Sisilian kuningaskunta

Sisilian kuningaskunta (ital. Regno di Sicilia, lat. Regnum Siciliae, kat. Regne de Sicília, sisiliaksi Regnu di Sicilia) oli keskiajan valtio, joka käsitti Sisilian saaren sekä Etelä-Italian eli Mezzogiornon.

Sisilian kuningaskunta Regnu di Sicilia
1130–1816
Sisilian lippu Sisilian vaakuna
Sisilian kuningaskunta sen perustajan Roger II:n kuoleman aikaan vuonna 1154. Rajat säilyivät lähes muuttumattomina 700 vuotta.
Valtiomuoto	absoluuttinen monarkia
Valtionpäämies	Sisilian kuningas
Pääkaupunki	Palermo
Uskonnot	roomalaiskatolisuus
Valuutta	Sisilian piastra
Edeltäjä	Sisilian kreivikunta
Seuraajat	Napolin kuningaskunta (irtaantui Sisiliasta 1285) Molempain Sisiliain kuningaskunta
Infobox OK

Kuningaskunnan perusti normannihallitsija Roger II vuonna 1130. Se jakaantui vuonna 1282 mantereella sijainneeseen Napolin kuningaskuntaan sekä pelkän Sisilian saaren käsittäneeseen Sisilian kuningaskuntaan, joskin ne olivat vuosina 1442–1458 jälleen yhdistettyinä. Sisilian kruunu joutui usein ulkopuolisen monarkin, kuten Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin tai Aragonian tai Espanjan kuninkaan haltuun. Sisilian kuningaskunnan seuraajaksi syntyi vuonna 1816 Molempain Sisiliain kuningaskunta.

Normanniaika

Apulian herttua Vilhelm II:n kuoltua vuonna 1127 Sisilian kreivi Roger II yhdisti Apulian herttuakunnan ja Sisilian kreivikunnan. Roger II asettui tukemaan vastapaavi Anacletus II:sta ja sai tältä kruunauksen Sisilian kuninkaaksi joulupäivänä 1130. Roger taisteli seuraavan vuosikymmenen kuninkuuttaan vastustavia keisaria, paavia ja sisäisiä kapinallisia vastaan, mutta sai lopulta Mignanon rauhassa vuonna 1139 vahvistuksen kuninkuudelleen varsinaiselta paavilta. Keskitetyn hallinnon luonutta Rogeria seurasi hänen poikansa Vilhelm I Paha, joka murskasi aatelisten kapinat ja sai liikanimensä heitä tukeneilta kronikoitsijoilta.

Vilhelm I:n kuollessa vuonna 1166 hänen poikansa Vilhelm II oli vielä lapsi. Vilhelm II:n sijaishallitsijakauden aikana valtakunta ajautui kaaokseen, joka lähes kaatoi hallitsijasuvun. Lopulta järjestys kuitenkin palautui ja Vilhelmin kaksi vuosikymmentä kestänyttä hallitsijakautta pidetään lähes jatkuvana rauhan ja kukoistuksen aikana. Hänen kuolemansa ilman perillistä vuonna 1189 ajoi kuitenkin valtakunnan kaaokseen. Roger II:n tyttären, prinsessa Constanzan kanssa avioitunut keisari Henrik VI valloitti kuningaskunnan ja kruunu siirtyi vuonna 1194 Hohenstaufen-suvulle. Hauteville-suvun verenperintö siirtyi kuitenkin kuningatar Constanzan kautta seuraavalle hallitsijalle, hänen pojalleen keisari Fredrik II:lle.

Hohenstaufen-suvun kausi

Tulevan keisari Fredrik II:n valtaannousu alaikäisenä Sisilian kuninkaaksi nimellä Fredrik I vuonna 1197 vaikutti suuresti Sisilian tulevaan historiaan. Maassa, joka oli perinteisesti monarkin keskitetysti hallitsema, aiheutti kuninkaan nuori ikä vakavan valtatyhjiön. Fredrik II:n sijaishallitsijat joutuivat sotimaan vallantavoittelija Briennen Walter III:ta ja tämän liittolaisia vastaan vuosina 1202–1207, kunnes Fredrikin asema oli turvattu.

Fredrik II rakensi lainsäädäntötyössä isoisänsä Roger II:n nk. Arianon käräjillä vuonna 1140 aloittamien lakireformien perustalle. Hänen tavoitteensa olivat nähtävillä jo Capuan käräjillä vuonna 1220, mutta saivat lopullisen muotonsa Melfin asetuksissa, tunnettu myös nimellä Liber Augustalis, 1231. Ne sisälsivät lakikokoelman, jotka tekivät Sisiliasta absoluuttisen monarkian, ensimmäisen keskitetyn valtion Euroopassa feodalismin synnyn jälkeen ja toimivat esimerkkeinä tulevalla lainsäädännölle. Liber Augustalis säilyi Sisilian lain pohjana vuoteen 1819.

Fredrik II rakennutti myös Castel del Monten ja vuonna 1224 perusti Napolin yliopiston (nykyisin Università Federico II), joka oli vuosisatoja ainoa yliopisto eteläisessä Italiassa.

Anjou-suvun ja Aragonian kuningaskunnan kausi

Hohenstaufenin ja paavin välinen riita johti vuonna 1266 Anjoun herttuan Kaarle I:n joukkoineen tekemään Sisilian valtaukseen. Ranskalaisen hallitusvallan ja verotuksen vastustus johti vuonna 1282 Sisilian iltamessuksi kutsuttuun kapinaan, jonka yhteydessä Aragonian Pietari III valloitti joukkoineen Sisilian. Syttynyt Sisilian iltamessun sota kesti aina vuonna 1302 solmittuun Caltabellottan rauhaan asti. Rauha jakoi Sisilian kuningaskunnan kahtia. Sisilian saari, jota kutsuttiin ”Sisilian kuningaskunnaksi majakan takana”, siirtyi Fredrik II:lle ja niemimaan alueet, joita kutsuttiin omana aikanaan Sisilian kuningaskunnaksi, mutta jota myöhemmät historioitsijat ovat kutsuneet Napolin kuningaskunnaksi, siirtyivät Kaarle II:lle.

Aragonian kuninkaiden sukulaiset hallitsivat Sisiliaa erillisenä kuningaskuntana vuoteen 1409 saakka, jonka jälkeen se liitettiin Aragonian kruunuun. Alfonso V yhdisti kaksi kuningaskuntaa väkivalloin piirittämällä ja valloittamalla Napolin 26. helmikuuta 1443. Jälleenyhdistyneen Sisilian kruunua hallitsivat Aragonian kuninkaat ja näiden sukulaiset vuoteen 1516 asti, minkä jälkeen se oli Espanjan kuninkailla aina vuoteen 1707. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit pitivät kruunun vuosina 1707–1735, kunnes Parman herttua, Espanjan kuningas Kaarle hyökkäsi Napoliin ja otti kruunun itselleen tittelinään ”Kaarle VII, Napolin ja Sisilian kuningas”. Hänen jälkeläisensä hallitsivat kuningaskuntaa Italian vuonna 1861 tapahtuneeseen yhdistymiseen asti. Vuosina 1816–1861 maa tunnettiin nimellä Molempain Sisiliain kuningaskunta.

Sisilian kuningaskunnan hallitsijat

• 1130–1154: Roger II
• 1154–1166: Vilhelm I Paha, edellisen poika
• 1166–1189: Vilhelm II Hyvä, edellisen poika
• 1189–1194: Tankred, Roger II:n pojan, Apulian herttua Roger III:n avioton poika
• 1194: Vilhelm III, edellisen poika
• 1194–1198: Constanza I, Roger II:n tytär
• 1194–1197: Henrik (keisarina Henrik VI), Constanza I:n kanssahallitsija
• 1197–1250: Fredrik I (keisarina Fredrik II), edellisten poika
• 1250–1254: Konrad I (keisarina Konrad IV), edellisen veli
• 1254–1258: Konrad II eli Konradin, edellisen poika
• 1258–1266: Manfred, Fredrik II:n avioton poika
• 1266–1282: Kaarle I Anjou, Ranskan kuningas Ludvig VIII Leijonan ja ja kuningatar Blankan, Kastilian prinsessan poika
• 1282–1295: kulloinenkin Aragonian hallitsija
• 1295–1337: Fredrik II
• 1337–1342: Pietro II
• 1342–1355: Ludvig
• 1355–1377: Fredrik III
• 1377–1401: Maria
• 1390/1401–1409: Martin I
• 1409–1516: kulloinenkin Aragonian hallitsija
• 1516–1713: kulloinenkin Espanjan hallitsija
• 1713–1720: Viktor Amadeus II
• 1720–1735: Kaarle IV (keisarina Kaarle VI)
• 1735–1759: Kaarle V (Espanjan kuninkaana Kaarle III)
• 1759–1816: Ferdinand III (Molempain Sisiliain kuninkaana Ferdinand I)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sisilian kuningaskunta Wikimedia Commonsissa