Ivrea

kunta Italiassa

Ivrea on noin 24 000 asukkaan kaupunki Italian Piemontessa, Torinon metropolikaupungissa. Se sijaitsee noin 50 kilometriä Torinosta pohjoiseen, Pon sivujoen Dora Baltean varrella. Ivreaa pidetään ”Canavesen alueen pääkaupunkina”.lähde?

Ivrea
Ivrean kaupunkia.
Ivrean kaupunkia.
vaakuna
vaakuna

Ivrea

Koordinaatit: 45°28′N, 07°53′E

Valtio  Italia
Alue Piemonte
Metropolikaupunki Torino
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 30,11[1] km²
Korkeus 221–353[1] m
Väkiluku (31.12.2015) 23 606[2]
 – Väestötiheys 784 as./km²
Postinumero 10015
Suuntanumero(t) 0125









Ivrea oli 1900-luvulla konttorikoneyhtiö Olivettin pääpaikka. Ivrea tunnetaan karnevaalistaan, jossa eri joukkueet heittävät toisiaan appelsiineilla.

Maantiede

muokkaa

Ivrea sijaitsee painaumassa, jonka esihistoriallisina aikoina täytti valtava jäätiköiden sulamisvesistä muodostunut järvi. Nykyisin kaupungin ympärillä on muutamia pieniä järviä, kuten Lago Sirio ja Lago San Michele. Painaumaa reunustavat moreenipitoiset kukkulat ja harvinainen suoralinjainen 25 km pitkä harjanne (La Serra). Nämä yhdessä eteläisten Alppien kanssa rajaavat Canavesen historiallis-maantieteellisen alueen.lähde?

 
Ivrean kaupunkia ja Dora Baltea -joen ylittävä vanha silta.

Ivrea on Aostanlaaksoon johtavan tien varrella. Tie on kuulunut keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin Via Francigenaan, joka johtaa Canterburystä Alppien yli Roomaan. Euroopan neuvosto nimesi vuonna 1994 Via Francigenan eurooppalaiseksi kulttuurireitiksi.lähde?

Dora Baltean sululta Ivreasta lähtee kastelukanava (Ivrean kanava), joka vie vettä Pon laakson riisipelloille. Kanava rakennettiin vuonna 1468, ja se oli alun perin laivaliikenteenkin käytössä ja tarjosi kulkuyhteyden Ivreasta Vercelliin.lähde?

Kaupungin uudemmat osat levittäytyvät Dora Baltean molemmille rannoille. Historiallinen keskusta nousee kukkulalle, jolla on linna (Il Castello) ja tuomiokirkko (Il Duomo). Punatiilinen linna on peräisin 1300-luvulta. Neliönmuotoisen linnan kulmissa on sakaraharjaiset pyöreät tornit. Yksi torneista tuhoutui vuonna 1676, kun salamanisku räjäytti siinä olleen ammusvaraston. Tornia ei rakennettu uudelleen. Linnassa on ollut myös vankila, ja nykyisin se toimii näyttelytilana.lähde?

Tuomiokirkon ensimmäinen osa on rakennettu 300-luvulla luultavasti kristinuskoa edeltävän ajan temppelin paikalle. Kirkko rakennettiin uudelleen noin vuonna 1000 romaaniseen tyyliin. Nykyinen uusklassinen julkisivu on peräisin 1800-luvulta.lähde?

Historia

muokkaa

Antiikki

muokkaa
Pääartikkeli: Antiikin Eporedia

Antiikin aikana Ivrea tunnettiin nimellä Eporedia. Se oli alun perin viidennellä vuosisadalla eaa. Canavesen alueelle asettuneen kelttiläisen salassien heimon asutus. Sen nimi muodostui gallian kielen hevosta (epo) ja vaunuja (reda) tarkoittavista sanoista, ja merkitsi vaunuasemaa eli paikkaa, jossa matkaajat vaihtoivat väsyneet hevosensa levänneisiin. Nykyisen kaupungin nimi Ivrea on muuntunut tästä nimestä. Eporediasta tehtiin roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta noin vuonna 100 eaa. Sen varuskunta vartioi perinteisiä hyökkäysreittejä Galliasta Alppien yli Pohjois-Italiaan. Kaupunki alkoi kukoistaa keisari Augustuksen ajoista lähtien, kun roomalaiset alistivat salassit kokonaan valtansa alle.[3][4][5]

Myöhempi historia

muokkaa

Kun Länsi-Rooman valtakunta kukistui, Ivreasta tuli samannimisen Lombardian herttuakunnan pääpaikka 500–700-lukujen ajaksi. Frankkien valtakaudella 800-luvulla Ivrea oli kreivikunta. Tällöin syntyi Anscariin (ransk. Anschaire) dynastia.lähde?

 
Ivrean linna (Il Castello).

Vuosituhannen vaihteessa alueen piispojen ja kreivien kesken oli jatkuvia kiistoja. Arduin valittiin vuonna 1002 Paviassa Italian kuninkaaksi, ja Ivreasta tuli lyhyeksi aikaa kuningaskunnan pääkaupunki. Arduinin dynastian valtakausi kesti vuosisadan loppuun, sitten Ivrea siirtyi piispojen herruuden alle. 1100-luvun jälkipuoliskolla, piispanistuimen ja Monferraton markiisin valtataistelun seurauksena, alueesta muodostui Ivrean ja Canavesen kunta. Vähän myöhemmin, vuonna 1238, Fredrik II liitti Ivrean alueisiinsa.lähde?

 
Ivrean tuomiokirkko (Il Duomo).

Kiistely kaupungin hallinnasta jatkui, kunnes se vuonna 1356 siirtyi Savoijin kreivin Amadeus VI:n hallintaan. Lukuun ottamatta lyhyitä espanjalaisten ja ranskalaisten valtakausia 1500-luvulla Ivrea pysyi Savoijin alaisuudessa 1400-luvulta 1700-luvun loppuun asti. Napoleon Bonaparte saapui joukkoineen Ivreaan 26. toukokuuta 1800 ja otti alueen hallintaansa. Napoleonin kukistuttua Ivrea palasi vuonna 1814 Savoijin ja Viktor Emanuel I:n alaisuuteen.lähde?

Talous

muokkaa

Ivrean sosiaalis-taloudellista kehitystä pohjusti 1900-luvulla konttoritekniikan laitteiden valmistajan Olivetti-yhtiön kasvu. Camillo Olivetti perusti yhtiön jo vuonna 1908.[6] Olivetti valmisti kirjoituskoneita, laskukoneita ja 1970-luvulta alkaen myös tietokoneita.[7] Yhtiöllä oli Ivreassa keskushallinto ja useita tuotantolaitoksia. Toimistojärjestelmiin keskittynyt liiketoiminta ajautui 1990-luvun alkupuolella vaikeuksiin. Yrityksen rakennetta järjesteltiin uudelleen, ja useita toimintoja lakkautettiin.lähde?

Tällöin alkoi pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä palveluliiketoiminnan laajeneminen Ivrean alueella. Nykyään Ivrean ympäristössä on lukuisia pienyrityksiä joilla on merkittävää teknologista osaamista.lähde?

Kulttuuri

muokkaa
 
Ivrean karnevaalit vuonna 2006.

Ivrea tunnetaan parhaiten perinteikkäistä karnevaaleistaan, joiden tärkein tapahtuma on Appelsiinitaistelu (ital. battaglia delle arance). Tuhannet asukkaat osallistuvat siihen jaettuna joukkueisiin, jotka heittelevät toisiaan appelsiineilla ja vieläpä melkoisen voimakkaasti. Karnevaalit pidetään helmikuussa, ja ne kestävät kolme päivää.[8]

Yksi kaupunkilaisista valitaan Mugnaiaksi. Tarinan mukaan erään myllärin tytär (ital. mugnaia) kieltäytyi hyväksymästä herttuan "oikeutta" jokaiseen vastavihittyyn naiseen ja katkaisi tältä kaulan. Karnevaaleissa jalan kulkevat appelsiinien heittäjät edustavat herttuaa vastustavia vallankumouksellisia ja hevosvaunuissa olevat joukkueet herttuan vartijoita. Katsojat eivät saa heittää appelsiineja, mutta vierailijatkin voivat liittyä joukkueisiin. Niitä, joilla on päässä punainen myssy, pidetään vallankumouksellisina, eikä heitä heitetä appelsiineilla.[8] Appelsiinit edustavat herttuan irtihakattua päätä.[9] Vuonna 2015 karnevaaleihin tuotiin noin 400 tonnia appelsiineja,[10] pääasiassa talvisadon ylijäämiä Etelä-Italiastalähde?.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 17.6.2017. (italiaksi)
  2. Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 17.6.2017. (englanniksi)
  3. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPOREDIA (Ivrea) Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Smith, William: ”Eporedia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Ivrea Oxford Reference. Viitattu 21.3.2023.
  6. Olivetti: a story of innovation and growth Olivetti. Viitattu 27.1.2015.
  7. Cronologia Olivetti 1908-1977 storiaolivetti.it. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.1.2015. (italiaksi)
  8. a b What is Carnival Storico Carnevale di Ivrea. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)
  9. Ivrea Carnival 2014. Eurofestivals. Arkistoitu 9.10.2015. Viitattu 27.1.2015.
  10. Ivrea Orange Throwing Carnival 12.1.2015. Delicious Italy. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa