Växjön kunta
Växjön kunta (ruots. Växjö kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Växjö.[3]
Växjön kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Kronobergin lääni |
Maakunta | Småland |
Keskustaajama | Växjö |
Kuntakoodi | 0780 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 1 665,45 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 95 995 |
– Väestötiheys | 57,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 665,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 95 995 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 139,29 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaNykyisen Växjön alueella on aiemmin sijainnut 29 kunnallishallinnollista yksikköä, jotka muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Växjön maalaiskuntaan perustettiin Växjö Östregårdin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1919. Se lakkautettiin, kun maalaiskunta liitettiin Växjön kaupunkiin vuonna 1940.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Växjön alueelle muodostettiin 10 "suurkuntaa":
- Bergunda (Bergunda, Öja ja Öjaby)
- Braås (Drev, Dädesjö, Hornaryd ja Sjösås)
- Hovmantorpin kauppala (Hovmantorpin kauppala ja Furubyn maalaiskunta)
- Lammhult (Aneboda, Asa ja Berg)
- Linneryd (Linneryd ja Nöbbele)
- Mellersta Kinnevald (Dänningelanda, Kalvsvik, Tävelsås ja Vederslöv)
- Moheda (Moheda, Mistelås, Ormesberga, Slätthög ja Ör)
- Rottne (Gårdsby, Söraby, Tjureda ja Tolg)
- Väckelsång (Väckelsång, Jät ja Uråsa)
- Östra Torsås (Östra Torsås ja Tegnaby. Tegnabyhyn oli jo vuonna 1941 liitetty Hemmesjö.).
Braås, Lammhult, Rottne sai nimensä kunnan alueella sijainneesta taajamasta. Mellersta Kinnevald puolestaan sijaitsi Kinnevaldin kihlakunnan keskiosissa.
Vuonna 1971 muodostettiin Växjön kunta yhdistämällä kaupunkiin kokonaan tai osittain edellä mainitut "suurkunnat". Vuotta 1952 edeltäneistä kunnista Moheda, Mistelås ja Slätthög liitettiin Alvestaan, Hovmantorpin kauppala Lessebohon sekä Linneryd ja Väckelsång Tingsrydiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin myös yhteen kuntamuotoon, joten Växjön kaupungista tuli nykyinen Växjön kunta.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Växjön kaupungin vaakuna. Kuntaan osin kuuluvalla entisellä Hovmantorpin kauppalalla oli myös oma vaakuna.
-
Hovmantorpin kauppala
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 14 705 | 16,7 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 4 395 | 5,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 5 253 | 6,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 63 755 | 72,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 378 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 414 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 814 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,7 %
- 18–64-vuotiaat: 61,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 17,7 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,0 | 2,1 | |
jalostus | 17,9 | 19,0 | |
palvelut | 77,0 | 75,9 | |
tuntematon | 3,1 | 3,0 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 42 585 | 39 877 | |
työpaikkaomavaraisuus | 106,8 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 533 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Växjö | 60 887 |
2 | Rottne | 2 354 |
3 | Ingelstad | 1 674 |
4 | Braås | 1 547 |
5 | Lammhult | 1 459 |
6 | Gemla | 1 342 |
7 | Åryd | 684 |
8 | Åby | 456 |
9 | Furuby | 372 |
10 | Nöbbele | 257 |
11 | Tävelsås | 225 |
12 | Björnö | 215 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Åbyn taajaman nimenä on joskus ollut myös Åbyfors.[17]
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Bergsnäs ja Sandsbro ovat sittemmin kasvaneet yhteen Växjön taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Bramstorp
- Brittatorp
