Otto Werner Hacklin (5. elokuuta 1880 Pori5. marraskuuta 1958 Cardiff, Iso-Britannia) oli suomalainen kauppaneuvos, ahtausliikkeen omistaja ja laivanvarustaja.

Porin Reposaaressa syntyneen Hacklinin vanhemmat olivat majakanvartija Anton Hacklin ja Flora Törnqvist. Hän oli siirtolaisena Yhdysvalloissa 1902–1905 ja palattuaan Suomeen hän perusti veljensä Emilin kanssa Reposaareen Laivantäyttämisliike Veljekset Hacklin (Stufverifirma Bröder Johan Emil och Otto Werner Hacklin) -nimisen huolinta-alan yrityksen. Tästä yrityksestä kehittyi yksi Suomen suurimpia alan yrityksiä joka toimii nykyään Oy Hacklin Ltd-nimisenä.

Laivanvarustajana

muokkaa

Hacklin ryhtyi laivanvarustajaksi vuonna 1915, kun hän hankki Carrie-nimisen höyrylaivan Tukholmasta. Laiva kuljetti Birgit-nimisenä vehnää Mäntyluodon satamasta Tukholmaan ja paluulastina kappaletavaralastia. Birgit joutui kuitenkin saksalaisen sukellusveneen upottamaksi Pohjanlahdella 6. marraskuuta 1915. Seuraavan aluksensa Hacklin hankki vasta syksyllä 1916. Vuosien 1916–1932 aikana Hacklin omisti yhteensä 13 purjealusta, jotka olivat pääosin kaljaaseja. Laivat veivät puutavaraa Suomesta Itämeren alueen maihin ja Englantiin sekä toivat paluulastina kappaletavaraa.

1930-luvulla Hacklin osti Pohjanmeren rannikkovaltioista vanhoja höyryrahtilaivoja joita sai silloin ostaa edullisesti. Nämä laivat nimettiin Suomessa Hacklinin perheenjäsenten mukaan ja nimen perään lisättiin h-kirjain esim. Otto H, Betty H ja Verna H. Laivoja oli kaikkiaan 13 ja viimeinen niistä Verna H myytiin romutettavaksi 1959. Laivat veivät Suomesta puutavaraa, selluloosaa ja paperia sekä toivat maahan etenkin kivihiililasteja.

Hacklin omisti myös Santtu, Hansu ja Jurkka-nimiset satamahinaajat jotka toimivat Mäntyluodon ja Reposaaren satamissa.

Reposaaren Konepaja Oy

muokkaa

Hacklin osti 1925 konkurssiin menneen vuonna 1916 perustetun Reposaaren Moottoritehdas Oy:n konepajan ja telakan. Telakalla korjattiin aluksi pääasiassa Hacklinin omia laivoja mutta 1941 siellä rakennettiin myös Werner H -niminen rahtilaiva Hacklinin varustamolle. Sodan jälkeen joulukuussa 1945 Hacklinin konepaja sai rakennettavakseen 25 1 000 tonnin komposiittiproomua jotka menivät sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Ensimmäinen näistä proomuista valmistui lokakuussa 1946 ja niiden toimitukset jatkuivat vuoteen 1952 saakka. Konepaja teki lisäksi laivakorjauksia ja alihankintatöitä muille telakoille. Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta SOTEVA tilasi konepajalta myös useita kalastustroolareita. Konepajan työntekijämäärä kohosi sotakorvaustöiden ansiosta noin 60:stä parhaimmillaan 300:aan.

Sotakorvaustöiden päätyttyä Reposaaren Konepaja Oy:ksi vuonna 1950 muutettu telakka toimitti Neuvostoliittoon 25 teräsproomua ja suoritti laivakorjauksia. Työntekijämäärä vakiintui noin 200 tienoille. Vuonna 1957 konepaja sai uuden 14 aluksen tilausken Neuvostoliitosta, näistä 13 oli proomuja. Hacklinin kuoleman jälkeen Reposaaren konepaja jatkoi laivojen rakentamista aina vuoteen 1975 jolloin konepajan 1973 ostanut Rauma-Repola Oy keskitti toimintonsa Mäntyluotoon ja lopetti Reposaaren telakan. Santtu on nykyään museolaivana Porin Reposaaressa.

Hacklin harjoitti myös puutavara- ja polttoainekauppaa, lentorahtihuolintaa ja maantiekuljetuksia. Yritykseen kuului myös Hacklinin Matkakulma -niminen matkatoimisto. Werner Hacklin oli Porin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1921 ja hän toimi Tanskan varakonsulina vuosina 1926–1958. Kauppaneuvoksen arvon Hacklin sai 1931. Vuonna 1956 Hacklin perusti Werner Hacklinin säätiön, joka jakaa apurahoja kotimaisiin kohteisiin.

Werner Hacklin on haudattu Poriin Reposaaren hautausmaalle. Hänen Nuorukainen ja ankkuri -nimisen hautamuistomerkkinsä on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Hacklinin varustamoiden laivoja

muokkaa
Laivan nimi Omistusaika Tyyppi Rakennusvuosi Rakennuspaikka Romutettu Kantavuus tn Muuta
Kaljaasi Voitto 1921 kaljaasi puualus
Kaljaasi Emma 1921 kaljaasi 1875 Eckenan telakka, Ruotsi puualus, korjattu 1921 Porin mek. konepajalla
Parkki Karhu 1924–1926 parkki 1876 Liverpool, Englanti rautarunkoinen alus, myyty 1926 Gustav Erikssonille
Kaljaasi Smaragd 1928–1929 kaljaasi 1900 Lemland puualus, korjattu 1922 Pyhäranta
S/S Otto H 1932–1951 rahtihöyrylaiva 1897 Flensburg 1952 Savona 3 100 entinen Helga Ferdinand
S/S Verna H 1933–1939, 1945–1959 rahtihöyrylaiva 1900 Fredrikstad 1959 Helsingin Romuliike, Helsinki 1 500 entinen Elvi, Saksan takavarikoimana 1939–1942, Suomen hallituksen käytössä 1942–1945
S/S Betty H 1933–1942 rahtihöyrylaiva 1902 Whitby, Englanti 1942 torpedoitiin Ahvenanmerellä 3 946 entinen Kirktown
S/S Aune H 1934–1957 rahtihöyrylaiva 1905 Rotterdam 3 300 entinen Graafjeld
S/S Flora H 1935–1947 rahtihöyrylaiva 1899 Flensburg 3 000 entinen Jupiter
S/S Anton H 1936–1940 rahtihöyrylaiva 1913 Middlesborough 2 300 entinen John Shaw
S/S Kalle H 1937–1939 rahtihöyrylaiva 1904 Antwerpen 1942 upposi lentopommituksessa Välimerellä ollessaan matkalla Napolista Tripoliin 2 000 entinen Adrien de Montgolfier, myytiin 1939 Genovaan Italiaan ja sai nimen Carbonia
S/S Jussi H 1937–1942 rahtihöyrylaiva 1910 Dunkerque 1942 torpedoitiin Pohjanlahdella 3 200 entinen Ospringe
S/S Edith H 1940–1946 rahtihöyrylaiva 1905 West Hartlepool 6 180 entinen Aristides L. Goulandris
S/S Riitta H 1942–1952 rahtihöyrylaiva 1901 Stavanger 1 000 entinen Snaefell
M/S Werner H 1942–1944 rahtimoottorilaiva 1941 Pori 400
S/S Halvar H 1944–1952 rahtihöyrylaiva 1907 Newcastle 1953 Charlestown Metal Industries 2 000 entinen Otto, omistaja Helsingin Lloyd Oy 1933–1944
M/S Kirsti H 1954–1967 rahtimoottorilaiva 1925 Nakskov, Tanska 1973 Burriana, Espanja 6 585 entinen Norseman, Hacklinin varustamon viimeinen laiva, myytiin 1967 Kreikkaan
M/S Werner H 1954–1959 rahtimoottorilaiva 1926 Göteborg 6 900 entinen Norseman
M/S Otto H 1956–1959 rahtimoottorilaiva 1922 Malmö 1959 Helsingin Romuliike, Helsinki 7 000 entinen Angra, omistaja Suomen Etelä-Amerikan Linja Oy 1947–1955

Lähteet

muokkaa