Ravenna

kunta Italiassa

Ravenna on kaupunki Italiassa. Siellä asuu noin 160 000 ihmistä (2013).[1] Ravenna on samannimisen maakunnan pääkaupunki ja Ravenna-Cervian arkkihiippakunnan keskus.[2][3] Maakunta kuuluu Emilia-Romagnan hallinnolliseen alueeseen.[2] Ravenna oli Länsi-Rooman valtakunnan pääkaupunki 400-luvulla sekä 500–700-luvuilla ostrogoottien valtakunnan sekä bysanttilaisen Italian pääkaupunki.

Ravenna
Piazza del Popolo
Piazza del Popolo

Ravenna

Koordinaatit: 44°25′0″N, 12°12′0″E

Valtio Italia
Alue Emilia-Romagna
Maakunta Ravenna
Hallinto
 – Pormestari Michele De Pascale (PD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 652,22[1] km²
Väkiluku (2013) 159 041
 – Väestötiheys 243[1] as./km²


















Historiaa muokkaa

Antiikin aikaan Adrianmeren ranta sijaitsi lähempänä Ravennaa kuin nykyisin. Kaupungin varhaisimmat asukkaat olivat luultavasti itaalisia kansoja, jotka olivat siirtyneet etelämmäs Aquileian alueelta noin 1400 eaa. Perimätiedon mukaan Ravennan valtasivat sittemmin etruskit ja myöhemmin keltit. Vuonna 191 eaa Ravenna päätyi roomalaisten haltuun. Roomalaiskaudella Ravennasta tuli merkittävä satamakaupunki. Kaisari Augustus rakennutti Ravennan lähistölle Classisiin sataman, josta tuli Rooman Adrianmeren laivaston tärkein tukikohta.[4]

Vuonna 402 barbaarien hyökkäykset pakottivat Länsi-Rooman kesiari Honoriuksen siirtämään hovinsa Roomasta Ravennaan, ja kaupungista tuli siten Länsi-Rooman pääkaupunki vuoteen 476 saakka. Ravennaan rakennettiin tuona aikana useita monumentaalirakennuksia, ja kaupunki sai lisäksi arkkipiispanistuimen vuonna 438.[4]

Länsi-Rooman kukistuttua vuonna 476 Ravennasta tuli herulien päällikön ja Italian kuninkaan Odovakarin pääkaupunki. Ostrogoottien kuningas Teoderik Suuri syrjäytti puolestaan Odovakarin vuonna 493. Teoderik teki Ravennasta ostrogoottien valtakunnan pääkaupungin. Vuonna 540 Itä-Rooman kenraali Belisarius valtasi Ravennan, josta tuli Bysantin hallitseman Ravennan eksarkaatin pääkaupunki.[4]

Vuonna 751 Ravennan valtasivat langobardit, jotka puolestaan menettivät sen frankkien kuninkaalle Pipin Pienelle vuonna 754. Pipin lahjoitti Ravennan paaville vuonna 757. Keskiajalla Ravennaa hallitsi da Polentan aatelissuku. Vuonna 1441 Venetsia otti Ravennan haltuunsa, mutta vuonna 1509 kaupunki palasi Kirkkovaltion omistukseen. Vuonna 1859 Ravenna liittoutui Sardinian kuningaskunnan kanssa, josta tuli Italian kuningaskunta vuonna 1861.[4]

Talous muokkaa

Kaupungissa käydään paljon maatalouskauppaa, muun muassa viljasta ja maatalouskoneista. Siellä on myös öljynjalostamo.

Nähtävyydet muokkaa

Kahdeksan Ravennan varhaiskristillistä rakennusta 400- ja 500-luvuilta kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon: Galla Placidian mausoleumi, Battistero Neoniano, Sant'Apollinare Nuovon basilika, Battistero degli Ariani, Cappella Arcivescovile, Teoderikin mausoleumi, San Vitalen kirkko ja Sant'Apollinare in Classen basilika.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Il comune in pillole 30.3.2014. Ravennan kaupunki. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
  2. a b Come raggiungere la città Ravennan kaupunki. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
  3. Arcidiocesi di Ravenna-Cervia Ravenna-Cervian arkkihiippakunta. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 29.10.2014. (italiaksi)
  4. a b c d Ravenna Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.3.2023. (englanniksi)
  5. Early Christian Monuments of Ravenna Unesco. Viitattu 29.10.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.