Maalaiskunta
Maalaiskunta (lyhenne mlk.[1]) on tai on ollut yksi kuntamuodoista eräissä maissa, tavallisesti kuntamuodoista yleisin.
Suomi
muokkaa |
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Suomen maalaiskunnat. Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. |
Suomessa maalaiskunnan käsite syntyi vuoden 1865 kunnallishallinnon uudistuksessa, jossa maaseudun paikallishallinto irrotettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista. Kaupungeilla oli ollut oma maallinen kirkosta eroava hallinto aiemminkin. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella maaseudun alueelliseksi perushallintoyksiköksi tuli pitäjän sijasta maalaiskunta, vaikkakin puhekielessä myös pitäjä-sana jäi käyttöön. Vuoden 1977 kunnallislaki poisti kuntien juridisen jaon kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin, joten termiä maalaiskunta ei enää esiinny laissa.
Silloinkin, kun maalaiskunta oli kunnallishallinnollisena käsitteenä olemassa, sanaa maalaiskunta käytettiin melko harvoin muuten kuin niissä kunnannimissä, joihin se sisältyi. Vaikka kaupunkeja kutsuttiin useammin kaupungeiksi kuin kunniksi ja kauppaloita useammin kauppaloiksi kuin kunniksi, maalaiskuntia kutsuttiin useimmiten vain kunniksi, ellei ollut erityistä syytä tähdentää kuntamuotoa.lähde? Esim. tuon ajan tietosanakirjoissa kaupunkeja ja kauppaloita käsittelevät artikkelit alkavat yleensä: "X (kaupungin tai kauppalan nimi) kaupunki/kauppala x:ssä x:n läänissä" mutta maalaiskuntia käsittelevät artikkelit alkavat tavallisesti "X, kunta [ei sanaa maalaiskunta] x:ssä x:n läänissä."[2]
Ne maalaiskunnat, joilla on ollut sama nimi kuin viereisellä kaupungilla tai kauppalalla, ovat käyttäneet nimessään sanaa maalaiskunta, esimerkiksi Helsingin maalaiskunta tai Mikkelin maalaiskunta. Siihen on historialliset syyt. Vaikka maalaiskunta hallinnollisena käsitteenä poistui kunnallislakiuudistuksen myötä vuoden 1977 alussa, sana maalaiskunta jäi niihin kuntien nimiin, joissa se oli ollut lakimuutokseen astikin (paitsi Kajaanin maalaiskunnan, joka samanaikaisesti lain voimaan tulon kanssa liitettiin Kajaanin kaupunkiin ja Tammisaaren maalaiskunnan, joka samaan aikaan liitettiin Tammisaaren kaupunkiin). Kuitenkin vuoden 1978 alussa Lohjan maalaiskunnan nimi muuttui Lohjan kunnaksi ja Loimaan maalaiskunnan nimi Loimaan kunnaksi sekä vuoden 1980 alussa Kemin maalaiskunnan nimi Keminmaaksi.
