Avaa päävalikko

Öckerön kunta (ruots. Öckerö kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Öckerö.[3]

Öckerön kunta
vaakuna
vaakuna
Öckerö Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Öckerö
Kuntakoodi 1407
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 25,75 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 12 682
 – Tiheys 492,5 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.
Hälsön saari Öckerössä.

Kunnan maapinta-ala on 25,75 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 682 henkeä (31.12.2015).[2]

Öckeröä pienempiä Ruotsin kuntia ovat vain Solna, Burlöv ja Sundbyberg.[1] Öckerön kunta koostuu kymmenestä asutusta saaresta Göteborgin edustalla. Nämä saaret ovat Björkö, Fotö, Grotö, Hyppeln, Hälsö, Hönö, Kalvsund, Källö-Knippla, Rörö ja Öckerö. Jokaisella saarella sijaitsee samanniminen taajama tai pientaajama, joissa lähes koko saarten väestö asuu.

Tietoja kunnan peltopinta-alasta vuonna 2007 ei ole saatavilla.[4]

HistoriaaMuokkaa

Öckerö kuului viikinkiajalla Norjan kuninkaille. Vuonna 1658 siitä tuli yhdessä muun Bohuslänin kanssa osa Ruotsia. Kunnan vaakuna suunniteltiin 1950-luvulla.

Kalastus on aina ollut merkittävä elinkeino kunnassa. Kunta tarjoaa normaaleja peruspalveluita, kuten koulut, vanhustenhoidon ja kirjaston. Nähtävyyksiä ovat esimerkiksi kotiseutumuseo, kalastusmuseo ja 1400-luvun lopulta peräisin oleva vanha kirkko.

Kuntajaon kehitysMuokkaa

Öckerön pitäjästä muodostettiin Öckerön maalaiskunta vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut kunnan rajoihin. Myöskään vuoden 1971 kuntauudistus ei vaikuttanut kuntarajoihin, mutta maalaiskunta muutettiin Öckerön kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Kunnassa on sijainnut neljä taajaväkistä yhdyskuntaa, jotka kaikki perustettiin vuonna 1915 ja lakkautettiin vuonna 1959. Taajaväkisten yhdyskuntien nimet olivat Hälsö, Hönö-Klåva, Kalvsund ja Källö-Knipplan.

VäestönkehitysMuokkaa

Öckerön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
7 194
1955
  
7 171
1960
  
7 081
1965
  
7 487
1970
  
8 478
1975
  
9 219
1980
  
9 842
1985
  
10 260
1990
  
11 008
1995
  
11 590
2000
  
11 827
2005
  
12 231
2010
  
12 449
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 633 5,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 91 0,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 807 6,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 11 151 87,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 44 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 48 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 137 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 189 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 22,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 20,6 %

ElinkeinotMuokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,3 2,3
  jalostus 20,2 25,6
  palvelut 73,4 71,0
  tuntematon 2,0 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 3 289 6 010
  työpaikkaomavaraisuus 54,7

TaajamatMuokkaa

Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 97,3 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 334 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hönö 5 110
2 Öckerö 3 488
3 Björkö 1 427
4 Fotö 620
5 Hälsö 611
6 Källö-Knippla 369
7 Rörö 269
8 Kalvsund 221

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamatMuokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

PientaajamatMuokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

KunnanvaltuustoMuokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Öckerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 11 11 11 14 13 12 12 11 12 11 12 13 11
  Keskustapuolue 8 7 6 3 2 2 1 1 1 0 0 0 0
  Liberaalit 9 8 7 5 7 6 4 3 3 4 4 7 4
  Kristillisdemokraatit 4 4 5 5 5 6 8 7 10 10 10 7 9
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 0 3 4 4 2 2 3 3 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 8 11 11 12 13 12 11 14 11 12 11 9 9
  Vasemmistopuolue 1 0 0 0 1 0 0 1 2 2 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3
  Muut 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä[19] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41

PiiritMuokkaa

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Öckerön piiri.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Öckerö

Historialliset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Öckerö

KirkotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Öckerö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa