Mölndalin kunta

kunta Länsi-Götanmaan läänissä Ruotsissa

Mölndalin kunta (ruots. Mölndals kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Hallandiin. Kunnan keskustaajama on Mölndal,[3] joka sijaitsee noin 10 kilometriä etelään Göteborgin keskustasta.

Mölndalin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa ja Halland
Keskustaajama Mölndal
Kuntakoodi 1481
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 145,84 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 69 943
 – Väestötiheys 479,6 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 145,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 69 943 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 9,53 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Fässbergin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1911 Mölndalin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1922 koko maalaiskunta muutettiin Mölndalin kaupungiksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut alueeseen. Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut kuntajakoa nykyisen kunnan alueella. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon. Tuolloin muodostettiin myös nykyinen Mölndalin kunta yhdistämällä Mölndalin kaupunki sekä Kålleredin ja Lindomen maalaiskunnat. Lindome kuului aiemmin Hallandin lääniin, mutta siirrettiin uudistuksen yhteydessä silloiseen Göteborgin ja Bohusin lääniin.

Vaakuna

muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Mölndalin kaupungin vaakuna. Myös Kålleredin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

muokkaa
Mölndalin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
25 402
1955
  
27 406
1960
  
31 315
1965
  
37 240
1970
  
44 769
1975
  
47 295
1980
  
47 788
1985
  
49 785
1990
  
52 028
1995
  
54 254
2000
  
56 137
2005
  
58 234
2010
  
60 973
2015
  
63 340
2020
  
69 901
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 9 562 15,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 3 129 4,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 5 311 8,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 45 338 71,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 682 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 039 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 212 897 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 90 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 22,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

 
Astra Zenecan Mölndalin tehtaiden toimitiloja (2016).
 
Astra Zenecan Göteborgin seudun tuotantotilat sijaitsevat Mölndalissa (2013).
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,2 0,2
  jalostus 30,0 22,0
  palvelut 69,3 77,1
  tuntematon 0,5 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 35 265 30 528
  työpaikkaomavaraisuus 115,5

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 95,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 846 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Göteborg* 38 913[17]
2 Lindome 11 037
3 Kållered 7 456
4 Hällesåker 357
5 Tulebo 213
6 Mölnlycke* 111[17]
7 Gundal och Högås* 40[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Göteborgin kuntaan, Härrydan kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Mölnlycken taajamassa on 15 608 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Härrydan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu osin myös Göteborgin kuntaan ja Kungsbackan kuntaan.[17] Lindomen taajaman nimenä on joskus ollut myös Annestorp.[18]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Göteborgin kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Mölndalin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Mölndal 1 (30 valtuutettua)
  • Mölndal 2 (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mölndalin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 9 13 14 12 10 14 14 13 10 15 17 14 15
  Keskustapuolue 13 12 8 8 7 5 5 5 2 2 3 3 3 4
  Liberaalit 12 11 10 5 11 11 9 7 6 10 8 8 6 7
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 2 1 2 4 2 7 6 4 4 3 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 2 6 3 4 4 4 4 6 7 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 24 25 25 25 24 23 19 25 19 19 18 16 18 15
  Vasemmistopuolue 4 4 5 5 4 4 4 4 6 6 4 3 4 5
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 4 6 8
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 0 4 2 1 0 0 0
  Yhteensä [24] 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit

muokkaa
 
Kartta Mölndalin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Fässberg
  • Kållered
  • Lindome
  • Stensjön

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Fässberg (Mölndal)
  • Kållered
  • Lindome
  • Stensjön

Kirkot

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.4.2022. (ruotsiksi)
  3. Mölndal Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b c d Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.4.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Mölndals kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.