Aikaisemmin kaupunkeihin ei voinut kuulua laajoja maaseutualueita, koska kaupunkia ja maaseutua koskivat suurelta osin erilaiset lait. Näin ollen kokonaista pitäjää ei voitu muuttaa kaupungiksi, vaan jos jonkin pitäjän alueelle perustettiin tyhjästä kaupunki tai aiemmin pitäjään kuulunut asutuskeskus sai kaupunkioikeudet, se piti erottaa hallinnollisesti emäpitäjästään. Kaupunki sai tavallisesti sen pitäjän nimen, jonka alueelle se perustettiin. Erotukseksi perustetusta kaupungista tällaisten pitäjien nimi piti muuttaa. Uusi nimi muodostui tavallisesti kaupungin nimen genetiivistä ja sanasta pitäjä. Vuonna 1865 Suomeen perustettiin kunnallishallinto, tosin uudistus ei toteutunut heti kokonaan, mutta vähitellen pitäjistä tuli maalaiskuntia. Niiden entisten pitäjien nimiksi, joiden alueelle oli perustettu samanniminen kaupunki, tuli kaupungin nimen genetiivi ja sana maalaiskunta. Esimerkiksi Helsinki-nimisen pitäjän alueelle perustettiin 1550 samanniminen kaupunki, ja pitäjän uudeksi nimeksi tuli Helsingin pitäjä. Kun tämä pitäjä muuttui maalaiskunnaksi 1860-luvulla, ryhdyttiin siitä käyttämään nimeä Helsingin maalaiskunta. Myöhemmin muista maalaiskunnista erotettiin samannimisiä kauppaloita, ja niiden uusiksi nimiksi tuli heti kauppalan nimen genetiivimuoto ja sana maalaiskunta. Esimerkiksi Rovaniemi-nimisestä maalaiskunnasta, erotettiin vuonna 1929 samanniminen kauppala ja Rovaniemi-nimisen maalaiskunnan nimeksi tuli Rovaniemen maalaiskunta (Rovaniemen kauppala muutettiin kaupungiksi vuonna 1960). Myös yksi kaupunki erotettiin suoraan maalaiskunnasta, joka sai tuolloin nimeensä sanan maalaiskunta, vuonna 1869 Kemin kaupunki siihenastisesta Kemi-nimisestä maalaiskunnasta, joka sai nimen Kemin maalaiskunta.
Suuressa osassa maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneistä kunnista on ollut sellainen hallinnollinen erikoisuus, että niiden kunnanvirasto ei ole sijainnut omassa kunnassa, vaan samannimisessä naapurikaupungissa tai -kauppalassa. Myös maantieteelliseltä muodoltaan suuri osa niistä oli erikoisia: Suuri osa niistä ympäröi keskellä olevaa kaupunkia tai kauppalaa joka suunnalta, jolloin kaupunki tai kauppala muodosti maalaiskunnan sisällä enklaavin ja maalaiskunta oli "reikäleipäkunta." Toisaalta Heinolan maalaiskunta koostui kahdesta erillisestä osasta. Jyväskylän maalaiskunnan rajat taas muistuttivat kahdeksikkoa, sillä kunta käsitti kaksi samaa kokoluokkaa olevaa lohkoa, jotka olivat toisiinsa yhteydessä noin kilometrin levyisen ja noin kahden kilometrin pituisen käytävän kautta.
Suomessa on ollut kaikkiaan 36 maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyttä kuntaa, tosin ei koskaan näin monta yhtaikaa. Enimmillään jopa yli puolella kaikista Suomen kaupungeista ja kauppaloista oli naapurinaan maalaiskunta-sanaa nimessään käyttävä kunta. Nykyisin niitä ei ole enää yhtäkään, mikä johtuu enimmäkseen kuntaliitoksista. Useimmat näistä kunnista on liitetty kokonaan viereiseen samannimiseen kaupunkiin tai kauppalaan. Näin tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1959, kun Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan ja viimeisen kerran vuonna 2009, kun viimeinen nimessään maalaiskunta-sanaa käyttänyt kunta, Jyväskylän maalaiskunta, liittyi vapaaehtoisesti osaksi Jyväskylän kaupunkia. Eräät maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneet kunnat on liitetty useampaan kuin yhteen kuntaan kuten Kuopion maalaiskunta Kuopion kaupunkiin ja Siilinjärven kuntaan vuonna 1969. Eräät ovat muuttaneet nimensä jättäen maalaiskunta-sanan nimestään pois. Näistäkin osa on sittemmin kadonnut kuntaliitoksissa, mutta eräät ovat vielä nimensä vaihtaneina olemassa: entinen Helsingin maalaiskunta nimellä Vantaa vuoden 1972 alusta, jolloin kunta muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi, entinen Ikaalisten maalaiskunta nimellä Ikaalinen vuoden 1972 alusta, jolloin kunta muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi ja kuntaan kuulunut Ikaalisten epäitsenäinen kauppala lakkautettiin, entinen Kemin maalaiskunta nimellä Keminmaa vuoden 1980 alusta sekä entinen Pietarsaaren maalaiskunta nimellä Pedersören kunta helmikuusta 1989. Koiviston maalaiskunta, Käkisalmen maalaiskunta, Sortavalan maalaiskunta ja Viipurin maalaiskunta taas olivat jääneet luovutetulle alueelle.
Maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneiden kuntien kunnanrajakilvissä käytäntö vaihteli: esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunnan rajakilvessä oli käytetty mlk-lyhennettä[3], mutta Rovaniemen maalaiskunnan kyltissä puolestaan kokonaista maalaiskunta-sanaa.[4]
Luettelo maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneistä Suomen kunnista
muokkaaHuomautus: ruotsinkielisten nimien osalta Helsingin maalaiskunta ja Pietarsaaren maalaiskunta eivät kuuluneet tähän kategoriaan, vaan niiden ruotsinkieliset nimet o(li)vat Helsinge ja Pedersöre, niissä ei ollut tarpeen tehdä eroa kaupungin ja viereisen maalaiskunnan välille.
- Hangon maalaiskunta
Heinolan maalaiskunta
Helsingin maalaiskunta
- vuonna 1865 perustettu,[5] alkujaan paitsi nykyisen Vantaan, myös suurimman osan nykyistä Helsinkiä ja joitain nyky-Espoon itäisimpiä kyliä sisältänyt,[6] maalaiskunta. Helsinkiin kohdistuneiden alueliitosten myötä huomattavasti supistunut maalaiskunta sai kauppalanoikeudet vuonna 1972, jolloin muutti nimekseen Vantaa.
Hyvinkään maalaiskunta
- Hämeenlinnan maalaiskunta
- liitettiin vuonna 1948 Hämeenlinnan kaupunkiin, Vanajaan ja Renkoon
Iisalmen maalaiskunta
Ikaalisten maalaiskunta
- muuttui vuonna 1972 kauppalaksi ja muutti nimensä Ikaalisiksi samalla kun kuntaan kuulunut Ikaalisten epäitsenäinen kauppala lakkautettiin
Jyväskylän maalaiskunta
- viimeinen maalaiskunta-sanaa nimessään käyttänyt kunta, yhdistyi Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan kanssa uudeksi Jyväskylän kaupungiksi vuonna 2009
Kajaanin maalaiskunta
Karjaan maalaiskunta
Kemijärven maalaiskunta
- yhdistettiin 1973 Kemijärven kauppalan kanssa Kemijärven kaupungiksi
Kemin maalaiskunta
- kunta on yhä olemassa, mutta nimi muutettiin Keminmaaksi 1980
- Koiviston maalaiskunta
Kokkolan maalaiskunta
- muutti nimensä Kaarlelaksi 1927. Liitettiin Kokkolaan 1977.
Kristiinankaupungin maalaiskunta
Kuopion maalaiskunta
- liitettiin 1969 pääosin Kuopion kaupunkiin, ja osa Siilinjärven kuntaan
- Käkisalmen maalaiskunta
Lohjan maalaiskunta
Loimaan maalaiskunta
- nimi muutettiin Loimaan kunnaksi 1978. Liitettiin 2005 Loimaan kaupunkiin.
Mikkelin maalaiskunta
Naantalin maalaiskunta
- liitettiin 1964 Naantalin kaupunkiin
Nurmeksen maalaiskunta
- liitettiin 1973 Nurmeksen kauppalaan
Oulun maalaiskunta
- nimi muutettiin Oulujoeksi vuonna 1910, jaettiin Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven ja Ylikiimingin kuntien kesken 1965
Paraisten maalaiskunta
- liitettiin 1967 Paraisten kauppalaan
Pieksämäen maalaiskunta
- yhdistettiin 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi, joka liittyi Pieksämäkeen vuonna 2007.
