Hauteville (suku)

normanniperäinen aatelissuku

Hauteville (ital. Altavilla, sisil. Autaviḍḍa) oli alun perin vähäpätöinen normanniaatelisten suku, joka nousi kukoistukseen Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa Välimeren valloitustensa, etenkin Etelä-Italian ja Sisilian, ansiosta. Suvun jäseniä osallistui myös Englannin normannivalloitukseen ja ensimmäiseen ristiretkeen sekä Antiokian ruhtinaskunnan perustamiseen vuonna 1098.[1]

Hauteville-suvun vaakuna. Suvun motto eli vaalilause on: Dextera Domini fecit virtutem, Dextera Domini exaltavit me (Herran oikea käsi vahvisti minut, Herran oikea käsi korotti minut)

Perinteinen selvitys suvun alkuperästä jäljittää heidät Hialtiin, 1000-luvulla eläneeseen norjalaiseen, joka asettui Cotentinin niemimaalle ja perusti Hialtus villa nimisen maakartanon, mistä syntyi muuntuneessa muodossa suvun paikannimi Hauteville.[2][3] Nimi edustaa skandinaavista nimeä Hjalti tai Hialti,[4] mutta se on saattanut sen sijaan johtua sekaannuksesta henkilöön nimeltä Helt[us], joka asui Heltvillassa, nykyisessä Héauvillessa, Manchen departementissa Normandiassa.[5] Vaihtoehtoisesti samanniminen Hiallt voi olla legendaarinen: Hauteville (Altavilla) tarkoittaa yksinkertaisesti "korkeaa maatilaa".[5]

Suvun nimi saattaa myös tarkoittaa yksinkertaisesti "korkeaa kaupunkia" ja sitä on vaikea varmuudella yhdistää mihinkään paikkaan, joskin nykyinen historiankirjoitus suosii Hauteville-la-Guichard'ia lähellä Cotentia Normandiassa. Ensimmäinen suvun tunnettu jäsen on Tancred de Hauteville (n. 980–1041), joka oli kuolemaansa saakka pieniarvoinen paroni, mutta jonka pojat saivat mainetta Italiassa.[1]

Suvun toiminta Etelä-Italiassa ja Sisiliassa

muokkaa

Vanhimmat Tancredin kahdestatoista pojasta, Guillaume ja Drogon olivat ensimmäiset Etelä-Italiaan saapuneet suvun jäsenet, he tulivat sinne vuoden 1035 tienoilla. He tulivat tunnetuksi Bysantin vihollisina ja Guillaume sai Apulian ja Calabrian kreivin tittelin. Drogon seurasi kreivinä veljeään vuonna 1047. Seuraava veli, Onfroi seurasi kreivinä Drogonia ja löi paavi Leo IX:n joukot Civitaten taistelussa, tehden Hautevilleistä alueen suurimman mahtitekijän. Häntä seurasi vuorostaan neljäs veli ja ensimmäinen poika Tancredin toisen puolison Fressendan kanssa, Robert Guiscard.

Ensimmäisen puolisonsa Muriellen (Moriella) kanssa Tancred de Hautevillella oli ainakin viisi poikaa ja kenties yksi tytär:

  • Serlon I de Hauteville (aktiivinen vuosina 1027–1035), seurasi isäänsä Hauteville-la-Guichardin herrana; hänen puolisonsa oli Piroun herran perijätär ja heillä oli yksi tunnettu poika Serlon
  • Guillaume "Rautakäsi" (Bras-de-Fer) de Hauteville (n. 1000/1010–1046), Apulian ja Calabrian kreivi; avioitui Guidan, Sorrenton herttua Guido III:n tyttären kanssa, ei tunnettuja jälkeläisiä
  • Drogon de Hauteville (n. 1010–1051), Apulian ja Calabrian kreivi; avioitui Salernon prinsessa Gaitelgriman kanssa ja heillä oli ainakin kaksi tytärtä, Rocca ja Éremburge, sekä poika Richard de Hauteville (n. 1045–1110), joka osallistui ensimmäiselle ristiretkelle ja avioitui setänsä Robert Guisgardin ensimmäisen puolison, Alberada di Buonalbergon (1032–1122) kanssa
  • Onfroi de Hauteville (n. 1010–1057), Apulian ja Calabrian kreivi; hänellä oli puolisonsa Gaitelgriman, Salernon herttua Guaimar III:n tyttären, kanssa kaksi poikaa: Abelard de Hauteville (1044 jälkeen–1081) ja Herman (1045 jälkeen–1097) sekä kaksi poikaa Godefroi ja Joscelin sekä nimeltä tuntematon tytär
  • Godefroi de Hauteville (n. 1020– n. 1071), Capitanaten (Foggia) kreivi; hänelle syntyivät pojat Loritellon kreivi Robert I, Drogon "Tassio" ja Catanzaron kreivi Rainulf, Guillaume ja Tancred

Toisen puolisonsa Fressendan (Frisenda) kanssa hänellä oli ainakin kahdeksan poikaa ja yksi tai kaksi tytärtä:

  • Robert Guiscard de Hauteville, Apulian kreivi, Apulian ja Calabrian herttua (n. 1015 – 1085)[6]
  • Mauger de Hauteville (k. 1064), Capitanaten (Foggia) kreivi
  • Fressenda de Hauteville (Fredescende d'Hauteville), avioitui Capuan ruhtinas Richard I Drengot'n (n. 1025–1078) kanssa, heille syntyi viisi lasta
  • Guillaume (n. 1027–1080), Salernon ruhtinaskunnan, Principaten kreivi; avioitui 1058 Marian, Sorrenton herttua Guidon tyttären kanssa. Heillä oli viisi poikaa, Edessan käskynhaltija Richard Salernolainen (n. 1060–1114) osallistui ensimmäisen ristiretkelle, Pricipaten kreivi Robert, Rainulf, Guillaume ja Syrakusan kreivi Tanckred sekä nimeltä tuntematon tytär
  • Aubrey, Alvered
  • Hubert, Humbert
  • Tancred
  • Frumentin
  • Roger I, Sisilian kreivi (n. 1031–1101), avioitui kolme kertaa, hänellä oli puolisoittensa kanssa 14 lasta ja sekä ainakin kolme aviotonta poikaa

Robert Guisgard aloitti Sisilian valtauksen ja jatkoi sotaa Bysanttia vastaan päättäväisesti. Vuonna 1059 paavi Nikolaus II kruunasi hänet herttuaksi. Robert valloitti myös vielä valloittamattoman osan Sisiliasta ja antoi sen nuorimmalle veljelleen, Roger I:lle, joka sai Sisilian kreivin tittelin.[6] Roger I jätti pojilleen Simonille ja Roger II:lle voimakkaan valtakunnan. Näistä jälkimmäinen onnistui yhdistämään muut Hautevillejen omistukset Etelä-Italian, Apulian ja Calabrian, Sisiliaan. Vastapaavi Anaclectus II kruunasi hänet Sisilian kuninkaaksi joulupäivänä 1130. Roger selviytyi vaarallisista vihollisistaan ja Sisilian kuningaskunta periytyi hänen jälkeläisilleen, kunnes Vilhelm II kuoli ilman perillistä ja valtakunta siirtyi Hohenstaufenin suvun keisarille Henrik IV:lle. Roger II:n tyttären, kuningatar Constanza I:n kautta Hauteville-suvun verenperintö siirtyi kuitenkin vielä hänen pojalleen, keisari Fredrik II:lle.

Ristiretket

muokkaa

Robert Guiscardin vanhin poika Bohemund liittyi Palestiinaan matkalla olleeseen ristiretkeläisjoukkoon. Hänen mukaansa lähti veljenpoika Tankred, myöhempi Galilean ruhtinas. Bohemund ei jatkanut joukon mukana Jerusalemiin, vaan valtasi Antiokian ja perusti sinne oman ruhtinaskunnan. Myös Tankred jätti ristiretkeläiset Heraclea Cybistran luona hankkiakseen alueita Kilikiasta. Bohemund ei saanut rakennettu samanlaista mahtavaa valtiota kuin serkkunsa Euroopassa, vaan tuli kukistetuksi Harranin taistelussa ja joutui allekirjoittamaan Devolin rauhan Bysantin kanssa. Hänen poikansa Bohemund II peri kuitenkin ristiretkeläisvaltion, joka periytyi tämän jälkeen hänen tyttärelleen Constanzalle, joka hallitsi sitä vuoteen 1163 saakka. Tankred onnistui perustamaan lyhytaikaisen Galilean ruhtinaskunnan, joka kaatui vuonna 1101.

Suku Englannissa

muokkaa

Goffredo Malaterran kronikan mukaan Aubrey tai Alverardus, Tancredin toisen puolison Fresendan neljäs poika jäi Normandiaan.[7] Englantilaisen Domesday bookin aikaan vuonna 1086 tietyn Alverarduksella tai Aluericus Hautvillellä (Halsvilla, Altavilla tai Hauteville) mainitaan omistaneen aiemmin maita Compton Martinissa, Somersetissa Englannissa. Hänen sukulaisensa Ralf de Hauville (myös Halsvilla) mainitaan Domesday bookissa päävuokralaisena Burbagessa ja Wolfhallissa Wiltshiressä. Alverardus oli todennäköisesti Somersetin Hauteville-suvun kantaisä ja Ralf Wiltshire/Berkshiren Hauvillien esi-isä.

Viitteet

muokkaa
  1. a b M. Kauffmann: Hauteville, house of family. Oxford University Press, 2003. ISBN 978-1-884446-05-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.10.2024). (englanti)
  2. Hill, James S.: The place-names of Somerset. St. Stephen's printing works, 1914, Princeton University. S. 256
  3. Revue de l'Avranchin et du pays de Granville, Volume 31, Issue 174, Parts 3-4. Société d'archéologie, de littérature, sciences et arts d'Avranches, Mortain, Granville. The University of Michigan.
  4. Hjalti - Nordic Names www.nordicnames.de. Viitattu 22.10.2024.
  5. a b Beaurepaire, François de: Les Noms des communes et anciennes paroisses de la Manche. A. et J. Picard, préface Yves Nédélec, 1986. ISBN 2-7084-0299-4, OCLC 15314425, ss. 133-135
  6. a b William of Apulia (2008). The Deeds of Robert Guiscard. Kääntänyt Loud, Graham A. OCLC 1184547282. Käännetty Guilelmus Apuliensin tekstistä 1961. Mathieu, Marguerite (toim.). La geste de Robert Guiscard. Palermo: Istituto siciliano di studi bizantini e neoellenic. OCLC 583382918
  7. Malaterra, Goffredo; The Deeds of Count Roger of Calabria and Sicily and of His Brother Duke Robert Guiscard. Kääntänyt Kenneth Baxter Wolf. The University of Michigan Press, 2005. S. 151. ISBN 0-472-11459-X.