Napoli (ital. Napoli, napolin kielellä Nàpule, etymol. m.kreik. Νεάπολις, Neapolis, ”Uusi kaupunki”) on Etelä-Italian suurin kaupunki ja Campanian pääkaupunki. Siellä on noin miljoona asukasta[2] ja esikaupungit mukaan luettuina 3,7 miljoonaa asukasta. Kaupunki sijaitsee Napolinlahden rannalla Vesuviuksen ja Campi Flegrein, toisen tuliperäisen alueen, puolivälissä.

Napoli
(Comune di Napoli)
Napolin kaupunkia, taustalla Vesuvius.
Napolin kaupunkia, taustalla Vesuvius.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Napoli

Koordinaatit: 40°50′24″N, 14°15′06″E

Valtio Italia
Alue Campania
Metropolikaupunki Napoli
Perustettu n. 470 eaa.
Hallinto
 – Pormestari Luigi de Magistris
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 117 km²
Korkeus 17 m
Väkiluku (30.11.2016) 970 214[1]
 – Tiheys 8 300 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 80100
Suuntanumero(t) 081
Lähteet: [2] = Väkiluku









Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Neapolis

Napoli eli Neapolis oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Sen perustivat varhaisemman, hieman lännempänä sijainneen Kymen siirtokunnan asukkaat noin vuonna 470 eaa. Kaupungin lähellä oli varhaisempi, 600-luvulla eaa. perustettu kaupunki nimeltä Parthenope, jota alettiin kutsua nimellä Palaiopolis (”Vanha kaupunki”), siinä missä uusi kaupunki sai nimen Neapolis (”Uusi kaupunki”). Kaupungit muodostivat yhden kaupunkivaltion viimeistään 300-luvulla eaa. Tärkeämmäksi kahdesta asutuksesta muodostui Neapolis, mikä selittää nykyisen kaupungin nimen.[3][4][5]

 
Dioskuurien temppelin korinttilainen pylväs osana San Paolo Maggioren kirkkoa.

Myöhemmin Neapolis jäi paikallisen heimon samnilaisten vallan alle. Rooman vallan alle se tuli vuonna 326 eaa. Kaupungista tuli Rooman liittolainen ja ajan kuluessa kukoistava roomalainen kaupunki. Roomalaisella ajalla kreikan kieli ja kreikkalaiset tavat säilyivät Neapoliissa muita alueen kreikkalaiskaupunkeja pidempään. Antiikin ajan kaupungista on säilynyt suhteellisen vähän jäänteitä, koska myöhempi kaupunki on aina sijainnut samalla paikalla. Tunnetuimpiin kuuluvat muun muassa Dioskuurien temppelin (Castorin ja Polluxin temppeli) jäänteet ja Crypta Neapolitana. Jäänteitä on näkyvissä myös muun muassa Napoli sotterraneassa eli ”maanalaisessa Napolissa”.[4][5]

 
Piirros keskiaikaisesta Napolista. Liber Chronicarum, 1493.

Myöhempi historiaMuokkaa

Myöhemmin Neapolis vaikuttaa säästyneen pahimmilta goottien ja vandaalien aiheuttamilta tuhoilta, ja sen kuvataan kukoistaneen edelleen ostrogoottien kuninkaan Teoderikin aikana. Belisarius valtasi kaupungin Itä-Roomalle eli Bysantin valtakunnalle pitkän piirityksen jälkeen vuonna 536. Totila valtasi kaupungin takaisin gooteille vuonna 542, ja Narses puolestaan takaisin Bysantille. Tämän jälkeen se säilyi Ravennan eksarkaatin vallassa, mutta omien herttuoidensa hallitsemana ainakin 700-luvulle saakka.[5]

Napoli oli itsenäinen Napolin herttuakunta vuosien 840–1137 välisenä aikana. Vuonna 1137 kaupungin valtasivat normannit.[5] Myöhemmin kaupunkia hallitsivat Anjoun herttuat eli Angevinit (1266–1442), Aragonit (1442–1501), ranskalaiset (1501–1504) ja Habsburgit (1501–1713). Vuodesta 1284 kaupunki oli Napolin kuningaskunnan keskus.[6] Sisilian kuningaskunta erosi alueesta, ja sen keskuksena toimi Palermo, jolloin Napoli jäi pienemmän Napolin kuningaskunnan keskukseksi. Wienin kongressissa Napolista tuli Molempain Sisiliain kuningaskunnan pääkaupunki. Tämän asemansa se menetti Italian yhdistymisen myötä 1800-luvulla.

Benito Mussolinin johtamat fasistit aloittivat marssin Roomaan Napolista lokakuussa 1922. Marssin seurauksena kuningas Viktor Emanuel III nimitti Mussolinin pääministeriksi ja fasistit saivat vallan Italiassa.

NähtävyyksiäMuokkaa

MuseotMuokkaa

Kaupungin museoita ovat muun muassa Napolin arkeologinen museo, joka on Italian merkittävimpiä, sekä Certosa di Santa Martino.[7] Merkittävin taidemuseo on Museo di Capodimonte, jossa on Michelangelon, Botticellin, Rafaelin ja Caravaggion töitä.

KirkotMuokkaa

Nähtävyyksiä kaupungin ulkopuolellaMuokkaa

Napolin seudun tärkeimpiä nähtävyyksiä kaupungin ulkopuolella ovat Pompeji, Herculaneum ja Vesuvius. Pompejin ja Herculanaeumin merkittävimmät esinelöydökset ovat Napolin arkeologisessa museossa. Napolinlahdella ovat muun muassa Ischian ja Caprin saaret sekä Sorrento ja Pozzuoli.

LiikenneMuokkaa

Napolissa sijaitsee Napolin kansainvälinen lentoasema.

KulttuuriMuokkaa

Napolilainen keittiöMuokkaa

 
Napolilainen pizza.

Perimätiedon mukaan pizza on kotoisin Napolista. Kaupunkilaisten mukaan kahvi ja jäätelö ovat Napolissa maailman parhaita. Kaupunki on kuuluisa myös pastaruoistaan, joista esimerkkinä spaghetti con sugo di pomodoro, spagettia tomaattikastikkeessa, joka valmistetaan Campanian rinteillä kypsyneistä San Marzano -tomaateista.

MafiaMuokkaa

Napoli on ollut yksi mafian keskeisistä toiminta-alueista. Eräs sen aiheuttamista ongelmista on ollut pitkäkestoinen jäteskandaali. Mafia on haudannut Napolin seuduille suuret määrät eri puolilta Eurooppaa tuotuja myrkkyjätteitä, muun muassa Saksasta tuotua ydinjätettä. Myrkkyjä on myös karjan laidunalueilla. Syöpätapausten määrä on lisääntynyt seudulla hälyttävästi. Asian paljasti syksyllä 2013 entinen mafiapomo Carmine Schiavone.[8]

KuviaMuokkaa

Kuuluisia napolilaisiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Bilancio demografico anno 2016
  2. a b Demographic Balance for the year 2008 – Municipality: Napoli ISTAT – Demography, Statistics, Demographic Balance, Resident Population. ISTAT. Viitattu 31.7.2009.
  3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”63 Neapolis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NEAPOLIS (Naples) Campania, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c d Smith, William: ”Neapolis (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  6. Warr, Cordelia & Elliott, Janis: Art and Architecture in Naples, 1266 - 1713: New Approaches, s. 1–4. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 144432439X. Teoksen verkkoversio.
  7. a b c d e f g Päivi Tolonen: Mainettaan parempi. Aamulehti, 3.8.2011, s. B25.
  8. Burtsov, Petri: Mafian hautaamien myrkkyjätteiden epäillään aiheuttavan syöpää Etelä-Italiassa Yle.fi, uutiset. Viitattu 6.11.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa