Partillen kunta (ruots. Partille kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Partille.[3]

Partillen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Partille
Kuntakoodi 1402
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 56,80 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 39 529
 – Väestötiheys 695,9 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.
Vanha kansakoulu Partillessa.

Kunnan maapinta-ala on 56,80 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 39 529 henkeä (31.12.2021).[2]

Pinta-alaltaan Partille on yksi Ruotsin pienimmistä kunnista. Vuonna 2007 kunnassa oli 1,14 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan Sävedalin kihlakuntaan muodostettiin Partillen maalaiskunta. Vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistukset eivät ole vaikuttaneet kunnan rajoihin, vaan alue muodostuu periaatteessa samasta alueesta kuin vanha Partillen pitäjä. Vuoden 1971 maalaiskunta muutettiin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Kunnan alueella on ollut vuosina 1931–1954 kolme taajaväkistä yhdyskuntaa:

Nykyaikainen taajama-käsite otettiin käyttöön Ruotsissa vuonna 1950, ja jo tuolloin Partille ja Sävedalen olivat kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa. Jonsered sen sijaan muodostaa edelleen oman taajamansa.

Väestönkehitys

muokkaa
Partillen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
12 675
1955
  
14 015
1960
  
15 822
1965
  
20 016
1970
  
24 588
1975
  
27 151
1980
  
27 172
1985
  
29 232
1990
  
30 420
1995
  
32 206
2000
  
33 124
2005
  
33 543
2010
  
35 084
2015
  
36 977
2020
  
39 512
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 771 15,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 170 5,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 199 8,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 25 837 69,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 469 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 700 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 213 142 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 23,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 60,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,1 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,3 0,2
  jalostus 18,8 19,9
  palvelut 79,9 79,3
  tuntematon 1,0 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 891 16 890
  työpaikkaomavaraisuus 64,5

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 335 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Göteborg* 29 444[17]
2 Öjersjö 3 543
3 Jonsered 930
4 Kåhög 832

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Göteborgin kuntaan, ja Mölndalin kuntaan.[17]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Partillen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Sydöstra valkretsen (25 valtuutettua)
  • Nordvästra valkretsen (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Partillen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 7 10 12 8 8 10 9 9 8 15 17 15 13
  Keskustapuolue 7 7 5 4 3 3 3 2 1 0 2 2 2 5
  Liberaalit 10 8 8 5 11 9 7 5 4 7 6 6 5 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 1 3 2 6 4 4 2 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 1 4 2 3 3 4 4 5 5 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 15 16 15 16 13 13 12 16 12 13 15 13 13 11
  Vasemmistopuolue 3 3 3 3 4 3 2 3 5 4 3 3 4 5
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 7
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 1 1 1 2 1 0 0
  Yhteensä [22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 51 51 51 51

Piirit

muokkaa
 
Kartta Partillen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Partille
  • Sävedalen

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Jonsereds kbfd
  • Partille
  • Partille kbfd
  • Sävedalen
  • Sävedalens kbfd*

Kirkot

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.5.2022. (ruotsiksi)
  3. Partille Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.5.2022. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Partille kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.