Kalervo Kallio
suomalainen kuvanveistäjä
Niilo Kalervo Kallio (28. maaliskuuta 1909 Nivala – 2. marraskuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Kalliota on kuvattu kansainvälistyvän ajan kansainväliseksi taiteilijaksi, joka matkusteli tilaustöitä tehden muun muassa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Ulkomailla häntä työllistivät muotokuvatilaukset ja kotimaassa suuret muistomerkkihankkeet.
Kallion isä oli presidentti Kyösti Kallio. Kalervo Kallio on Walter Runebergin ohella toinen kuvanveistäjä, joka on tehnyt oman isänsä muistomerkin Helsinkiin.
Teoksia
muokkaaValokuvia teoksista
muokkaa-
Äiti ja lapsi, Kokkola.
-
Pekka Vesaisen muistomerkki, 1940, Ii.
-
Johannes Linnankosken muistopatsas, 1944, Porvoo.
-
Sankarimuistomerkki, 1948, Riihimäki.
-
Raivaajapatsas, 1949, Urjala.
-
Katse tulevaisuuteen, Jämijärvi.
-
Lakeuden raivaaja, 1954, Ilmajoki.
-
Turtolan sankarimuistomerkki, 1957, Pello.
-
Ei kuolema vaan elämä, sankarimuistomerkki, 1957, Ranua.
-
Rukoileva äiti, Ylitornion sankaripatsas, 1958.
-
Santeri Alkion patsas, Laihia, 1958.
-
Lohdutus, Tervola, 1959.
-
Velvollisuus, Maaseurakunnan sankarimuistomerkki, 1959, Mikkeli.
-
Sankarimuistomerkki, 1960, Nivala.
-
Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, 1960, Nivala.
-
Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki
-
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.
-
Wilihelm Schaumanin rintakuvaveistos, 1962, Pietarsaari.
-
Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalli, 1963, Riihimäki.
-
Kyösti Kallio, 1962, Helsinki.
-
Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo.
-
Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki, 1963, Reposaari, Pori.
-
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1966, Nivala.
-
Keihäänheittäjä, 1966, Pori.
-
Päämajapatsas, 1967, Mikkeli.
-
Suomen ilmailun muistomerkki, 1969, Vaasa.
-
Marsalkka Mannerheimin muistomerkin reliefi, 1982, Masku. Muistomerkkisuunnittelu Aarne Ehojoki.
-
Ph. U. Strengbergin rintakuvaveistos, 1984, Pietarsaari.
-
Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.[7]
Kallion sukuhauta Nivalassa
muokkaaLähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b Peräseinäjoen sankarihautausmaa Seinäjoen seurakunta. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ Järvinen, Seija: Uudisraivaajapatsas sai laatan. Salon Seudun Sanomat, 26.10.2008, s. 7. Salo: Salon Seudun Sanomat Oy.
- ↑ Hanka, Heikki: Nähtävyyksien Oulu: julkiset veistokset, reliefit, muistomerkit ja monumentit. Oulun taidemuseon julkaisema opas, 1989. Oulu: Kirjapaino Liitto Oy.
- ↑ Merikotka Vaasan Seudun Matkailu Oy. Arkistoitu 3.8.2017. Viitattu 2.8.2017.
- ↑ Ylitornion kirkko Ylitornion kunta. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 278–292. (Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1) Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.
- ↑ Ohvo, Pentti: Nordströmille muistopaasi. Kurkijokelainen, 2008, nro 22, s. 8. Loimaa: Kurkijoki-Säätiö sr. ISSN 0782-5668. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 29.3.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kirjastovirman henkilögalleria (Arkistoitu – Internet Archive)