Wikipedia

Kungälvin kunta

Kungälvin kunta (ruots. Kungälvs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Kungälv.[3]

Kungälvin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Kungälv
Kuntakoodi 1482
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 362,45 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 48 271
 – Väestötiheys 133,2 as./km²









Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 362,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 48 271 henkeä (31.12.2021).[2]

Kungälvin naapurikunnat ovat Göteborg, Ale, Lilla Edet ja Stenungsund. Götajoki on kunnan rajana idässä, ja etelässä Kungälvin ja Göteborgin välinen raja kulkee Götajoen pohjoista sivuhaaraa Nordre älviä pitkin.

Jääpalloseura IFK Kungälv pelaa Ruotsin pääsarjassa.[4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 62,69 km2 peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella oli kaksi kaupunkia (Kungälv ja Marstrand) sekä kahdeksan maalaiskuntaa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hermansby (Harestad, Lycke ja Torsby)
  • Kode (Hålta, Jörlanda ja Solberga)
  • Romelanda (Kareby ja Romelanda)
  • Ytterby (ei muutosta)

Marstrandin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta Kungälvin kaupunkiin liitettiin Rödbon maalaiskunta. Vuonna 1971 muodostettiin Kungälvin kunta yhdistämällä molemmat kaupungin sekä Hermansbyn, Romelandan ja Ytterbyn maalaiskunnat. Koden maalaiskunta jaettiin, jolloin Håltan ja Solbergan seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta liitettiin Kungälvistä Göteborgin kuntaan.

Vaakuna

muokkaa

Nykyinen vaakuna on entisen Kungälvin kaupungin vaakuna. Myös Marstrandin kaupungilla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

muokkaa
Kungälvin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 14 161
1955
  
 14 342
1960
  
 16 086
1965
  
 19 761
1970
  
 24 242
1975
  
 28 311
1980
  
 29 702
1985
  
 31 745
1990
  
 33 772
1995
  
 36 251
2000
  
 37 191
2005
  
 38 703
2010
  
 41 241
2015
  
 42 730
2020
  
 48 271
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 575 8,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 171 2,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 099 7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 34 885 81,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 337 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 209 898 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 21,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,1 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,9 0,8
  jalostus 22,0 25,1
  palvelut 76,1 73,4
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 15 718 20 508
  työpaikkaomavaraisuus 76,6

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 833 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Kungälv 22 768
2 Kode 1 380
3 Marstrand 1 319
4 Diseröd 1 241
5 Tjuvkil 501
6 Kärna 430
7 Kareby 292
8 Duvesjön 247
9 Aröd och Timmervik* 230[18]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu myös Stenungsundin kuntaan.[18]

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

Ytterby on sittemmin kasvanut yhteen Kungälvin taajaman kanssa.[19]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kungälvin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Kungälv 1 (28 valtuutettua)
  • Kungälv 2 (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungälvin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 7 10 12 11 11 15 14 15 11 15 15 12 12
  Keskustapuolue 13 13 11 9 6 9 7 7 5 4 5 3 3 4
  Liberaalit 8 8 7 5 8 9 6 4 3 8 6 6 5 5
  Kristillisdemokraatit 0 1 1 1 1 1 4 2 6 6 5 4 3 4
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 3 4 4 2 2 4 4 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 18 18 19 19 23 20 25 21 24 23 18 18 15
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 2 2 3 5 4 2 2 3 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 3 5 8
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 4 6 6
  Yhteensä [24] 49 49 49 49 49 59 59 59 59 59 59 59 59 59

Piirit

muokkaa
 
Kartta Kungälvin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Kungälv
  • Marstrand
  • Harestad
  • Torsby
  • Lycke
  • Ytterby
  • Romelanda
  • Kareby
  • Hålta
  • Solberga

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Harestad
  • Hålta
  • Kareby
  • Karlstens slottsförsamling*
  • Kungälv (Maria)
  • Lycke
  • Marstrand
  • Marstrands mosaiska*
  • Nicolai*
  • Romelanda
  • Solberga
  • Torsby
  • Ytterby

Kirkot

muokkaa
  •  
    Harestadin kirkko
  •  
    Håltan kirkko
  •  
    Karebyn kirkko
  •  
    Kungälvin kirkko
  •  
    Lycken kirkko
  •  
    Marstrandin kirkko
  •  
    Romelandan kirkko
  •  
    Solbergan kirkko
  •  
    Torsbyn kirkko
  •  
    Ytterbyn kirkko

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Kungälv Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Säsongen 2021/22 Svenska Bandyförbundet. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kungälvin kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungälvs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
 
Länsi-Götanmaan läänin kunnat
Alen kunta • Alingsåsin kunta • Bengtsforsin kunta • Bollebygdin kunta • Boråsin kunta • Dals-Edin kunta • Essungan kunta • Falköpingin kunta • Färgelandan kunta • Grästorpin kunta • Gullspångin kunta • Göteborgin kunta • Götenen kunta • Herrljungan kunta • Hjon kunta • Härrydan kunta • Karlsborgin kunta • Kungälvin kunta • Lerumin kunta • Lidköpingin kunta • Lilla Edetin kunta • Lysekilin kunta • Mariestadin kunta • Markin kunta • Mellerudin kunta • Munkedalin kunta • Mölndalin kunta • Orustin kunta • Partillen kunta • Skaran kunta • Skövden kunta • Sotenäsin kunta • Stenungsundin kunta • Strömstadin kunta • Svenljungan kunta • Tanumin kunta • Tibron kunta • Tidaholmin kunta • Tjörnin kunta • Tranemon kunta • Trollhättanin kunta • Törebodan kunta • Uddevallan kunta • Ulricehamnin kunta • Varan kunta • Vårgårdan kunta • Vänersborgin kunta • Åmålin kunta • Öckerön kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kungälvin_kunta&oldid=20714165”