Göteborg

kaupunki ja taajama Göteborgin kunnassa, Ruotsissa
Tämä artikkeli käsittelee taajamaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Göteborg (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, aik. suom. Göötepori[2]) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Göteborg on Länsi-Götanmaan läänin pääkaupunki, ja aiemmin se oli Göteborgin ja Bohusin läänin pääkaupunki.

Göteborg
Kuvakollaasi Göteborgista.
Kuvakollaasi Göteborgista.

Göteborg

Koordinaatit: 57°42′25″N, 11°57′59″E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa ja Bohuslän
Kunta Göteborgin kunta, Mölndalin kunta, Partillen kunta ja Härrydan kunta[1]
Pinta-ala
 – Maa 203,67 km²
Väkiluku 549 839
 – Väestötiheys 2 699,7 as./km²
 – Metropolialue 960 779
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]















Göteborgin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan.
Göteborgin ympäristö vuoden 2015 taajamarajauksen mukaan. Göteborgin taajama punaisella, Torslanda och Björlanda vihreällä, Gunnared och Hammarkullen vaaleansinisellä, muut taajamat keltaisella ja pientaajamat sinisellä.
Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna.

Göteborgin kaupungin asukasluku vuonna 2017 oli 564 039 asukasta.[3] Kaupunkitaajama ulottuu myös joidenkin naapurikuntien alueelle.[1] Toisaalta Göteborgin kuntaan kuuluu keskustaajaman lisäksi myös maaseutualueita ja joitakin pienempiä taajamia. Useita kuntia käsittävässä Suur-Göteborgissa oli vuoden 2011 lopussa 938 580 asukasta.[4]

Göteborg sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa II Aadolfilta vuonna 1621.[5]

Kaupungissa on kaksi yliopistoa: vuonna 1891 perustettu Göteborgin yliopisto ja vuonna 1829 perustettu yksityinen Chalmersin teknillinen korkeakoulu.[6] Molempien yhteisenä yksikkönä toimii Göteborgin IT-yliopisto.

Perinteisesti kaupungin taloutta on hallinnut metalliteollisuus, kuten auto- ja laivateollisuus, mutta sittemmin sen rooli on vähentynyt, ja nykyään kaupunki on viihteen, koulutuksen, tieteen, finanssialan ja palveluyrittäjyyden keskus. Kaupunki ei ole kuitenkaan taloudellisesti aivan yhtä vauras kuin maan pääkaupunki Tukholma.

HistoriaMuokkaa

40 kilometriä nykyisestä Göteborgista pohjoiseen sijainnut Lödöse oli keskiajalla Ruotsin kauppakeskus ja satama länteen. Kaupunki siirrettiin lähemmäksi merta, koska norjalainen Bohusin linnoitus alempana joen varressa oli sille uhka. Myös uudella asutuksella, Nya Lödösellä (Uusi Lödöse), oli kuitenkin ongelmia ja kaupungin asukkaiden täytyi etsiä suojaa Älvsborgin linnoitukselta.

1600-luvun alussa Ruotsi hallitsi vain yhtä paikkaa länsirannikolla. Yritys perustaa Göteborg-niminen kaupunki läheiselle Hisingenin saarelle vuonna 1607 oli epäonnistunut Kalmarin sodan vuoksi, mutta toinen yritys kuningas Kustaa II Aadolfin johtamana onnistui vuonna 1621.

Menestyksekkäiden sotien jälkeen kaikki Tanskan itäiset provinssit luovutettiin Ruotsille Roskilden rauhassa vuoteen 1658 mennessä. Sen seurauksena Göteborgista etelään sijainneesta Hallandista ja pohjoiseen sijainneesta Bohuslänistä tuli Ruotsin alueita, mikä turvasi Göteborgin asemaa ja mahdollisti kaupungin kasvamisen länsirannikon tärkeäksi satamakaupungiksi ja kaupan keskukseksi.

Kaupungin keskusta on rakennettu alavalle ja suoperäiselle maalle. Tästä syystä jotkut nykyisistä kaduista ovat olleet alun perin kanavia, joiden rakentamiseen hankittiin apua hollantilaisilta.

YrittäjäsukujaMuokkaa

Kauppa ja merenkulku olivat 1700-luvulla kaupungin näkyvimpiä elinkeinoja. Göteborgissa muun muassa perustettiin vuonna 1731 Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania, joka sai yksinoikeuden Kaakkois-Aasiaan suuntautuvaan kaupankäyntiin. 1700-luvulta alkaen Göteborgin talouselämää vilkastuttivat Britanniasta tulleet yrittäjäsuvut, kuten skotlantilaisten liikemiesten perustamat kauppahuoneet James Dickson & C:o ja David Carnegie & Co. Dicksonin suku harjoitti muun muassa puutavarakauppaa ja laivanvarustamotoimintaa sekä sahateollisuutta muuallakin Ruotsissa. Suvun jäsenistä monet tunnettiin myös merkittävinä lahjoittajina, kuten suomalaissyntyisen tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin matkoja rahoittanut Oskar Dickson.[7]. Carnegien kauppahuone harjoitti niin ikään varustamotoimintaa ja puutavarakauppaa sekä lisäksi muun muassa rauta- ja panimoteollisuutta sekä pankkitoimintaa. ”Pikku-Lontooksi” 1800-luvulla kutsutun Göteborgin muita brittitaustaisia kauppiassukuja olivat Barclay, Campbell, Chalmers, Chapman, Hall, Irvine ja Keiller.[8][9]

1900-luvulla Göteborg oli tunnettu Götaverkenin ja Eriksbergin telakoista ja laivanvarustustoiminnasta, joita molempia hallitsi Broström-yhtymä. Tämä ruotsalaisperäinen perheyritys oli 1960-luvun alussa kaupungin suurin työnantaja noin 18 000 työntekijällään, kunnes merenkulun ja telakkatoiminnan kansainvälinen kriisi iski seuraavalla vuosikymmenellä.[10]

MaantiedeMuokkaa

Göteborg sijaitsee Kattegatin itärannalla ja Götajoen suulla. Skandinaviaa lämmittävän Golfvirran ja rannikon läheisyyden vuoksi kaupungin ilmasto on lauhkea ja melko sateinen. Göteborgin saaristo koostuu rosoisista, paljaista kivistä ja rantakallioista.

Vuorokauden keskilämpötilat kuukausittain:

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
1 1 3 7 12 15 18 17 13 9 4 1

VäestönkehitysMuokkaa

Göteborgin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
443 843
1965
  
471 619
1970
  
485 785
1975
  
470 529
1980
  
456 684
1990
  
465 474
1995
  
480 839
2000
  
495 822
2005
  
510 491
2010
  
549 839
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[11] Göteborg kasvoi yhteen Näsetin kanssa vuonna 1965, Agnesbergin ja Hjällbon kanssa 1970, Askimin, Kärran ja Skintebon kanssa 1975, Rannebergenin kanssa 1980, Tuven kanssa 1990 ja Torslandan kanssa 2010.[11]

VäestöMuokkaa

Vuonna 2017 Göteborgissa oli 564 039 asukasta.[3]

Göteborgissa, kuten useimmissa Ruotsin suurimmissa kaupungeissa, on paljon maahanmuuttajia. Vuoden 2017 tietojen mukaan kaupungin asukkaista maahanmuuttajataustaisia oli 197 893 (35,1 %). Kaupungin asukkaita, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla on 247 158 (43,8 %).[12]

Iranilaiset ja muut Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat, sekä entisestä Jugoslaviasta tulleet ovat keskittyneet koillisen esikaupunkeihin, joita ovat esimerkiksi Bergsjön, Lärjedalen, Gunnared ja Biskopsgården. Bergsjössä yli puolet asukkaista on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.[13] Vuonna 1998 Göteborgissa asui 9 700 suomalaista (2,1 % kunnan väkiluvusta). Biskopsgården on Göteborgin tärkeä suomalaisten asuttama kaupunginosa.[14]

Kaupungin lähiöissä on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan yhdeksän aluetta, jotka paikalliset rikolliset ovat ottaneet hallintaansa ja alueilla tapahtuu avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja kiristystä. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia hyökkäysten vuoksi. Alueet ovat Backa, Södra Biskopsgården, Norra Biskopsgården, Majorna, Västra Frölunda, Bergsjön, Gårdsten, Hammarkullen ja Hjällbo.[15]

LiikenneMuokkaa

 
Göteborgin raitiovaunut ovat suosittuja kulkuvälineitä kaupungin sisäisessä liikenteessä.

Göteborgin päälentoasema on kaupungista 20 kilometriä itään sijaitseva Landvetter – pienempi lentoasema Göteborg City Airport taas sijaitsee 14 kilometriä kaupungista luoteeseen. Kaupungin keskusrautatieasemalta (Centralstationen) on junayhteyksiä eri puolille Ruotsia sekä Osloon ja Kööpenhaminaan. Göteborgiin pääsee myös lautalla Frederikshavnista, Kielistä, Kristiansandista ja Newcastlesta. Göteborgin satama on Skandinavian suurin 36,9 miljoonan tonnin rahtiliikenteellä[16]. Kaupungin sisäisessä liikenteessä tärkeässä asemassa ovat raitiovaunut, ja 150 kilometrin pituinen verkosto onkin pisin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi kasvava lähijunaliikenne (Pendeltåg) palvelee metropolialuetta ja lähikaupunkeja, kuten Alingsås ja Kungsbacka.

Kaupungissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu arkipäivisin tammikuun 2013 alussa.[17][18]

UrheiluMuokkaa

Jalkapallo on kaupungin seuratuin urheilulaji. Göteborgista ovat kotoisin perinteikkäät jalkapalloseurat IFK Göteborg, GAIS ja BK Häcken. Menestynein seura on IFK Göteborg, joka on moninkertainen Ruotsin mestari. IFK:lla on toimintaa myös muissa urheilulajeissa.

Kaupungin jääkiekkoseura Frölunda HC pelaa pääsarjatasolla SHL:ssä ja jääpalloseura GAIS Bandy pelaa jääpallon Elitserienissä. Käsipalloseurat Redbergslids IK ja K Sävehof pelaavat puolestaan maan korkeimmalla sarjatasolla Handbollsliganissa. Göteborg on isännöinyt yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995 ja yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2006. Kaupunki haki vuoden 1984 talviolympialaisia,[19] mutta ei tullut valituksi.

Kaupungissa järjestetään lajeissaan maailman suurimpiin nuorisourheilutapahtumiin lukeutuvat jalkapallon Gothia Cup sekä käsipallon Partille Cup.

KulttuuriMuokkaa

Göteborgin entisiä telakka- ja muita teollisuusrakennuksia on usein muutettu kulttuurikäyttöön. Esimerkiksi sokeritehtaan vanha punatiilinen pannuhuone on nyt Röda Sten -taidehalli, jonka ulkoseinät ovat graffititaiteilijoiden käytössä.

Vuonna 1916 avattu Röhsska museet on Ruotsin ainoa muotoiluun ja taideteollisuuteen erikoistunut museo.[20] Götaplatsen-aukiota ympäröivät Göteborgin taidemuseo, konserttisali, kaupunginkirjasto ja kaupunginteatteri. Taidemuseossa on yksi maailman suurimmista pohjoismaisen taiteen kokoelmista sekä Hasselblad-valokuvakeskus[21].

Göteborgin museo sijaitsee vuonna 1750 rakennetussa Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian talossa, joka uudistettiin museokäyttöön 1895.[22]

Göteborgin ooppera sai vuonna 1994 uuden toimitalon Götajoen etelärannalle, arkkitehtina ruotsalainen Jan Izikowitz.

Kaupungin ensimmäinen yleinen kirjasto oli vuonna 1902 perustettu ja vuoteen 1950 saakka yksityisin varoin ylläpidetty Dicksonska biblioteket. Se muutettiin 1960-luvulla Hagan kaupunginosan monitoimitaloksi, joka tunnetaan nykyisin nimellä Allégården.

Göteborgin kansainvälinen taidebiennaali (GIBCA) on ainoa nykytaidefestivaali Ruotsissa. Se järjestettiin ensi kerran vuonna 2001. Göteborgissa järjestetään vuosittain Pohjoismaiden suurin elokuvafestivaali, jonka pohjoismaisten elokuvien kilpailun pääpalkinto, Dragon Award, on arvoltaan miljoona Ruotsin kruunua[23].

Elokuussa 1995 Pohjoismaiden suurimmalla stadionilla Ullevilla pidettiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut[22]. Ullevin länsipuolella on vuonna 2009 uudistettu jalkapallostadion Gamla Ullevi. Ullevin eteläpuolella on Scandinavium-areena, jossa pidettiin Eurovision laulukilpailu 1985. Sen eteläpuolella on puolestaan suosittu Lisebergin huvipuisto, sekin Ullevin tapaan Pohjoismaiden suurin lajissaan.

Eräs metallimusiikin alalajeista, melodinen death metal, sai alkunsa Göteborgissa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Melodisen death metalin pioneereja olivat göteborgilaiset yhtyeet Dark Tranquillity, At the Gates ja In Flames. Toisinaan tätä genreä kutsutaankin ”Göteborg-metalliksi”.

Muita nähtävyyksiäMuokkaa

YstävyyskaupungitMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Pieni Tietosanakirja, s. 1071 Runeberg.org. Viitattu 15.10.2011.
  3. a b http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__BE__BE0101__BE0101Q/UtlSvBakgFin/table/tableViewLayout1/?rxid=86abd797-7854-4564-9150-c9b06ae3ab07c9b06ae3ab07 Statistika centralbyrån. Viitattu 29.3.2018. (ruotsiksi)
  4. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968–2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  5. Om Göteborg Gööteborgs stad. Viitattu 11.8.2009. (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
  6. Gothenburg Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.6.2018. (englanniksi)
  7. Hakusana 'Dickson' Svenskt biografiskt handlexikon, Runeberg.org. 1906. Viitattu 25.12.2020.
  8. Lives and livelihoods in Little London. The story of the British in Gothenburg 1621 - 2001, av John R. Ashton swedickson.se. Viitattu 25.12.2020.
  9. Jan-Erik Nilsson: The Historical Background Sweden and the City of Gothenburg: Sweden and the Scottish Connection gotheborg.com. 2012. Viitattu 25.12.2020.
  10. Henriksson, Dick: Broström var stadens största arbetsgivare Göteborgs-Posten (Internet Archive). 23.8.2012. Viitattu 24.12.2020.
  11. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  12. http://www.statistikdatabasen.scb.se/pxweb/en/ssd/START__BE__BE0101__BE0101Q/UtlSvBakgFin/table/tableViewLayout1/?rxid=86abd797-7854-4564-9150-c9b06ae3ab07c9b06ae3ab07 www.statistikdatabasen.scb.se. Viitattu 29.3.2018.
  13. Utrikes födda 2007 Perspektiv Göteborg. Göteborgs stadskansli. Viitattu 11.8.2009. (ruotsiksi)
  14. Snellman, Hanna: Sallan suurin kylä – Göteborg. Tampere: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
  15. En nationell översikt av kriminella nätverk med stor påverkan i lokalsamhället, Rikskriminalpolisen, Underrättelsesektionen, Oktober 2014 (ruotsiksi) [vanhentunut linkki]
  16. www.portgot.se
  17. Kokkonen, Yrjö: Göteborgissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu Yle Uutiset. 2.1.2013. Viitattu 2.1.2013.
  18. Juhola, Teemu: Tietullit käyttöön Göteborgissa Yle Uutiset. 30.12.2012. Viitattu 3.1.2013.
  19. Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  20. History rohsska.se. Viitattu 25.12.2020.
  21. Göteborg on tunnelmallinen kulttuurikaupunki rantapallo.fi. 6.2.2015. Viitattu 26.12.2020.
  22. a b Mannila, Johanna: Göteborg loistaa kesäisin. Helsingin Sanomat, 3.8.1995, s. 43. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 26.12.2020.
  23. Göteborg International Film Festival Audiovisual Producers Finland – APFI ry. Viitattu 26.12.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Göteborg.