Wikipedia

Mellerudin kunta

kunta Länsi-Götanmaan läänissä Ruotsissa

Mellerudin kunta (ruots. Melleruds kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Dalslandiin. Kunnan keskustaajama on Mellerud.[3]

Mellerudin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Dalsland
Keskustaajama Mellerud
Kuntakoodi 1461
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 513,74 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 9 268
 – Väestötiheys 18,0 as./km²









Entiset pitäjät Dalslandin maakunnassa sekä Vänersborgin ja Grästorpin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä ja vuonna 1952 perustettujen kuntien nimet hieman suuremmalla. Näiden kuntien rajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella. Lääninrajat on merkitty tummanpunaisella ja maakuntarajat sinisellä. Valbo-Ryrin pitäjä kuuluu nykyään Munkedalin kuntaan.
Dalaborgin linnanrauniot sijaitsevat kunnan alueella.

Kunnan maapinta-ala on 513,74 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 268 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 174,56 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 33,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Holmin maalaiskunnasta erotettiin Mellerudin kauppala vuonna 1908. Kauppalaan liitettiin lisäalueita maalaiskunnasta vuonna 1921. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Bolstad (Bolstad, Erikstad ja Grinstad)
  • Kroppefjäll (Dalskog, Gunnarsnäs ja Ör)
  • Skållerud (ei muutosta)

Mellerudin kauppalaan liitettiin Holmin ja Järnin maalaiskunnat. Kuntaliitos Mellerudin kuntablokissa toteutettiin jo vuonna 1969, jolloin edellä mainitut kolme kuntaa liitettiin kauppalaan. Alueeltaan laajentunut kauppala muutettiin Mellerudin kunnaksi vuonna 1971.

Väestönkehitys

muokkaa
Mellerudin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 12 809
1955
  
 12 425
1960
  
 11 637
1965
  
 11 160
1970
  
 10 601
1975
  
 10 421
1980
  
 10 677
1985
  
 10 464
1990
  
 10 512
1995
  
 10 463
2000
  
 9 902
2005
  
 9 638
2010
  
 9 179
2015
  
 9 169
2020
  
 9 312
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 459 15,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 242 2,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 468 5,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 7 000 76,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 112 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 130 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 156 149 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 75 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 17,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 55,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 26,5 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 9,2 7,3
  jalostus 19,7 23,7
  palvelut 67,5 65,7
  tuntematon 3,7 3,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 3 140 3 757
  työpaikkaomavaraisuus 83,6

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 55,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 078 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Mellerud 3 750
2 Dals Rostock 829
3 Åsensbruk 522

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mellerudin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 6 7 8 7 6 7 6 7 5 6 7 4 4
  Keskustapuolue 18 18 15 14 13 12 12 11 8 8 10 8 7 6
  Liberaalit 3 3 3 2 4 4 3 2 2 5 2 2 1 1
  Kristillisdemokraatit 1 1 2 2 2 2 3 2 4 5 5 3 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 2 4 6 2 1 2 2 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 14 13 14 14 13 14 12 15 12 12 12 13 10 8
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 3 3 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 3 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 1 1 1 1 1 1 2
  Yhteensä [20] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31

Piirit

muokkaa
 
Kartta Mellerudin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Holm
  • Bolstad
  • Ör
  • Skållerud

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bolstad
  • Dalskog
  • Erikstad
  • Grinstad
  • Gunnarsnäs
  • Holm
  • Järn
  • Mustasäter*
  • Skållerud
  • Ör
  • Östanå

Kirkot

muokkaa
  •  
    Bolstadin kirkko
  •  
    Erikstadin kirkko
  •  
    Erikstadin kirkonrauniot
  •  
    Grinstadin kirkko
  •  
    Gunnarsnäsin kirkko
  •  
    Holmin kirkko
  •  
    Järnin kirkko
  •  
    Skållerudin kirkko

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.4.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Mellerud Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.4.2022. (ruotsiksi)
  20. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mellerudin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Melleruds kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mellerudin_kunta&oldid=20901086”