Nyköpingin kunta

kunta Södermanlandin kunnassa, Ruotsissa

Nyköpingin kunta (ruots. Nyköpings kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nyköping.[3]

Nyköpingin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Södermanlandin lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Nyköping
Kuntakoodi 0480
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 420,46 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 57 633
 – Väestötiheys 40,6 as./km²









Raatihuone Nyköpingin kaupungissa.
Nyköpingshusin linna.
Nyköpinginjoki Täckhammarin sillan kohdalla.
Nyköpinginjoen laaksoa.
Stigtomtan taajama.
Näkymä Kiladaleniin Berga Kullen luonnonsuojelualueelta.
Lindbacke-Svanvikenin luonnonsuojelualue.
Labro ängarin luonnonsuojelualue.
Hornetista otettu kuva Båven-järvestä.
Nävsjön-järvi näköalavuorelta.
Simonbergetin luonnosuojelualue Tunabergissä.

Kunnan maapinta-ala on 1 420,46 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 57 633 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 298,66 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Vuonna 1951 Nyköpingin kaupunkiin liitettiin suurin osa Nikolain maalaiskunnasta ja samalla loppuosasta muodostettiin Oxelösundin kaupunki. Vuotta myöhemmin Ruotsissa toteutettiin kuntauudistus, jolloin nykyisen Nyköpingin alueelle muodostettiin kaupungin lisäksi seitsemän "suurkuntaa":

  • Bettna (Bettna, Blacksta, Forssa, Husby-Oppunda, Vadsbro ja Vrena)
  • Jönåker (Bergshammar, Kila, Lunda ja Tuna)
  • Rönö (Lid, Ludgo, Ripsa, Runtuna, Råby-Rönö ja Spelvik)
  • Stigtomta (Bärbo, Halla, Nykyrka ja Stigtomta)
  • Svärta (Helgona ja Svärta)
  • Tunaberg (ei muutosta)
  • Tystberga (Bogsta, Bälinge, Lästringe, Sättersta, Torsåker ja Tystberga)
  • Nyköpingin kaupunki (ei muutosta)

Vuonna 1967 Svärta liitettiin Nyköpingin kaupunkiin. Nyköpingin kunta muodostettiin yllä mainituista kunnista, mutta Bettnan kunnasta Nyköpingiin liitettiin vain Vrena ja Husby-Oppundan. Loput Bettnan alueet liitettiin Flenin kuntaan. Vuonna 1974 Nyköpingiin liitettiin vielä Trosan kaupunki, Vagnhäradin ja Dagan maalaiskunnat sekä Gnestan kauppala.

Kuntauudistuksen jälkeen Nyköpingin kunta kattoi koko Södermanlandin läänin rannikon lukuun ottamatta Oxelösundin kuntaa, jota pienestä pinta-alastaan huolimatta ei liitetty Nyköpingin kuntaan. Uuden suurkunnan pohjois- ja itäosissa oli kuitenkin toiveita irtautumisesta. Nyköpingin kunta jaettiin vuoden 1992 alussa erottamalla siitä Gnestan ja Trosan kunnat.

Vaakuna

muokkaa

Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I fält av silver ett rött borgtorn med krenelerad väktargång och spetsig tornhuv.)

Vaakunan aihe esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä vuonna 1359 ja myöhemmin vaakunana. Vaakuna vahvistettiin Nyköpingin kaupungille vuonna 1945. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen päätettiin käyttää jatkossakin kaupungin vanhaa vaakunaa, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Nykyisen Nyköpingin kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista viidellä on ollut oma vaakuna:

Väestönkehitys

muokkaa
Nyköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
39 875
1955
  
40 922
1960
  
42 643
1965
  
45 140
1970
  
46 772
1975
  
47 689
1980
  
47 262
1985
  
47 238
1990
  
47 481
1995
  
48 737
2000
  
49 063
2005
  
49 816
2010
  
51 644
2015
  
54 262
2020
  
57 071
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 7 192 13,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 123 3,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 694 6,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 41 253 76,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 977 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyvät myös nykyään itsenäiset Gnestan ja Trosan kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 667 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 193 039 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,1 2,0
  jalostus 16,1 21,9
  palvelut 79,4 74,1
  tuntematon 2,4 2,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 22 596 23 988
  työpaikkaomavaraisuus 94,2

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 359 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Nyköping 29 891
2 Arnö 3 871
3 Stigtomta 1 942
4 Svalsta 1 078
5 Tystberga 828
6 Nävekvarn 795
7 Bergshammar 790
8 Vrena 626
9 Jönåker 617
10 Sjösa 483
11 Enstaberga 430
12 Runtuna 250
13 Ålberga 247
14 Buskhyttan 225
15 Stavsjö 212

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Nyköpingin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund + Kvarnsjön kuuluu osin myös Trosan kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nyköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Nyköpings Västra (21 valtuutettua)
  • Nyköpings Norra (20 valtuutettua)
  • Nyköpings Östra (20 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nyköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Gnestan kunta ja Trosan kunta sisältyvät Nyköpingin tuloksiin vuosina 1973–1988.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 9 11 14 14 13 13 12 13 8 14 15 14 16
  Keskustapuolue 17 16 12 11 9 9 7 6 5 3 5 4 5 5
  Liberaalit 4 6 5 3 8 7 5 3 3 7 5 4 3 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 3 1 6 6 5 3 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 4 0 2 3 3 3 6 6 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 32 30 33 33 30 30 26 34 25 29 26 23 22 20
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 2 3 6 5 3 3 3 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6 7
  Muut 0 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [23] 61 61 61 61 61 63 61 61 61 61 61 61 61 61

Piirit

muokkaa
 
Kartta Nyköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Nyköpings S:t Nicolai
  • Nyköpings Alla Helgona
  • Tunaberg
  • Kiladalen
  • Stigtomta-Vrena
  • Rönö
  • Tystbergabygden

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Lähteessä Gnestan kunta ja Trosan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta niihin kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bergshammar
  • Bogsta
  • Bälinge
  • Bärbo
  • Halla
  • Helgona* (Allhelgona)
  • Husby-Oppunda (Husby)
  • Kila
  • Lid
  • Ludgo
  • Lunda (Jönåker)
  • Lästringe
  • Nicolai*
  • Nikolai kbfd*
  • Nykyrka
  • Nyköpings Alla Helgona (Nyköpings östra)
  • Nyköpings Sankt Nicolai (Nyköpings västra)
  • Ripsa
  • Runtuna
  • Råby-Rönö (Råby)
  • Spelvik
  • Stigtomta
  • Svärta
  • Sättersta
  • Tuna
  • Tunaberg (Näveberg)
  • Tystberga
  • Vrena

Kirkot

muokkaa

Ystävyyskaupungit

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.4.2022. (ruotsiksi)
  3. Nyköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.4.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Nyköpings kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.