Tervakosken paperitehdas

Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhassa postikortissa.

Tervakosken paperitehdas on Tervakoski Osakeyhtiön (Tervakoski Oy) paperitehdas, jonka omistaa itävaltalainen Delfort Group. Yhtymä on omistanut sen vuodesta 1999.[1] Tehdas on yhtymän suurin tuotantolaitos[2].

Tehdas sijaitsee Janakkalan Tervakosken kylässä. Aiemmin tehdas kuului Suomen pankin, Enson, Stora Enson ja Trierenberg Groupin omistukseen. Tervakoski Oy:n liikevaihto on noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 %. Tuotteita viedään noin 60 maahan. Tehtaalla toimii neljä erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 t erilaisia hienopaperituotteita (vuonna 1968 11 000 t/a). Tervakoski Oy:n palveluksessa on noin 350 työntekijää, joista 330 on Paperiliiton jäseniä (vuonna 1968 työntekijöitä oli 1 600). Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta.lähde?

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

 
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin Tervakosken paperitehtaan 150-vuotisen toiminnan kunniaksi. Merkissä kuvattuna puureliefi käsintehdyn paperin valmistuksesta.

Vuonna 1806 Gustaf Georg Nordenswan osti isältään Johan Nordenswanilta Talolan ja Hovilan sahoineen ja myllyineen. Tervakoskeen liitettiin vielä myöhemmin vuonna 1875 Toivan eli Vahteriston verotila, Kuosarin veroratsutila ja Tuomolan rälssitila, jotka yhdessä muodostivat Toivan kartanon. Kun paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818, tehtaan omistussuhteet ovat määritelleet samalla myös Tervakosken kylän omistussuhteita. Tehtaan perustamisesta lähtien ovatkin tehdas ja kylä kulkeneet samaa tahtia.

Kun G. G. Nordenswan 1818 sai keisarillisen privilegion paperitehtaan perustamiselle, oli alussa kaksivalssinen laitos, mutta jo 1839 se laajennettiin viisivalssiseksi. Tehdas ja kartano siirtyivät kamarikirjuri Georg Nordenswanille 1839, ja 1850 hän muodosti yhtiön Otto Meurmanin ja Bengt Carl Steniuksen kanssalähde?. Tässä tilanteessa tehdas päätettiin muuttaa koneelliseksi paperitehtaaksi. 1850 tilattu paperikone 1 upposi Skånen edustalla, joten paperikoneen hankinta toteutui vasta 1853.[2]

Alussa tehdas toimi vesivoimalla ja valmisti paperia lumpuista. 1850-luvulla tehdas siirtyi käyttämään höyryvoimaa, ja paperin valmistus koneellistui 1853.

Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Kun tehdas heidän aikanaan 1863 paloi, oli jälleen myös muutosten aika ja yritys muuttui osakeyhtiöksi. Setelipaperin valmistus aloitettiin vuonna 1887. Sen jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut muun muassa Suomen Pankki, joka käytti tehtaan tekemää paperia markkamääräisten seteliensä painamiseen.

Suomen pankki osti yksityisomistajien osakkeet itselleen 1921, jolloin yhtiöstä tuli valtio-omisteinen[2]. Yhtiön nimeksi tuli 1928 Tervakoski Osakeyhtiö. Vuosina 1932-1933 yhtiö oli G. A. Serlachius Oy:n taloudellisessa ja teknillisessä hallinnassalähde?. yhtiö siirtyi 1986 Suomen Pankilta Enso-Gutzeit Oy:lle[2] (ja edelleen Stora-Ensolle). Seuraavaksi yritys myytiin 1999 itävaltalaiselle Trierenberg Groupille[2]. Omistusjärjestelyjen jälkeen tehdas kuuluu itävaltalaisen Delfort Groupin omistukseen.

Tervakosken paperitehdas saastutti vuosina 1956–1984 Tervajoen ja Kernaalanjärven PCB-yhdisteillä. PCB-pitoisuudet ovat yhä niin suuria, että järven kalojen käytölle on asetettu rajoituksia.[3]

Tehtaan johtajiaMuokkaa

RakennuksetMuokkaa

Kosken partaalla sijaitsevat tiiliset tehdasrakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa. Oktogonin muotoinen käsipaperiosasto vuodelta 1875 on rakennuksista vanhin. Vanhan paperitehtaan on suunnitellut 1920-luvulla rakennusmestari K. J. Ahlskog.

Tervajoen länsirannalla sijaitsevat yhtiön konttorirakennukset rajaavat tehdasaluetta Tervakosken liikekeskustan suuntaan. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevat puiset työväen asuinrakennukset, joista valtaosa on 1900-luvun ensi vuosilta. Niiden lähellä sijaitsee Lepolan vanhustentaloryhmä, jossa kolme vanhinta rakennusta vuodelta 1935 ovat arkkitehti Jarl Eklundin ja kaksi rakennusta vuodelta 1945 arkkitehti Heimo Kautosen piirtämiä. Jokirannassa on arkkitehti Ricardo Björnbergin piirtämä työnjohtajien asuintalo Pomola vuodelta 1900. Entinen kansakoulu on vuodelta 1891. Vanhan tehdaskylän kaakkoispuolella sijaitsee yhtenäinen omakotialue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien. Alasjärven rannalla on uusrenessanssityylinen puuhuvila Suruton 1880-luvulta. Sitä on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Tervakosken teollisuusmiljööseen liittyvät lisäksi Tervakosken kartanoalue ja Pikkukirkko.

Tehtaan paperikoneetMuokkaa

Suomen markoissa käytetty "markkapaperi" valmistettiin Tervakoskella koko rahayksikön olemassaoloajan. Euroissa käytettävää setelipaperia ei Tervakoskella valmisteta. Tervakoski valmistaa edelleen passeissa käytettävää paperia, muita varmuuspapereita ja shekkipaperia paperikoneella PK3. Tervakosken paperitehdas on ainoa paperitehdas Suomessa, joka käyttää erikoispapereissa pellava- ja puuvillakuituja.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK1 (vanha) Bryan Donkin & Co. 1853-1863 Tasoviira  ?  ?  ?  ? Tuhoutui tulipalossa 1863. Halli purettu.
Paperikone PKII Bryan Donkin & Co. 1864-21.5.1950, uusittu vuonna 1897 Tasoviira  ?  ?  ?  ? Sijaitsi samassa hallissa PKI:n kanssa. Poistettu. Halli purettu.
Paperikone PKI (uusi) Bryan Donkin & Co. 1868-1970 (uusittu vuosina 1898 ja 1951) Tasoviira  ?  ?  ? Hienopaperi/Ohkopaperi Sijaitsi samassa hallissa PKII:n kanssa. Poistettu. Halli purettu.
Paperikone PK3  ? 1905- (uusittu vuosina 1972, 1990 ja 2013) Tasoviira + nostosylinteri 1 550 mm  ? 85 m/min / 65 m/min 1 400 t/a, Varmuus- ja vesileimallinen erikoispaperi kuten Linen Bank, Tervakoski ja Terreus Suomen vanhin tuotantokäytössä oleva paperikone. Kone muutettu arvopaperikoneeksi vuonna 1972, haspeliosa korvattu Spooner-leijukuivaimella vuonna 1990. Ei keskeytymättömässä tuotannossa.
Paperikone PK4  ? 1934-2010 (uusittu vuonna 2002) Tasoviira 2 200 mm  ? 420 m/min 5 700 t/a, Savukepaperi 20-25 g/m2 (aiemmin vesileimalliset arkistopaperit, kondensaattoripaperit) Suljettu vuonna 2010.[4] Kone varastoituna paikoilleen.
Paperikone PK5 Füllner 1937-1985 Tasoviira 2 100 mm  ?  ? Kondensaattoripaperi Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK6 Ahlström/Karhula/KMW 20.7.1948-19xx Tasoviira 2 200 mm  ?  ? Hienopaperi Ensimmäinen Suomessa valmistettu hienopaperikone ja ensimmäinen sodan jälkeen Suomessa suunniteltu, valmistettu, toimitettu ja käyntiin saatettu paperikone. Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK7 Ahlström /Karhula 1951-19xx Tasoviira 3 000 mm  ?  ? Hienopaperi Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK8 Ahlström/Karhula 1953- (uusittu vuonna 1996) Tasoviira + yläviirayksikkö 3 150 mm  ? 500 m/min 34 100 t/a, Irroke-, kaapeli-, varmuus- ja tarran taustapaperit  ?
Paperikone PK9 Ahlström Karhula 1961-198x Tasoviira 3 450 mm  ?  ?  ? Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK10 Ahlström/Karhula 1962-1991 Tasoviira 3 450 mm  ?  ?  ? Poistettu. Halli muussa käytössä.
Paperikone PK11 Ahlström / Karhula 1967- (uusittu vuosina 2000, 2002 ja 2013) Tasoviira 3 450 mm  ? 550 m/min 24 100 t/a, Savuke-, suodatin- ja ohuet painopaperit (tippipaperi), aiemmin kondensaattoripaperi Vuonna 2013 SpeedSizer leijukuivaimella ja uusi kalanteriyksikkö.
Paperikone PK12 Valmet 1975- (uusittu vuosina 1985, 2003 ja 2010) Voith Duo-Former 4 500 mm  ? 900 m/min 56 800 t/a, Ohut painopaperi (ohkopaperi) 28 g/m2 (raamattupaperi), kondensaattoripaperi vuoteen 1985  ?
Koepaperikone PK2 Turengin sokeritehdas 1960- Tasoviira + egutööri 500 mm  ?  ?  ? Rakennettu kokonaan Turengin sokeritehtaalla.

Lisäksi tehtaalla on käytössä superkalanteri SC16. Vuonna 2003 toteutettiin Roll 2003-projekti, jossa uusittiin pituusleikkuria. Lisäksi tehtaalla valmistetaan käsipaperia. Koekoneella PK2 tehdään tutkimustyötä myös muille paperinvalmistajille.

Savukepaperia tuottava paperikone 4 suljetaan 2010. Yhteistoimintaneuvotteluissa lopetettaneen 56 työsuhdetta kaikkiaan noin 400 työntekijän tehtaasta. Muiden ohuiden painopapereiden tuotantoon investoidaan noin 10 000 000 €.[5]

TuotteetMuokkaa

  • Linen Bank, Terreus ja Tervakoski vesileima-toimistopaperit (PK3)
  • Irrokepaperi (PK8)
  • Kaapelieristepaperit (PK8)
  • Tippipaperi (PK11)
  • Ohkopainopaperi (PK12)

VoimalaitosMuokkaa

Tehtaalla on oma voimalaitos, joka tuottaa tehtaan tarvitseman lämpöenergian ja osan sähköenergiasta. Voimalaitoksella on kolme kattilaa. Pääpolttoaineena on maakaasu. Lisäksi käytetään raskasta polttoöljyä varalla ja huippukulutuksen aikana

  • Kattila K1 Warko 35 t/h, Käyttöönottovuosi: 1972/1986, Teho: 30 MW, Poltin: Unigas 1500/W1500
  • Kattila K2 Termoflow HTV 50, Käyttöönottovuosi: 1988, Teho: 44 MW, Poltin: Oilon TP 31.5 D
  • Kattila K3 Babcock & Wilcox säteilykattila 45, Käyttöönottovuosi: 1963/1996, Teho: 49 MW, Poltin: DNJ 36

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Delfort Group, Tervakosken paperitehdas
  • V. Annala. Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950. 379 s.
  • H. Ström. Tervakoski Osakeyhtiö 1818–1968. Helsinki 1968. 106 s.
  • Tervakoski Paper Mills. Helsinki 1955.
  • Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri - Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki