Aragonian kuningaskunta

historiallinen valtio Pyreneiden niemimaalla

Aragonian kuningaskunta oli kuningaskunta Pyreneiden niemimaalla vuosina 1035–1137. Sen alue vastaa suunnilleen nykypäivän Aragonian autonomista aluetta Espanjassa.[1] Vuodesta 1137 Aragonian kuninaskunta oli osa suurempaa valtioliittoa Aragonian kruunua, johon kuului muun muassa Valencian kuningaskunta ja Katalonian ruhtinaskunta. Kruunun kaikilla alueilla oli sama hallitsija, jonka korkein titteli oli Aragonian kuningas. Aragonia ja Kastilia yhdistyivät Espanjan kuningaskunnaksi vuonna 1469.

Aragonian kuningaskunta
Reino de Aragón
1035–1469
Heraldic Emblems of the Kingdom of Aragon with supporters.svg

Reino de Aragón.svg
Aragonian sijainti

Valtiomuoto monarkia
Pääkaupunki Zaragoza
Uskonnot katolisuus
Edeltäjä Pamplonan kuningaskunta
Seuraaja Espanja

HistoriaMuokkaa

Kuningaskunta oli alun perin frankkien alue Jacan kaupungin ympärillä. Se oli liitetty Pamplonan kuningaskuntaan (myöhempi Navarran kuningaskunta) vuonna 925. Aragonian alue erotettiin Navarran kuningaskunnasta vuonna 1035 ja Ramiro I ylensi alueen kuningaskunnaksi.[1]

Córdoban kalifaatin hajotessa sisällissotaan vuonna 1031 Aragonia laajeni etelään valloittaen arabialueita. Pääkaupunki siirrettiin ensin Huescaan vuonna 1095 ja edelleen Zaragozaan vuonna 1118. Vuonna 1285 Aragonian eteläisimmätkin alueet oli vallattu maureilta. Niiden mukana tuli suuri islamilainen väestö. Mahdollisesti jopa 35 % Aragonian väestöstä eli suunnilleen 200 000 oli tuolloin muslimeja. Joillakin alueilla he olivat jopa enemmistönä. Kristityt valloittajat suhtautuivat muslimeihin suvaitsevaisesti. Nämä saivat jatkaa uskontonsa harjoittamista ja hallita itseään šarialain säädösten mukaisesti.[2]

Aragonian kruunuMuokkaa

Aragonian kuningaskunta antoi nimen Aragonian kruunulle vuoden 1150 personaaliunionissa, jossa olivat mukana Barcelonan kreivi Ramon Berenguer IV ja Aragonian kuningatar Petroliina. Aragonian kuninkailla oli myös Barcelonan kreivin arvonimi ja he hallitsivat alueita Aragoniassa ja Kataloniassa, ja myöhemmin Baleaareilla, Valenciassa, Sisiliassa, Napolissa ja Sardiniassa. Aragonian kruunun kuningas oli paitsi Aragonian alueiden hallinnollinen kuningas, myös Valencian kuningas, Mallorcan kuningas (jonkin aikaa), Barcelonan kreivi, Montpellier’n lordi ja jonkin aikaa myös Ateenan ja Neopatrian herttua. Arvonimet antoivat hänelle ylivallan alueellaan. Arvonimiä vaihdeltiin, kun hävittiin ja voitettiin alueita. Aateliston kuninkaanvastainen Aragonian unioni rajoitti 1200-luvulla kuninkaan valtaa.

Aragonia ja Kastilia yhdistyivät vuonna 1469 ja muodostivat Espanjan kuningaskunnan. Aragonian kruunun instituutiot jatkoivat olemistaan vuoteen 1707, jolloin maan hallintoa yhdenmukaistettiin.

LähteetMuokkaa

  • Nirenberg, David: Communities of Violence. Persecution of Minorities in the Middle Ages. Princeton University Press, 1996. ISBN 0-691-05889-X.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 644. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Nirenberg 1996, s. 22–23
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.