Pietarsaaren maalaiskunta
- kunta on yhä olemassa, mutta nimi muutettiin Pedersören kunnaksi 1989
Porin maalaiskunta
Porvoon maalaiskunta
Rauman maalaiskunta
Rovaniemen maalaiskunta
- liitettiin 2006 Rovaniemen kaupunkiin
Seinäjoen maalaiskunta
- Sortavalan maalaiskunta
Tammisaaren maalaiskunta
- liitettiin 1977 Snappertunan kanssa Tammisaaren kaupunkiin
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta
- liitettiin 1975 Munsalan ja Jepuan kanssa Uudenkaarlepyyn kaupunkiin
- Uudenkaupungin maalaiskunta
- liitettiin 1969 Uudenkaupungin kaupunkiin
- Viipurin maalaiskunta
Äänekosken maalaiskunta
- liitettiin 1969 Äänekosken kauppalaan
Maalaiskunta-sanaa nimessään käyttäneiden kuntien ja viereisten kaupunkien/kauppaloiden luterilaiset seurakunnat
muokkaa- Heinola ja Heinolan maalaiskunta: Erilliset vuoteen 2007 asti (Heinolan kaupunkiseurakunta ja Heinolan maaseurakunta)
- Helsinki ja Helsingin maalaiskunta: Erilliset, useita seurakuntia sekä Helsingissä että nykyisellä Vantaalla
- Hyvinkää ja Hyvinkään maalaiskunta: Yhteinen (Hyvinkään seurakunta)
- Hämeenlinna ja Hämeenlinnan maalaiskunta: Erilliset vuoteen 1953 asti (Hämeenlinnan kaupunkiseurakunta ja Hämeenlinnan maaseurakunta)
- Iisalmi ja Iisalmen maalaiskunta: Erilliset kuntaliitokseen asti (Iisalmen kaupunkiseurakunta ja Iisalmen maaseurakunta)
- Ikaalisten epäitsenäinen kauppala ja Ikaalisten maalaiskunta: Yhteinen (Ikaalisten seurakunta)
- Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta: Erilliset kuntaliitokseen asti (Jyväskylän kaupunkiseurakunta ja Jyväskylän maaseurakunta)
- Kajaani ja Kajaanin maalaiskunta: Yhteinen (Kajaanin kaupunki- ja maaseurakunta)
- Karjaa ja Karjaan maalaiskunta: Yhteinen kaksikielinen seurakunta (Karis församling/Karjaan seurakunta)
- Kemi ja Kemin maalaiskunta (nyk. Keminmaa): Erilliset (Kemin seurakunta ja Keminmaan seurakunta, aiemmin Kemin kaupunkiseurakunta ja Kemin maaseurakunta)
- Kemijärvi ja Kemijärven maalaiskunta: Yhteinen (Kemijärven seurakunta)
- Koivisto ja Koiviston maalaiskunta: Yhteinen (Koiviston seurakunta)
- Kuopio ja Kuopion maalaiskunta: Erilliset, useita seurakuntia Kuopiossa (Kuopion maaseurakunnan nimeksi tuli kuntaliitoksen yhteydessä Kallaveden seurakunta)
- Käkisalmi ja Käkisalmen maalaiskunta: Erilliset luovutukseen asti (Käkisalmen kaupunkiseurakunta ja Käkisalmen maaseurakunta)
- Lohja ja Lohjan (maalais)kunta: Yhteinen (Lohjan seurakunta)
- Loimaa ja Loimaan (maalais)kunta: Erilliset kuntaliitokseen asti (Loimaan kaupunkiseurakunta ja Kanta-Loimaan seurakunta)
- Mikkeli ja Mikkelin maalaiskunta: Erilliset vuoteen 2013 asti (Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ja Mikkelin maaseurakunta)
- Naantali ja Naantalin maalaiskunta: Erilliset
- Nurmes ja Nurmeksen maalaiskunta: Yhteinen (Nurmeksen seurakunta)
- Parainen ja Paraisten maalaiskunta: Aluksi yhteinen kaksikielinen seurakunta (Pargas församling/Paraisten seurakunta), jaettu 1952 kielen mukaan (Pargas svenska församling ja Paraisten suomalainen seurakunta)
- Pieksämäki ja Pieksämäen maalaiskunta: Erilliset vuodesta 1956 Pieksämäen ja Pieksänmaan liitokseen 2007 asti (Pieksämäen kaupunkiseurakunta ja Pieksämäen maaseurakunta)
- Pietarsaari ja Pietarsaaren maalaiskunta: Yhteinen suomenkielinen seurakunta (Pietarsaaren suomalainen seurakunta), erilliset ruotsinkieliset seurakunnat vuoteen 2000 (Jakobstads svenska församling sekä Esse församling, Pedersöre församling ja Purmo församling). Vuonna 2000 Pedersören ruotsinkieliset seurakunnat liittyvät uuteen Pedersöre församlingiin. Sen sijaan Jakobstads svenska församling ei liittynyt uuteen seurakuntaan.
- Pori ja Porin maalaiskunta: Erilliset vuoteen 1960 asti (Porin kaupunkiseurakunta ja Porin maaseurakunta), jaettu sen jälkeen Keski-Porin, Länsi-Porin ja Pihlavan seurakuntiin
- Porvoo ja Porvoon maalaiskunta: Kielen mukaan erilliset (Porvoon suomalainen seurakunta ja Borgå svenska domkyrkoförsamling)
- Rauma ja Rauman maalaiskunta: Yhteinen (Rauman kaupunki- ja maaseurakunta)
- Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta: Yhteinen (Rovaniemen seurakunta)
- Seinäjoki ja Seinäjoen maalaiskunta: Yhteinen (Seinäjoen seurakunta)
- Sortavala ja Sortavalan maalaiskunta: Erilliset luovutukseen asti (Sortavalan kaupunkiseurakunta ja Sortavalan maaseurakunta)
- Tammisaari ja Tammisaaren maalaiskunta: Erilliset kaksikieliset seurakunnat kuntaliitokseen asti (Ekenäs stadsförsamling/Tammisaaren kaupunkiseurakunta ja Ekenäs landsförsamling/Tammisaaren maaseurakunta)
- Uusikaarlepyy ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunta: Yhteinen ruotsinkielinen seurakunta (Nykarleby församling)
- Uusikaupunki ja Uudenkaupungin maalaiskunta: Erilliset kuntaliitokseen asti (Uudenkaupungin kaupunkiseurakunta ja Uudenkaupungin maaseurakunta)
- Viipuri ja Viipurin maalaiskunta: Erilliset luovutukseen asti (Viipurin tuomiokirkkoseurakunta, Viipurin ruotsalainen seurakunta ja Viipurin maaseurakunta)
- Äänekoski ja Äänekosken maalaiskunta: Yhteinen (Äänekosken seurakunta)
Ruotsi
muokkaaSuomen lisäksi maalaiskuntia on ollut myös Ruotsissa. Ruotsin kielessä maalaiskuntaa tarkoittaa sana landskommun. Ruotsissa pitäjät muutettiin maalaiskunniksi vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Eri kuntamuotojen väliset erot poistettiin vuoden 1971 kuntauudistuksessa, josta lähtien Ruotsissa on ollut vain kuntia (kommun).
Suomen tavoin Ruotsissakin joidenkin maalaiskuntien nimissä oli aiemmin sana landskommun erotukseksi samannimisestä kaupungista. Seuraavassa luettelossa ovat tällaiset kunnat vuonna 1916:[7]
|
|
|
Näiden 37 kunnan lisäksi oli olemassa Alingsåsin maaseurakunta ja Rödene -niminen maalaiskunta. Kauppaloiden tapauksessa kauppalan nimen perään liitettiin sana köping, mutta maalaiskunnan nimen perään ei liitetty mitään sanaa.
Vuoden 1916 jälkeen oli olemassa vielä nämä kaupunkien kanssa samannimiset maalaiskunnat:
- Bollnäsin maalaiskunta (liitetty Bollnäsin kaupunkiin 1959, vuodesta 1971 alkaen osa Bollnäsin kuntaa)
- Kumlan maalaiskunta (liitetty Kumlan kaupunkiin 1967, vuodesta 1971 alkaen osa Kumlan kuntaa)
- Ludvikan maalaiskunta (liitetty Ludvikan kaupunkiin 1963, vuodesta 1971 alkaen osa Ludvikan kuntaa)
- Lyckselen maalaiskunta (liitetty Lyckselen kuntaan 1971)
- Vetlandan maalaiskunta (liitetty Vetlandan kuntaan 1971)
Kauppaloiden kanssa samannimiset maalaiskunnat:
- Hallsbergin maalaiskunta (liitetty Hallsbergin kauppalaan 1963, vuodesta 1971 alkaen osa Hallsbergin kuntaa)
- Ljusdalin maalaiskunta (liitetty Ljusdalin kauppalaan 1963, vuodesta 1971 alkaen osa Ljusdalin kuntaa)
- Markarydin maalaiskunta (liitetty Markarydin kauppalaan 1960, vuodesta 1971 alkaen osa Markarydin kuntaa)
- Mönsteråsin maalaiskunta (liitetty Mönsteråsin kauppalaan 1952, vuodesta 1971 alkaen osa Mönsteråsin kuntaa)
- Osbyn maalaiskunta (liitetty Osbyn kauppalaan 1962, vuodesta 1971 alkaen osa Osbyn kuntaa)
- Svegin maalaiskunta (liitetty Svegin kauppalaan 1967, vuodesta 1974 alkaen osa Härjedalenin kuntaa)
- Tierpin maalaiskunta (muutettu Tierpsbygdenin kunnaksi 1971, vuodesta 1974 alkaen osa Tierpin kuntaa)
- Vilhelminan maalaiskunta (liitetty Vilhelminan kauppalaan 1965, vuodesta 1971 alkaen osa Vilhelminan kuntaa)
- Vinslövin maalaiskunta (muutettu Vinslövin kunnaksi 1971, Vinslövin kauppala muutettiin ainutlaatuiselle nimelle Vinslövs centralkommun, molemmat ovat vuodesta 1974 alkaen osa Hässleholmin kuntaa)
- Vännäsin maalaiskunta (liitetty Vännäsin kuntaan 1971)
- Åhusin maalaiskunta (liitetty Åhusin kauppalaan 1952, vuodesta 1971 alkaen osa Kristianstadin kuntaa)
- Åsedan maalaiskunta (liitetty Åsedan kauppalaan 1965, vuodesta 1971 alkaen osa Uppvidingen kuntaa)
Kanada
muokkaaKanadassa jokainen provinssi päättää itse kunnallishallinnostaan. Alberta, Manitoba, New Brunswick ja Saskatchewan ovat ainoat provinssit, joissa on maalaiskuntia. Maalaiskunnilla on kevyemmät lakisääteiset velvoitteet kuin kaupunkikunnilla.
Venäjä
muokkaaVenäjän kunnat ovat kaupunkikuntia tai maalaiskuntia.
Viro
muokkaaViron kunnat ovat kaupunkeja tai maalaiskuntia.
Lähteet
muokkaa- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ useat tietosanakirjat, mm. Tietosanakirja (1909), Pieni tietosanakirja, Otavan iso tietosanakirja, Iso tietosanakirja ja Facta
- ↑ https://media.pulu.org/palsta/files/50/img/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_maalaiskunta_kyltti_6921677-3433164_040723.jpg
- ↑ https://media.pulu.org/palsta/files/50/img/rovaniemen_maalaiskunta_kyltti_7356549-3493913_030602.jpg (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aulikki Litzen ja Jukka Vuori, Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, Vantaa, (ISBN 951-8959-77-3, viitattu 21. toukokuuta 2019), s. 115–120
- ↑ Aulikki Litzen ja Jukka Vuori, Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, Vantaa, (ISBN 951-8959-77-3, viitattu 21. toukokuuta 2019), s. 34–37
- ↑ Folkmängden inom administrativa områden 1915 (PDF) (Tab. 1. Folkmängden inom särskilda administrativa områden den 31 december 1915 enligt indelningen 1 januari 1916) Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.9.2013. (ruotsiksi)