- Böksholm
- Dädesjö
- Dänningelanda
- Ekesås och Långarör
- Ellanda
- Evedal och Hultet
- Gransholm
- Kalvsvik
- Marhult*
- Nöbbele
- Odenslanda
- Risinge
- Rydet
- Tolg
- Vederslöv
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Marhult kuuluu osin myös Uppvidingen kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Växjön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Växjö Norra (30 valtuutettua)
- Växjö Södra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Växjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 10 | 11 | 13 | 15 | 15 | 12 | 15 | 15 | 16 | 13 | 16 | 20 | 19 | 18 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 20 | 18 | 14 | 12 | 9 | 9 | 9 | 8 | 6 | 6 | 6 | 5 | 6 | 5 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 4 | 6 | 6 | 2 | 7 | 7 | 6 | 3 | 2 | 5 | 4 | 4 | 2 | 3 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 2 | 4 | 2 | 6 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 2 | 3 | 2 | 3 | 3 | 5 | 4 | 3 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 24 | 22 | 23 | 22 | 21 | 17 | 22 | 20 | 22 | 20 | 19 | 20 | 19 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 4 | 5 | 6 | 6 | 6 | 8 | 9 | 7 | 6 | 4 | 4 | 5 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 5 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä[23] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Anebodan piiri
- Asan piiri
- Bergin piiri (Småland)
- Bergundan piiri
- Drevin piiri
- Dädesjön piiri
- Dänningelandan piiri
- Furubyn piiri
- Gårdsbyn piiri
- Hemmesjö-Tegnabyn piiri
- Hornarydin piiri
- Jätin piiri
- Kalvsvikin piiri
- Nöbbelen piiri
- Ormesbergan piiri
- Sjösåsin piiri
- Skogslyckanin piiri
- Sörabyn piiri
- Teleborgin piiri
- Tjuredan piiri
- Tolgin piiri
- Tävelsåsin piiri
- Uråsan piiri
- Vederslövin piiri
- Växjön Marian piiri (Växjö Maria distrikt)
- Växjön tuomiokirkkopiiri (Växjö domkyrkodistrikt)
- Öjabyn piiri
- Öjan piiri (Småland)
- Örin piiri (Småland)
- Östra Torsåsin piiri
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Växjö domkyrkoförsamling
- Furuby
- Sjösås
- Dädesjö
- Hemmesjö med Tegnaby
- Östra Torsås
- Nöbbele
- Uråsa
- Jät
- Kalvsvik
- Tävelsås
- Vederslöv-Dänningelanda
- Öja
- Bergunda
- Öjaby
- Gårdsby
- Söraby, Tolg och Tjureda
- Aneboda-Asa-Berg
- Ör-Ormesberga
- Skogslyckan
- Växjö Maria
- Teleborg
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Aneboda
- Asa
- Berg
- Bergunda
- Drev
- Dädesjö
- Dänningelanda
- Eke*
- Furuby
- Gårdsby
- Hemmesjö med Tegnaby (Hemmesjö)
- Hornaryd
- Jät (Östra Jät)
- Kalvsvik
- Norraby* (Norra Rottne)
- Nöbbele
- Ormesberga
- Sjösås
- Skogslyckan
- Söraby (Rottne, Södra Rottne)
- Tegnaby
- Tjureda
- Tofta*
- Toig
- Tävelsås (Tävelsås med Tofta)
- Uråsa
- Vederslöv
- Västra Jät*
- Växjö domkyrkoförsamling (Växjö, Växjö stadsförsamling)
- Växjö hospitalsförsamling*
- Växjö landsförsamling*
- Växjö mosaiska
- Öja
- Öjaby
- Ör
- Östra Torsås (Torsås)
Kirkot
muokkaa-
Anebodan kirkko
-
Asan kirkko
-
Bergin kirkko
-
Bergundan kirkko
-
Drev-Hornarydin kirkko
-
Drevin vanha kirkko
-
Dädesjön vanha kirkko
-
Dädesjön uusi kirkko
-
Furubyn kirkko
-
Gårdsbyn kirkko
-
Hemmesjön vanha kirkko
-
Hemmesjön uusi kirkko
-
Högstorpin kirkko
-
Johannesgården
-
Jätin vanha kirkko
-
Jätin uusi kirkko
-
Kalvsvikin kirkko
-
Lammhultin kirkko
-
Mariakyrkan
-
Nöbbelen kirkko
-
Ormesbergan kirkko
-
Skogslyckanin kirkko
-
Sjösåsin vanha kirkko
-
Sjösåsin uusi kirkko
-
Sörabyn kirkko
-
Tegnérkapellet
-
Teleborgin kirkko
-
Tjuredan kirkko
-
Tolgin kirkko
-
Tävelsåsin kirkko
-
Uraåsan kirkko
-
Vederslövin vanha kirkko
-
Vederslövin kirkko
-
Västrabon kirkko
-
Örin kirkko
-
Öjan kirkko
-
Öjabyn kirkko
-
Östra Torsåsin kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Växjö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)