki. Viitattu 7.2.2013.
  43. Koulukiusatusta pojasta kasvoi esiintymistä rakastava drag-taiteilija Turun Sanomat. Viitattu 1.11.2019.
  44. Kanta-Hämeessä useita miljonäärejä 28.5.2012. Yleisradio. Viitattu 7.2.2013.
  45. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  46. Jogurtti keksittiin vahingossa Etelä-Suomen Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 12.12.2018.
  47. a b Ystävyyskaupunkitoiminta Riihimäen kaupunki. Viitattu 18.9.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa