Tervakoski

kylä Janakkalassa

Tervakoski on kylä ja taajama Janakkalan kunnassa ja sen toinen kylätaajama Turengin ohella. Vuonna 2021 taajamassa oli 3 972 asukasta.[1]

Tervakoski

Tervakoski

Koordinaatit: 60°48′53″N, 24°37′34″E

Valtio Suomi
Maakunta Kanta-Häme
Kunta Janakkala
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 8,59 km²
Väkiluku (2021) 3 972
 – Väestötiheys 462,4 as./km²
Väkiluku, väestötiheys ja pinta-ala koskevat taajamaa. Tiedot ovat vuodelta 2021.[1]


















Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhassa postikortissa.
Tervakosken paperitehdas nykyisin.

Historia muokkaa

Tervakosken historia alkaa keskiajalta. Paikka sijaitsi Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskevan joen kosken kohdalla. Sijainti oli keskeinen eteläisen Janakkalan kehitystä määrittelevä tekijä. Koski oli hyvä myllynpaikka, ja sellainen paikalla on ollut satoja vuosia. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kolme myllyä. Vuonna 1780 rakensivat Gabriel Brunow ja ratsumestari Karl Gustaf Uggla kosken rannalle kaksiraamisenselvennä sahan hyödyntämään alueen metsävaroja.lähde?

Tervakosken muodostivat kosken rantatilat Hovilan ratsutila ja Talolan eli Alimyllyn rälssitila, jotka olivat myllyjen ansiosta alueen kantatiloja. Samasta syystä niistä tuli myös säätyläistiloja. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään. Tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen kaniikki Erik Jaakonpoika vuonna 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti vuonna 1501 Talolan tuomiokirkolle. Vuonna 1542 kirkon tila päätyi Kustaa Vaasan Ruotsissa toteuttaman uskonpuhdistuksen yhteydessä valtiolle.lähde?

Talola joutui läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka päätyi sukulaissuhteeseen kuningas Juhana III:een solmittuaan avioliiton tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian kanssa. Nuorempia sisaruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti hänelle muun muassa Talolan vuonna 1577. Lucretia kuoli nuorena vuonna 1585. Tila siirtyi Brita de la Gardielle, joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta Janakkalan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen vuonna 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. 22. helmikuuta 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestarille Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. 5. lokakuuta 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. 9. joulukuuta 1799 Johan Nordenswan osti myös Talolan rälssitilan, jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordenswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordenswan osti vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen vuonna 1806 Juho Jaakonpojalta.lähde?

Tervakosken kylätaajama oli vaikeuksissa 1980-luvulla, kun saneeraukset koettelivat kannattamatonta tehdasta. 1990-luvun puolivälissä valmistui moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan. Vajaan tunnin ajomatka on houkutellut varsinkin lapsiperheitä muuttamaan omakotitaloihin Tervakoskelle, jossa on kunnan palveluita: päiväkodit, kirjastot, terveyskeskukset ja koulut. Tervakoski Oy:n aikanaan rakentamat palvelut, kuten uimahalli, ovat siirtyneet kunnan omistukseen.lähde?

Tervakosken paperitehdas muokkaa

Pääartikkeli: Tervakosken paperitehdas

Tervakosken paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818 ja muutettiin koneelliseksi vuonna 1853. Tehtaan ostivat 1856 helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström. Sittemmin tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut muun muassa Suomen Pankki. Stora Enson omistuksen jälkeen tehdas on kuulunut itävaltalaiselle Trierenberg Groupille. Nykyään tehdas kuuluu Delfort Groupin omistukseen.lähde?


Puuhamaa muokkaa

Tervakoskella sijaitsee Puuhamaa. Sen omistaa espanjalainen Aspro Ocio S.A., joka osti koko Puuharyhmä Oyj -osakekannan Puuhamaan astuessa pörssiin vuonna 2007.lähde?

Liikkeet ja palvelut muokkaa

Tervakoskella toimivat Avainapteekki, K-Market, S-market, Osuuspankki, Eläinlääkäriasema Helmi Oy, Isännöitsijätoimisto Pohjola Oy, Konekeskus, Suomalainen Energiaosuuskunta, Jokki Pub, Pikku Nisa, Kymppilounas, Tallicafe, Kemikalio, Parturiliike Liks-Top, Parturi-Kampaamo Karvari, Coconut, Ompelimo Minna Parkkinen, Vanajaveden Opisto, palvelutalo Elsakoti, Tervakosken kirjasto, Tervakosken terveyskeskus, Tervakosken kukkakauppa, Tervakosken pizzeria, Tervakosken Kahvila-Konditoria, Tervakosken seurakuntakeskus ja kirkko sekä huvipuisto Puuhamaa.lähde?

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • Tervakoski; Janakkalan kunta
  • Janakkalan seurakunta
  • Tervakoski Oy
  • Puuhamaa
  • Annala V.: Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886–1946. Hämeenlinna 1946.
  • Annala V.: Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950.
  • Koskinen Tarmo: Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987.
  • Koskinen Tarmo: Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.