Wikipedia

Syrakusa

kunta Italiassa

Syrakusa (m.kreik. Συράκουσαι, Syrakūsai tai Syrakousai, lat. Syracusae, ital. Siracusa, sisiliaksi Sarausa) on kaupunki Sisilian itärannikolla Italiassa. Se on Syrakusan maakunnan pääkaupunki. Kaupungissa on runsaat 120 000 asukasta.

Syrakusa
(Siracusa)
Sarausa
Syrakusan vanhakaupunki ja Ortigian saari, taustalla tulivuori Etna.
Syrakusan vanhakaupunki ja Ortigian saari, taustalla tulivuori Etna.

Syrakusa

Koordinaatit: 37°05′N, 15°17′E

Valtio  Italia
Alue  Sisilia
Maakunta Syrakusa
Perustettu 734 eaa.
Hallinto
 – Pormestari Roberto Visentin (PdL)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 207,78[1] km²
Korkeus 0–345[1] m
Väkiluku (31.12.2015) 122 291[2]
 – Väestötiheys 589 as./km²


















Antiikin Syrakusa nousi koko Sisilian merkittävimmäksi kaupungiksi, ja johti koko saaren kohtaloita erityisesti 400–200-luvuilla eaa. Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 212 eaa., jonka jälkeen se toimi Sisilian roomalaisen provinssin pääkaupunkina. Kaupunki taantui keskiajalla 800–1000-lukujen saraseenivallan aikana, mutta kukoisti myöhemmin keskiajalla. Nykyinen Syrakusa on edelleen saaren tärkeimpiä kaupunkeja. Kaupungissa on lukuisia historiallisia nähtävyyksiä, joista monet ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta Syrakusa ja Pantalican nekropolis.[3]

Maantiede muokkaa

Syrakusa sijaitsee Sisilian itärannikon eteläosassa vajaa 80 kilometriä eteläkaakkoon tulivuori Etnasta. Sen vanhakaupunki on rakennettu Ortigian saarelle, joka tunnettiin antiikin aikana nimimuodossa Ortygia. Saari on historiansa aikana ollut välillä kytkettynä kannaksella Sisilian pääsaareen, välillä taas kaivettu irti.[4][5] Uudempi kaupunki on levittäytynyt pääosin Sisilian pääsaaren puolen niemelle Ortigian pohjoispuolella. Rannikolla kaupungin eteläpuolella sijaitsee laaja luonnonsatamalahti, johon laskevat Ciane- ja Anapo-joet.

Historia muokkaa

 
Antiikin aikainen Syrakusan teatteri.
 
Arkhimedes polttaa konsuli Marcelluksen laivat peilien avulla Syrakusan piirityksen aikaan. Cherubino Cornienti, 1855.

Antiikki muokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Syrakusa

Antiikin ajan Syrakusa oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Korintista tulleet asuttajat vuonna 734 eaa. Syrakusa menestyi ja perusti saarelle lukuisia omia siirtokuntiaan. Siitä kehittyi saaren merkittävin polis eli kaupunkivaltio, ja se oli ajoittain voimakkain kreikkalainen kaupunki koko keskisellä Välimerellä ja huomattava kilpailija Karthagolle.[5][6][4]

Syrakusalaiset voittivat karthagolaiset Himeran taistelussa vuonna 480 eaa. Gelonin johdolla. Kiitolliset syrakusalaiset antoivat hänelle itsevaltiuden, jossa virassa hän oli hyvämaineinen. Tämän jälkeen Syrakusaa hallitsivat yleensä tyrannit joitakin demokratian kausia lukuun ottamatta. Gelonin seuraaja Hieron kasvatti Syrakusan mahtia. Hän tuki runoilijoita ja muita taiteilijoita, joita hän kokosi hoviinsa. Heihin kuuluivat muun muassa tragediakirjailija Aiskhylos sekä runoilija Pindaros.[4][5]

Peloponnesolaissodan aikaan vuosina 415–413 eaa. Syrakusa joutui Ateenan hyökkäyksen kohteeksi. Syrakusalaiset saivat ateenalaisista täydellisen voiton Spartan avulla. 300-luvun eaa. alussa tyranni Dionysios voitti Karthagon ja esti sitä valtaamasta koko Sisiliaa. Laajimmillaan 300-luvulla eaa. kaupunki hallitsi koko itäistä ja keskistä Sisiliaa sekä alueita myös Suur-Kreikan puolella Italian mantereella, mukaan lukien Rhegion ja Kalabria.[6][4][5]

Kuuluisimpia syrakusalaisia on tieteilijä Arkhimedes. Hänen monia keksintöjään käytettiin kaupungin puolustukseen roomalaisia vastaan. Syrakusa oli tuolloin Karthagon liittolainen toisessa puunilaissodassa. Kaupunki kesti piiritystä kaksi vuotta ennen kuin se vallattiin 212 eaa. Tämän jälkeen Syrakusa toimi Sisilian roomalaisen provinssin pääkaupunkina. Siitä tehtiin roomalainen colonia vuonna 21 eaa.[4][5]

Myöhempi historia muokkaa

 
Castello Maniace -linnoitus.
 
Syrakusan katedraali (oikealla) ja kaupungintalo.

Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen gootit valtasivat Syrakusan samoin kuin koko Sisilian. Belisarius valtasi sen Itä-Roomalle eli Bysantin valtakunnalle vuonna 535. Se säilyi Bysantilla aina 800-luvulle, jolloin sen valtasivat saraseenit. Tuolloin kaupunki oli Tauromeniumin ohella viimeisiä paikkoja saarella, joka joutui saraseeneille, ja se antautui yhdeksän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen vasta vuonna 878 eli yli viisikymmentä vuotta sen jälkeen, kun saraseenit olivat aloittaneet saaren valloituksen. Kaikki asukkaat surmattiin, kaupunki poltettiin ja linnoitukset tuhottiin.[5]

Syrakusa ei toipunut tästä iskusta pitkään aikaan, vaikka itse saari säilyikin asuttuna.[5] Saraseenivaltaa kesti noin 200 vuotta. Vuonna 1085 normannit valloittivat Syrakusan ja perustivat Sisilian kuningaskunnan. Keisari Henrik VI liitti sen vuonna 1194 Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Fredrik II:n valtakaudella Syrakusa kukoisti. Anjoun ja Aragonian välisessä kamppailussa Syrakusa liittyi Aragonian puolelle ja löi Anjoun 1298, jolloin se sai espanjalaisilta hallitsijoilta palkkiona suuret etuoikeudet.

Kaarle V uusi kaupungin linnoitukset 1500-luvulla, ja ne saivat nykyisen muotonsa.[5] Kaupunkiin iski kaksi tuhoisaa maanjäristystä vuosina 1542 ja 1693 sekä rutto vuonna 1729. Enemmän tuhoa aiheuttivat kuitenkin toisen maailmansodan liittoutuneiden ja Saksan pommitukset vuonna 1943.

Nähtävyydet muokkaa

Syrakusan nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa kreikkalaisen teatterin ja roomalaisen amfiteatterin rauniot, latomiat eli suurikokoiset antiikin aikaiset kivilouhokset, Syrakusan katedraali (Santa Maria delle Colonne) ja sen osana olevat Athenen temppelin jäänteet, moderni Madonna delle Lacrime -kirkko sekä lukuisat muut kirkot, Castello Maniace -linnoitus sekä Syrakusan arkeologinen museo (Museo Archeologico Regionale Paolo Orsi).

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 11.5.2017. (italiaksi)
  2. ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 11.5.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Syracuse and the Rocky Necropolis of Pantalica Unesco World Heritage Centre. Viitattu 6.11.2018.
  4. ↑ a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYRACUSE (Siracusa) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Syracusae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”47 Syrakousai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.

Aiheesta muualla muokkaa

Syrakusan maakunta

Augusta | Avola | Buccheri | Buscemi | Canicattini Bagni | Carlentini | Cassaro | Ferla | Floridia | Francofonte | Lentini | Melilli | Noto | Pachino | Palazzolo Acreide | Portopalo di Capo Passero | Priolo Gargallo | Rosolini | Syrakusa | Solarino | Sortino

 
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syrakusa&oldid=20612450”