Läänitys
Läänitys eli lääni[1] oli keskiajalla ja uudella ajalla valtiovallan tai hallitsijan alaiselleen yksityishenkilölle myöntämä tulo tai oikeus palkkiona alamaisen suorittamista palveluksista. Tavallisesti jonkun ylimyksen saama läänitys oikeutti hänet hallitsemaan sitä ja nauttimaan sen tuloista korvauksena myöntäjälle suoritettavista palveluksista, kuten sotapalveluksesta tai virkapalveluksesta, tai palkkiona jo aiemmin suorittamistaan palveluksista.[2][3] Joskus läänitys oli kruunulle myönnetyn velan panttina. Läänitys, jolla kruunun tulonlähde eli vero tai vuokra siirrettiin yksityiselle, myönnettiin joko sovituksi ajaksi tai se voi olla perinnöllinen. Läänitykseksi kutsuttiin myös maaomaisuutta, jota hallittiin maksamatta siitä korvausta.[4] Myös sitä aluetta, jonka läänitetyistä tuloista tai oikeuksista nautittiin, kutsuttiin lääniksi.[2]
Läänitykset Ruotsi-Suomessa muokkaa
Ruotsissa ja Suomessa läänityslaitos poikkesi jonkin verran länsieurooppalaisesta vastineestaan.[5] Näissä maissa läänitykset jaetaan neljään ryhmään sen perusteella, millaiset olivat lääninhaltijan eli lääninpitäjän velvollisuudet kuningasta kohtaan:[6]
- Maksuläänit olivat järjestely, jossa lääninpitäjä maksoi kuninkaalle ennalta sovitun rahasumman.[7]
- Palvelusläänien haltijat saivat kantaa alaistensa verot omaan käyttöönsä, mutta heillä oli velvollisuus palvella kruunua tietyllä tavalla, joka tavallisesti oli sotapalveluksen suorittaminen maan sotalaitoksessa.[6]
- Panttiläänien pitäjät olivat lainanneet kruunulle rahaa ja saivat läänin sekä siitä saatavat tulot lainansa vakuudeksi.[6]
- Tililäänit eli tilintekoläänit olivat kokonaisuus, jossa lääninpitäjän tuli tehdä kuninkaalle tili kaikesta alueensa veronkannosta. Järjestely oli kruunulle edullinen toimintatapa ja tililääneiksi annettiin alueita, joista saatuja luontoisveroja kruunun oli helppo hyödyntää.[6][8]
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia. Nämä läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 1004, hakusana lääni. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ a b Iso tietosanakirja. Osa 8, palsta 265, hakusana lääni. Helsinki: Otava, 1935.
- ↑ Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Osa 2, s. 143, hakusana läänitys. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 13, palsta 127, hakusana läänitys. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 309–310. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ a b c d Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 1012, hakusana läänityslaitos. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 317. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 531. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.