Wikipedia

Boråsin kunta

Kunta Länsi-Götanmaan läänissä, Ruotsissa

Boråsin kunta (ruots. Borås kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Borås.[3]

Boråsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Borås
Kuntakoodi 1490
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 909,88 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 113 714
 – Väestötiheys 125 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 909,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 113 714 henkeä (31.12.2020).[2]

Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta. Boråsissa sijaitsee Ruotsin ainoa säilynyt keskiaikainen sauvakirkko, Hedaredin kirkko.[4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 47,73 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Boråsin kunnan alueella sijaitsi 17 maalaiskuntaa ja Boråsin kaupunki. Näistä kunnista Torpa liitettiin kokonaan Boråsin kaupunkiin vuonna 1920.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat"

  • Fristad (Borgstena, Fristad, Gingri, Tämta, Tärby ja Vänga)
  • Lysjö (Hillared, Ljushult, Roasjö ja Sexdrega)
  • Länghem (Dannike, Länghem ja Månstad)
  • Sandhult (Bredared ja Sandhult)
  • Toarp (Rångedala, Toarp ja Äspered)
  • Brämhult (ei muutosta)
  • Kinnarumma (ei muutosta)
  • Seglora (ei muutosta)

Myöskään Boråsin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Jo vuonna 1961 Kinnarumma ja Seglora yhdistettiin Viskaforsin maalaiskunnaksi. Vuonna 1967 muodostettiin Dalsjöforsin maalaiskunta yhdistämällä Toarpin maalaiskunta ja Dannike lakkautetusta Länghemin maalaiskunnasta. Vuonna 1971 Brämhult liitettiin Boråsin kaupunkiin, joka muutettiin Boråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Samana vuonna Lysjön maalaiskunta lakkautettiin ja siitä liitettiin Ljushultin alue Dalsjöforsiin. Vuonna 1974 Boråsin kuntaan yhdistettiin vielä Dalsjöfors, Fristad, Sandhult ja Viskafors sekä Bollebygdin maalaiskunta, jolloin kuntauudistus saatiin päätökseen.

Bollebygdin kunta erotettiin Boråsista takaisin omaksi kunnakseen vuonna 1995.

Vaakuna

muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Boråsin kaupungin vaakuna. Myös Fristadin, Kinnarumman (myöhemmin Viskaforsin) ja Toarpin (myöhemmin Dalsjöforsin) maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

muokkaa
Boråsin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 84 000
1955
  
 89 031
1960
  
 93 144
1965
  
 98 686
1970
  
 102 329
1975
  
 99 257
1980
  
 95 389
1985
  
 92 564
1990
  
 94 156
1995
  
 96 139
2000
  
 96 883
2005
  
 99 325
2010
  
 103 294
2015
  
 108 488
2020
  
 113 714
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 22 192 20,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 8 121 7,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 8 415 7,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 69 760 64,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 816 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Bollebygdin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 10,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 5 654 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 331 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 44 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,7 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,7 0,7
  jalostus 17,7 19,8
  palvelut 80,8 78,6
  tuntematon 0,8 0,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 52 355 48 474
  työpaikkaomavaraisuus 108,0

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 21 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 712 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Borås 66 273
2 Fristad 4 924
3 Viskafors 3 790
4 Dalsjöfors 3 362
5 Sandared 3 160
6 Sjömarken 2 829
7 Gånghester 1 526
8 Rydboholm 1 023
9 Frufällan 917
10 Målsryd 907
11 Sandhult 608
12 Aplared 465
13 Rångedala 392
14 Borgstena 386
15 Dannike 369
16 Hedared 353
17 Bosnäs 308
18 Äspered 287
19 Kinnarumma 253
20 Bredared 227
21 Tosseryd 223

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista Brämhult, Ekås, Lundaskog ja Ryda ovat sittemmin kasvaneet yhteen Boråsin ja Sparsör Fristadin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Boråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Borås 1 (22 valtuutettua)
  • Borås 2 (24 valtuutettua)
  • Borås 3 (27 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Boråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Bollebygdin kunta sisältyy Boråsin tuloksiin vuosina 1973–1991.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 14 16 17 20 17 15 17 15 16 14 19 19 17 15
  Keskustapuolue 20 17 15 11 7 6 6 5 3 4 4 4 4 5
  Liberaalit 7 8 8 5 12 9 8 6 3 6 6 6 5 5
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 5 5 9 0 7 6 5 3 3 5
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 4 0 3 3 2 3 5 5 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36 35 35 38 34 36 33 37 25 29 26 24 24 23
  Vasemmistopuolue 2 3 4 4 4 4 4 3 10 6 6 5 6 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 6 9 11
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 4 6 6 3 1 0 0
  Yhteensä [22] 79 79 79 79 79 79 79 73 73 73 73 73 73 73

Piirit

muokkaa
 
Kartta Boråsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Borås Caroli
  • Borås Gustav Adolf
  • Brämhult
  • Rångedala
  • Äspered
  • Toarp
  • Dannike
  • Sexdrega*
  • Fristad
  • Bredared
  • Sandhult
  • Seglora
  • Kinnarumma

Asteriskilla (*) merkitty Sexdregan seurakunta kuuluu osittain Boråsin kuntaan ja osittain Svenljungan kuntaan.

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Lähteessä Bollebygdin kunta on vielä osa Boråsin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Borgstena
  • Borås Caroli (Borås)
  • Borås Gustav Adolf
  • Bredared
  • Brämhult
  • Dannike
  • Fristad
  • Gingri
  • Hedared*
  • Kinnarumma
  • Ljushult
  • Längjum*
  • Rångedala (Ragnhildsdal)
  • Sandhult
  • Seglora
  • Toarp
  • Torpa*
  • Tämta
  • Tärby
  • Vänga
  • Äspered

Kirkot

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Borås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Svenska kyrkan: Hedareds stavkyrka (ruotsiksi) Viitattu 10.1.2013.
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Boråsin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Borås kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännettyä.
 
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Boråsin_kunta&oldid=22665111”