Antwerpen
Antwerpen[1] (ransk. Anvers) on kaupunki Pohjois-Belgiassa Flanderissa. Se on Belgian toiseksi suurin kaupunki ja myös samannimisen provinssin pääkaupunki. Väkiluku vuonna 2019 oli 525 935. Kaupungin pinta-ala on 204,51 neliökilometriä ja asukastiheys 2 572 as./km². Enemmistö asukkaista puhuu äidinkielenään hollantia.
Antwerpen | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Antwerpen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Belgia |
Provinssi | Antwerpen |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Bart De Wever |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 204,51 km² |
Väkiluku (2019) | 525 935 |
– Väestötiheys | 2 572 as./km² |
Postinumero | 2000–2660 |
Antwerpen sijaitsee Scheldejoen rannalla, ja sen kautta kaupunki on yhteydessä Pohjanmereen. Albertin kanava puolestaan yhdistää kaupungin Liègeen.
Historia
muokkaaAntwerpenilla on pitkä ja värikäs historia, ja se on ollut tärkeä kaupankäynnin keskus jo 1400-luvulla. Erityisesti se on tunnettu timanttikaupasta sekä satamastaan, joka on Euroopan vilkkaimpia.[2] !500-luvun puolivälissä Antwerpen oli kansainvälisten raha-asioiden huomattavin keskus ja Euroopan rikkain kaupunki. Asukkaita kaupungissa oli 100 000 henkeä.[3]
Kahdeksankymmenvuotisen sodan tapahtumien vuoksi kulku Antwerpenin satamaan estettiin vuonna 1585 ja satamatoiminta keskittyi Amsterdamiin. Tätä kesti liki 200 vuotta, ja Antwerpen taantui tuona aikana paljon. Sataman uusi nousu koitti, kun Napoleon alkoi rakennuttaa Antwerpeniin uusia satama-altaita tarkoituksenaan tehdä siitä tukikohta englantilaisia vastaan. Nykyään satamatoiminta on siirretty pois kaupungista uuteen satamaan lähemmäksi merta.[4]
Antwerpenissa järjestettiin kesäolympialaiset 1920.
Toisen maailmansodan jälkeen Antwerpenin satama, joka oli säästynyt tuhoilta, koki välittömän nousukauden liittoutuneiden joukkojen varastosatamana.[5]
Nähtävyyksiä
muokkaa- Antwerpenin katedraali (holl. Onze-Lieve-Vrouwekathedraal)
- Sint-Jacobskerk, jossa on Peter Paul Rubensin ja hänen perheensä hautakappeli
- historiallinen satama
- eläinpuisto, joka on maailman vanhimpia ja kuuluisimpia
Ystävyyskaupungit
muokkaaAntwerpenilla on yhdeksän ystävyyskaupunkia:
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Kerkko & ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 21. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
- ↑ World port rankings 2010 (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2011. American Association of Port Authorities. Viitattu 15.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 12. Tieteen ja taiteen vuosisata, s. 316-319. WSOY, 1982. ISBN 951-0-09740-3.
- ↑ Remes, Mika: Kaikki muuttuu – paitsi olut. Aamulehti, 2.2.2011, s. A04.
- ↑ Bjøl, Erling: Kansojen historia. Osa 23. Rikas länsi, s. 434. WSOY, 1985. ISBN 951-0-09751-9.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antwerpen Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi) (ranskaksi) (englanniksi)
- Kiiltäviä kiviä ja mustapartaisia miehiä - Antverpenin timanttipörssi, Seura, 27.07.1938, nro 30, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aartselaar • Antwerpen • Arendonk • Baarle-Hertog • Balen • Beerse • Berlaar • Boechout • Bonheiden • Boom • Bornem • Borsbeek • Brasschaat • Brecht • Dessel • Duffel • Edegem • Essen • Geel • Grobbendonk • Heist-op-den-Berg • Hemiksem • Herentals • Herenthout • Herselt • Hoogstraten • Hove • Hulshout • Kalmthout • Kapellen • Kasterlee • Kontich • Laakdal • Lier • Lille • Lint • Malle • Mechelen • Meerhout • Merksplas • Mol • Mortsel • Niel • Nijlen • Olen • Oud-Turnhout • Putte • Puurs • Ranst • Ravels • Retie • Rijkevorsel • Rumst • Schelle • Schilde • Schoten • Sint-Amands • Sint-Katelijne-Waver • Stabroek • Turnhout • Vorselaar • Vosselaar • Westerlo • Wijnegem • Willebroek • Wommelgem • Wuustwezel • Zandhoven • Zoersel • Zwijndrecht |
1980-luku |
|
---|---|
1990-luku |
|
2000-luku | |
2010-luku | |
2020-luku |