Avaa päävalikko

Ulricehamnin kunta

Kunta Länsi-Götanmaan läänissä, Ruotsissa

Ulricehamnin kunta (ruots. Ulricehamns kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Ulricehamn.[3]

Ulricehamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Ulricehamn Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Ulricehamn
Kuntakoodi 1491
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 046,03 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 23 494
 – Tiheys 22,5 as./km²









Kunnan maapinta-ala on 1 046,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 23 494 henkeä (31.12.2015).[2]

Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 109,12 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitysMuokkaa

Ulrichemanin kunta koostuu 31 entisestä kunnallisesta yksiköstä, joista yksi oli Ulricehamnin kaupunki ja 30 oli maalaiskuntia, jotka muodostettiin vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Maalaiskunnista Brunn ja Vist liitettiin jo vuonna 1938 osaksi kaupunkia.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hökerum (Kärråkra, Södra Vånga, Möne, Hällstad, Murum, Grovare, Fänneslunda, Härna, Södra Ving ja Varnum)
  • Åsunden (Tvärred, Marbäck, Finnekumla, Södra Säm, Gällstad ja Grönahög)
  • Redväg (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele, Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered)

Hökerum sai nimensä Hökerumin taajamasta, Åsunden Åsunden-nimisestä järvestä ja Redväg viittaa entiseen Redvägin kihlakuntaan. Ulricehamnin kaupunkiin tämä kuntauudistus ei vaikuttanut.

Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaupunki muutettiin Ulricehamnin kunnaksi ilman aluemuutoksia. Nykyisen rajansa Ulricehamnin kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin kokonaan Hökerumin ja Åsundenin kunnat. Redvägin kunta jaettiin samassa yhteydessä Ulricehamnin (Strängsered, Gullered, Hössna, Liared, Kölingared, Knätte, Böne, Kölaby, Humla, Blidsberg, Dalum, Timmele) ja Falköpingin (Solberga, Norra Åsarp, Smula ja Fivlered) kesken.

VäestönkehitysMuokkaa

Ulricehamnin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
22 479
1955
  
22 092
1960
  
21 551
1965
  
21 444
1970
  
21 264
1975
  
21 451
1980
  
21 970
1985
  
22 086
1990
  
22 738
1995
  
22 793
2000
  
22 284
2005
  
22 381
2010
  
22 838
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Vuoden 2011 lopussa 12,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[7]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 648 11,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 631 2,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 374 5,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 18 841 80,2

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 392 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 188 480 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 97 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,9 %

ElinkeinotMuokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 5,4 4,3
  jalostus 30,0 29,3
  palvelut 63,2 65,2
  tuntematon 1,4 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 481 10 799
  työpaikkaomavaraisuus 78,5

TaajamatMuokkaa

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 66,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 636 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ulricehamn 9 787
2 Timmele 847
3 Hökerum 695
4 Dalum 638
5 Vegby 549
6 Blidsberg 508
7 Marbäck 474
8 Gällstad 471
9 Nitta 354
10 Rånnaväg 336
11 Trädet 277
12 Hulu 266

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamatMuokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

PientaajamatMuokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamatMuokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

KunnanvaltuustoMuokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ulricehamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 10 10 10 12 10 9 10 9 10 6 9 11 10
  Keskustapuolue 18 17 15 14 12 13 12 12 10 10 11 10 10
  Liberaalit 6 6 6 4 7 6 5 3 3 4 3 4 2
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 2 5 3 6 6 4 3 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 5 4 2 2 3 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 13 14 15 15 15 16 13 17 13 17 14 13 13
  Vasemmistopuolue 0 0 1 1 1 0 0 0 3 3 2 2 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 4
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 1 3 0 3
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49

PiiritMuokkaa

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Ulricehamn
  • Hällstad
  • Södra Ving
  • Åsunden
  • Hössna
  • Redväg
  • Timmele

Historialliset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjättlunda*
  • Blidsberg
  • Brunn*
  • Böne
  • Dalum
  • Finnekumla
  • Fänneslunda
  • Grovare *
  • Grönahög
  • Gullered
  • Gällstad
  • Humla
  • Hällstad
  • Härna
  • Hössna
  • Igelsred*
  • Ingared*
  • Kinnared*
  • Knätte
  • Kärråkra
  • Kölaby
  • Kölingared
  • Liared
  • Marbäck
  • Murum
  • Möne
  • Strängsered
  • Södra Säm (Säm)
  • Södra Ving (Ving)
  • Södra Vånga* (Vånga)
  • Timmele
  • Tissered*
  • Tvärred
  • Töve*
  • Ulricehamn (Bogesund)
  • Varnum
  • Vist*
  • Västervånga* (Vång)

KirkotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Ulricehamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa