Avaa päävalikko

Pietarsaari

kaupunki Pohjanmaan maakunnassa

Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Pohjanmaan rannikolla. Kaupungin pinta-ala on 396,35 km2, josta 304,47 km² on merialueita ja 3,43 km2 sisävesiä.[1] Kaupungissa asuu 19 278 ihmistä,[2] ja sen väestöntiheys on 218 asukasta/km2.

Pietarsaari
Jakobstad
Pietarsaari.vaakuna.svg Pietarsaari.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Pietarsaaren raatihuone
Pietarsaaren raatihuone
Sijainti 63°40′30″N, 022°42′15″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Pietarsaaren keskustaajama
Perustettu 1652
Pinta-ala ilman merialueita 91,88 km²
301:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 396,35 km²
241:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 88,45 km²
– sisävesi 3,43 km²
– meri 304,47 km²
Väkiluku 19 278
60:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 218,0 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 59,3 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 35,8 %
ruotsinkielisiä 56,1 %
– muut 8,1 %
Kunnallisvero 21,25 %
123:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Muut
 • Vihr.
 • Kesk.

19
10
5
4
3
1
1
www.pietarsaari.fi

Kaupunki on kaksikielinen: 56 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 38 prosenttia suomea.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Ajanlaskun alussa nykyisen Pietarsaaren alue oli kokonaisuudessaan veden peittämä. Toisen vuosituhannen alussa alkoi alueita kohoamaan esiin merenpinnan alta. Ensimmäiset Pietarsaaren alueet, jotka kohosivat merenpinnan yläpuolelle, ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin seudula ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Mantereeseen Pietarsaaren alue liittyi 1500-luvulla.[7]

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen Pohjanmaa oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari.

Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori Lars Huldén pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen Petrasaari tai Pedhrasaari eli nykysuomeksi Peurasaari.[8]

Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Kreivi Jacob De la Gardie syntyi Tallinnassa 30 kesäkuuta vuonna 1583 ja kuoli Tukholmassa 12. elokuuta vuonna 1652. De la Gardie oli myös sotapäällikkö ja hän johtikin Ruotsin armeijaa vuosina 1608–1613. De la Gardie sai lempinimekseen "Laiska-Jaakko", koska hänen johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Jacob De la Gardien vaimo Ebba Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lejerholmissa. He saivat yhteensä 14 lasta, joista seitsemän kuoli nuorena. Ebba Brahe kuoli reilu 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen Tukholmassa, 5. tammikuuta vuonna 1674.

Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654.[7]

Piispa Gezelius vihki kaupungin ensimmäisen kirkon helmikuussa 1691. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet Pedersören kirkossa. Nykyisessä kirkossa riippuva kauppias Olof Gallen lahjoittama votiivilaiva, on peräisin vanhasta kirkosta. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti. Vanhimman tunnetun kartan Pietarsaaren maista laati maanmittari Jonas Gädda vuonna 1693.[7]

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. Isovihan tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Vuonna 1754 perustettiin pikiruukki lähelle satamaa, ja vuonna 1762 ryhmä kaupunkilaisia perusti tupakkakehräämön, josta on myöhemmin muodostui Strengbergin tupakkatehdas.[7]

Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli maamme suurin laivojen tuottaja. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844–1847. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.[7]

 
Skata

Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä 1800-luvun alussa ja 2000 henkeä vuosisadan toisella puoliskolla. Kaupunki paloi vuonna 1835. Krimin sodan aikana kaupungin kauppalaivasto tuhoutui täysin.

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.

Vuonna 1797 muodostettiin varustamoyhtiö laivanrakennuksen keskittämiseksi yhteen paikkaan. Laivaveistämö perustettiinn Calholmaan, ja sai nimekseen Calholmens skeppsvarv. Nykyään aluetta kutsutaan Varvetiksi. Siellä rakennettiin seuraavan 75 vuoden aikana noin 150 alusta.[7]

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804.[7] Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria o.s. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana. Vuosien 1808-09 sodissa sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. 2.–3. syyskuuta välisenä yönä vuonna 1835 kaupunki palaa Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutuu yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista. Kaupungin eteläosat rakennetaan uudisrakennustoimikunnan johdolla komissiomaanmittari Anders Bergerin suunnitelmien mukaan. Näin sai alkunsa kaupunginosa Etelänummi.Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804.[7] Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria o.s. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.

Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. Otto Malm lahjoitti rahaa koulurakennusta varten, ja se rakennetaan hänen vaimonsa Maria Malmin muistoksi.[7]

Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.[7]

Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet, ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.[7]

Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen työpaikka, jossa oli sähkövalot.[7]

Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

Malmin sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.[7]

Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

1900-luvun alussa Pietarsaaressa tapahtui teollistumisen läpimurto. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä, sekä suuret tehtaat, Strengberg, Pietarsaaren konepaja ja Wilh. Schauman laajentavat. Myös kunnalliset palvelut laajenevat, ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, kaupunginsauna, palokunnantalo, Malmin sairaala, synnytyslaitos jne. Myös koulutoimi kasvaa. Syyskuussa 1901 Pietarsaareen asennettiin ensimmäiset sähköiset katuvalaisimet. Rautatietä jatkettiin Alholmaan asti.[7] Suomen ensimmäinen puutarha-arkkitehti Bengt Schalin suunnitteli Koulupuiston, ja puiston rakentaminen alkoi vuonna 1916.[7] Monet 1920-luvulla perustetuista pienyrityksistä joutuivat konkurssiin laman myötä. Pörkenäsiin rakennettiin parantola. Vuonna 1929 rakennettiin arkkitehti Lars Sonck suunnittelema vesitorni, ja vesi- ja viemärijärjestelmää laajennettiin.[7]

Suomen ensimmäinen tykistökoulu perustettiin Pietarsaareen vuonna 1918. Valkoiset valtasiat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1928 jääkäriluutnantti Lauri Tiaisen johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista, ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla nk. Wiikin talon tienoilla. 2. maaliskuuta teloitettiin 7 miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.[7]

Pietarsaaressa järjestettiin ensimmäinen virallinen Lucia-juhla 13. joulukuuta 1930, tosin ilman Luciaa. Kaupungin keskustaa laitettiin uuteen uskoon. Visasmäkeä ja Perämiehenkatua levennettiin ja Westmaninmuorin tupa siirretään nykyiselle paikalleen. Vuonna 1930 Isokadun ja Perämiehenkadun risteykseen valmistui Jakobstads Tidningin ja puhelinyhtiön yhteinen talo. Pietarsaaren selluloosa Oy perustettiin 1935. Suomenruotsalainen voimistelujuhla pidettin vuonna 1936 Pietarinpuistikon varrelle rakennetulla urheilukentällä. Vuonna 1937 kentällä järjestettiin laulujuhla.[7]

Talvisodan alettua 1939, Pietarsaaressa tehostettiin väestönsuojelua. Useisiin kouluihin perustettiin sotasairaaloita. Pietarsaari otti vastaan evakuoituja karjalaisia, sekä myös jonkin verran Karjalan teollisuutta. Rovaniemi siirsi hallintonsa lyhyeksi ajaksi Pietarsaareen. Pietarsaarta pommitettiin laskiaistiistaina 22. helmikuuta 1944. Pommeja putosi Skutnäsinkadun paikkeille, sekä Kirkkorannalle. Surmansa sai seitsemän henkilöä.[7]

Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan: Puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. Permon, Länsinummen ja Itänummen kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa. Tammikuussa1956 aloitti toimintansa Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari. Vuonna 1959 vihittiin käyttöön Pietarsaaren suomenkielinen yhteislyseon uusi rakennus Runeberginkadulla.[7]

1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab:n alkoi laajentamaan. Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut lento-onnettomuus. Turmassa menehtyivät kaupunginjohtaja Hallvar, satamakapteeni Wikström, sekä viisi muuta kaupunkilaista. Vuonna 1962 Pietarsaaressa pidettiin Pohjanmaan messut ja Parenteesiin rakennettiin messukenttä. Ruotsin ja Pietarsaaren välinen lauttaliikenne alkaa ja se säännöllistyy Jakob Linesin perustamisen myötä. Filésvenskarna-käsite syntyy ja näkyy katukuvassa, kuten myös alati kasvava autokanta.Toimintansa aloittivat keskusammattikoulu, kauppakoulu ja Lannäslundin maatalouskoulut. Vuonna 1966 ensimmäisen Nautor-veneen, Swan 36:n, toimitus valmistuu.Torin ympäristö kokee muutoksia, kun HOP:in (pankki) talo ja ”Ehrs Höghet” –kerrostalo rakennettiin. Myös Otto Malmin kadulle tulivat ensimmäiset kerrostalot.[7]

Metalliteollisuuslaitos Oy Jakobstads Rostfria Ab laajensi 1970-luvulla. Kytömäen kaupunginosa rakennettiin. Syksyllä 1972 ruoppaaja nostaja uppoaa Nygrundetilla Pietarsaaren ulkopuolella, ja 16 ihmistä hukkui. Pietarsaaren kaapeli-TV-lähetykset olivat ensimmäiset yleisölle suunnatut kaapelilähetykset Pohjolassa. Vuonna 1973 alkoi kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa peruskoulukokeilu.[7]

1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui rakennemuutos. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa. monia puutaloja purettiin kanavapuistikolle rakennettiin uusi pankkitalo. Fontellin talon purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa. Keväällä 1987 alkaa toteutumaan kauan suunniteltu hanke vanhan laivan jäljennöksen rakentamisesta. Samana vuonna Pietarsaareen avattii jäähalli, Kristalli. Vuonna 1989 FF Jaro nousi ensimmäistä kertaa Suomen mestaruussarjaan.[7]

1990-luku alkaa lamalla. Kuntien ja valtion palveluja supistetaan. Vuonna 1991 Pietarsaaren maapohjahalli on valmis otettavaksi käyttöön. Jacobstads Wapen lasketaan vesille 12. heinäkuuta 1992. Jacobstads Wapen purjehti neitsytmatkalleen toukokuussa 1994. 1. lokakuuta 1992 Pietarsaaren kävelykatu vihitään käyttöön. Pietarsaaren asuntomessut olivat menestys. Säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Ruotsin välillä loppui.[7]

KaupunkikuvaMuokkaa

 
Pietarsaari vesitornista nähtynä

YmpäristöMuokkaa

Pietarsaaren alue muodostuu niemimaasta,joka rajoittuu lännessä Perämeren murtoveteen, idässä Ähtävänjoen ja Purmonjoen suualueisiin sekä Luodonjärven makeanveden altaaseen. Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.[9] Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersören kunta ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.

Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Kaupungin lähituntumassa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare Purmon ilveskivi. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on Alahärmästä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja, sekä kalliosaaria.[10]

Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan kiillegneissivyöhykettä. Yleisin maalaji on moreeni.[11]

Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi Natura-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen Gubbträskberget, maankohoamisen muovaama Luodon saaristo, Ähtävänjoki saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Fänäsnabban ja linnostonsuojelukohde Sandsundsfjärden.[12]

KeskustaMuokkaa

Tunnusomaista Pietarsaaren keskustalle ovat leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit, sekä vauraimpien tonttien eduspuutarhat kaupungin eteläosassa.[13]

Pietarsaaren keskustassa avattiin vuoden 2016 lopulla Toriparkki, jonka koko on noin 7000 m2 kahdessa tasossa. Paikkoja toriparkissa on hieman yli 200 autolle.[14] Toriparkin yhteyteen rakennettiin kauppakeskus Jakob Center.[15] Pietarsaaren kävelykatu vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1992 vuosia kestäneiden esitöiden ja keskustelujen jälkeen.[16]

Keväällä 2017 Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen teettämän kaupunkikeskustojen elinvoimavertailun mukaan Pietarsaari oli ylivoimaisesti ykkönen. Vertailussa verrattiin 25 kaupungin keskustaa. Pietarsaaren keskustan elinvoimaluku oli 6 146. Elinvoimalukua kasvattaa se, mitä enemmän keskustassa on lauantaisin avoinna olevia liikkeitä ja ravintoloita, ja mitä vähemmän keskustassa on tyhjiä liiketiloja.[17]

KaupunginosatMuokkaa

 
Kävelykatua keskustassa
 
Skata
  • Keskusta (Centrum)
  • Pohjoisnummi (Norrmalm), Skata
  • Itänummi (Östermalm)
  • Länsinummi (Västermalm)
  • Lontoo (London)
  • Kittholma (Kittholmen)
  • Luutavuori (Kvastberget)
  • Ristikari (Korsgrundet)
  • Leppäluoto, Alholma (Alholmen)
  • Lapinneva (Lappfjärden)
  • Kirkkoranta (Kyrkostrand)
  • Kivilös
  • Ruusasholma (Rosasholmen)
  • Kråkholma (Kråkholmen)
  • Majaniemi (Bonäs)
  • Oinaansaari
  • Otsolahti (Björnviken)
  • Karhusaari (Björnholmen)
  • Kaskiniemi (Svedjenabba)
  • Skutnäs
  • Kisor
  • Kytömäki (Sveden)
  • Vestersundinkylä (Vestersundsby)
  • Kilisaari (Killingholmen)
  • Permo
  • Peders
  • Etelänummi (Södermalm)
  • Hietasalmi (Sandsund)
  • Siikaluoto (Sikören)
  • Läntelä (Västanpå)
  • Pirilö
  • Itälä (Östanpå)

ArkkitehtuuriMuokkaa

Pietarsaaren ydinkeskusta sai nykyisen korttelimuodostuksensa, sekä katujen suuntauksensa todennäköisesti ensimmäisessä asemakaavassaan vuonna 1653. Asemakaavan laatijana pidetään maanmittari Erik Niurénia.[18]

Kaupungin ainoa säilynyt gotiikan edustaja Pietarsaaren pitäjänkirkko, sisältää sekin gotiikkaa vain runkohuoneen ja tornin kivirakenteissa. Useiden muutostöiden vuoksi kirkko edustaa useiden eri tyylien rinnakkaista, ja päällekäistä esiintymistä.[19]

Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Se välttyi ainoana (muutamia kivitaloja lukuun ottamatta) kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.

Pietarsaaressa rakennettiin vuosina 1959-1961 runsaasti uusia asuinrakennuksia. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin sulfaattiselluloosatehdasta, ja kaupunkiin muuttaneelle työväelle tarvittiin asuntoja. Luutavuoren kadun, ja Ristikarin koulun väliselle alueelle rakennettiin nimen ”Jakolosa” saanut rakennuskompleksi. Jakolosan kolme kerrostaloa muodostivat kasarmimaisen umpipihan. Jakolosaa vastapäätä rakennettiin arkkitehti Kaj Englundin suunnittelema kolmikerroksinen elementtitalo ”masken”, jonka esikuvana on mahdollisesti ollut Olympiavuonna 1952 valmistunut käärmetalo Helsingin Käpylässä. [20]

Sulfaattiselluloosatehtaan rakentamisen aikana rakennettiin myös omakotitaloja Pohjois-Kråkholmaan. Arkkitehti Egil Nordin suunnitteli rakennukset kortteleihin 28-38, sekä asemakaavamuutoksen kortteleihin 7 ja 15. Alueella oli mäntypuusto, sekä tiluksia ympäröivät kivimuurit 1700-luvulta. Katuverkoston muotoilu sai vaikutteita Kreikasta.[21]

Kaj Englund laati vuonna 1974 Kaskiniemeen asemakaavan rakennuksineen kortteleihin 6-13. Alueelle sijoitettiin lähikauppa, sekä päiväkoti. Vuosina 1974-1976 alueelle rakennettiin lisää kerrostaloja, viisi 7-kerroksista taloa, sekä muutama kolmikerroksinen talo.[22]

PuistotMuokkaa

Koulupuisto (Skolparken) on kaupungin keskustassa lukion vieressä sijaitseva lähes tuhat eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schauman-suvun lahjoittama. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.

Aspegrenin puutarhan perusti Rovasti Gabriel Aspegren Rosenlundin alueella 1700-luvun keskivaiheella. Puutarha oli jaettu symmetrisesti kortteleihin, joissa viljeltiin muun muassa hyötykasveja ja hedelmäpuita. Puutarha jälleenrakennettiin 2001–2003. Aluetta hallinnoi Aspegrenin puutarhasäätiö, ja alue on yleisölle avoinna.[23]

Kunnalliset asiatMuokkaa

PäätöksentekoMuokkaa

kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Kristina Stenman.

Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suuruusjärjestyksessä: Ruotsalainen kansanpuolue 19 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 10 paikkaa, Vasemmistoliitto viisi paikkaa, Kristillisdemokraatit neljä paikkaa, PRO Pietarsaari kolme paikkaa, Vihreät yksi paikka ja Keskusta yksi paikka.[24]

VäestöMuokkaa

Kaupungin asukasluku on 2018 joulukuussa 19278. Pietarsaari on asukasluvultaan Suomen 60:nneksi suurin kaupunki. 56 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 38 prosenttia suomea. Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä oli vuonna 2017 7,1 prosenttia.[25]

Pietarsaaren seutukuntaan kuuluvat Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari, sekä Uusikaarlepyy. Seutukunnassa on noin 48 600 asukasta.[26]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pietarsaaren väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
20 700
1985
  
20 458
1990
  
19 883
1995
  
19 939
2000
  
19 636
2005
  
19 521
2010
  
19 656
2015
  
19 436
Lähde: Tilastokeskus.[27]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Pietarsaaressa oli 19 379 asukasta, joista 18 920 asui taajamissa, 322 haja-asutusalueilla ja 137 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pietarsaaren taajama-aste on 98,3 %.[28] Pietarsaaren taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Pietarsaaren keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 18 920 asukasta.[29] Pietarsaaren keskustaajama ulottuu osittain myös Pedersören kunnan alueelle.

KoulutusMuokkaa

Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. [30]

Pietarsaaressa toimii 10 peruskoulua, neljä suomenkielistä ja viisi ruostinkielistä. Lisäksi kaupungissa toimii kielikylpykoulu. Pietarsaari on ainut paikkakunta Suomessa, joka järjestetää kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä.

Suomenkielisiä ala-kouluja ovat Itälän koulu, Länsinummen koulu ja Ruusulehdon koulu.[31] Ruotsinkielisiä ala-kouluja ovat Bonäsin koulu, Vestersundsbyn koulu, Kyrkostrand-Jungmanin koulu ja Lagmanin koulu.[32]

Pietarsaaressa on kaksi yläkoulua: ruotsinkielinen Oxhamnin koulu ja suomenkielinen Etelänummen koulu.[33]

Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkieliset lukiot ovat toimineet samassa rakennuksessa syksystä 2013 lähtien.[34]

Optima tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Pääosa koulutuksesta on ruotsiksi, mutta aikuiskoulutuksessa opetetaan sekä suomeksi, että ruotsiksi.[35] Campus Allegro tarjoaa korkeakoulutusta. Koulutus suuntautu kulttuurialalle ja kansainvälisiin suhteisiin kaupan tai matkailun alalla.[36]

TerveydenhuoltoMuokkaa

Malmin sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.[37]

Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto vastaa Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja  Pedersören sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista.[38]

Vuonna 1965 aloittanut synnytysosasto suljettiin 30.5.2014.[39] Pietarsaari Tekee synnytyssairaalayhteistyötä Kokkolan Soiten ja Vaasan keskussairaalan kanssa.[40] Jatkohoitoa vaativat kirurgiset leikkaukset loppuivat Pietarsaaressa Tammikuussa 2017. Kaihi-, tyrä sekä pienet käsileikkaukset hoidetaan edelleen Malmin sairaalassa.[41]

TalousMuokkaa

 
Strengbergin tupakkatehdas

Kaupungin suurin työnantaja on Snellmanin Lihanjalostus Oy, joka työllistää noin 700 henkeä. Muita suuria työnantajia ovat UPM-Kymmenen sellutehdas ja saha, jotka sijaitsevat aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. UPM-Kymmenen tehdas on kehittynyt Wilhelm Schaumanin vuonna 1896 perustamasta Alholman sahasta. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Baltic yahctsin vuonna 2011 valmistunut Heteiros (projektinimi Panamax) on maailman suurin komposiittipurjevene. Muita merkittäviä työnantajia ovat OSTP (entinen Jaro), joka valmistaa tuotteita ruostumattomasta teräksestä sekä Walki, joka valmistaa pakkausmateriaaleja.

Jo lopetettuja pietarsaarelaisia yrityksiä olivat Schaumanin omistama sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas, sekä jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulric Strengbergille ja Victor L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat, ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä "kellopallo" on kaupungin symboleja. Kyseinen kello on läpimitaltaan pohjoismaiden suurikokoisin kello.[42] Suomen ensimmäisen koneellisesti pitsiä ja nauhoja vamistaneen tehtaan perusti Pietarsaaren keskustaan Isonkadun varrelle ns. Lassfolkin kortteliin vuonna 1911 Anders Lassfolk, jonka omistama toinen tehdas valmisti puuholkkeja paikalliselle tupakkateollisuudelle. Meijeriosuuskunta Milkan Pietarsaaren toiminta päättyi vuoden 2004 lopussa.[43]

Stockmannilla oli tavaratalo Pietarsaaressa vuosina 19671982.[44] Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana.

Vuonna 1960 Pietarsaaressa perustettu Valioravinto on Suomen johtavia luontaistuotealan yrityksiä.[45]

Pietarsaaren alueella on 3000 yritystä. Näistä hieman yli 1 200 on Pietarsaaressa. Kaupungin maantieteellinen sijainti ja hyvät maantie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet ja satama tarjoavat yritytoiminnalle hyvät edellytykset. Kaupungissa on elinkeinoelämän kaikkien alojen yrityksiä, joista monet vievät tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille. Pietarsaaren omavaraisuusaste työpaikkoihin nähden on maan korkeimpia (130,8%).[46]

Lokakuussa 2018 uutisoitiin Pietarsaaren työttömyyden vähentyneen kaikissa ikäryhmissä. Kaupungissa oli elokuussa 2018 työttömänä hieman yli 7 prosenttia työvoimasta.[47]

HankkeitaMuokkaa

Kaupunginvaltuuston 26.11.2018 hyväksymä vuoden 2019 talousarvio sisältää 8,65 miljoonaa euroa investointeja.

Suurimmat investoinnit ovat Asematien-Tehtaankadun alikulku, joka kytkee keskustan Siikaluotoon (2,5 miljoonaa euroa) ja Kuusisaaren liittymä  (1,35 miljoonaa euroa). Liittymän rakentamiseen Ohikulkutieltä Läntiseen Lammassaareen on varattu 650 000 euroa sekä Läntisen Lammassaaren katujen rakentamista varten 470 000 euroa. Alman päiväkotiin Länsiväylältä johtavaan tiehen investoidaan 560 000 euroa vuonna 2019.

Itälän koulun pihaan kaupunki investoi 80 000 euroa vuodessa vuosina 2019–2021, sekä 2,2 miljoonaa Marjalan päiväkodin saneeraukseen euroa vuosina 2020–2021. 300 000 euroa varataan FantaSean alueen kehittämistä varten suunnittelukaudella 2019–2021. Oxhamnin koulun kohtaloa suunnitellaan vuonna 2019 ja toteutetaan 2020–2021. Kielikylpykoulu rakennetaan vuosina 2019–2020 leasing-rahoituksella.[48]

LiikenneMuokkaa

Pietarsaaren satama on sekä vienti- että tuontisatama. Tavaravirran vuotuinen kokoluokka on 2 miljoonaa tonnia. Satamaan johtaa 11 metriä syvä väylä. Laukonlaiturin pituus on vuonna 2009 valmistuneen pidennyksen jälkeen yhteensä 503 metriä. Satamaoperaattorina Pietarsaaren satamassa toimii Euroports Pietarsaari Oy. Tärkeimmät sataman kautta kulkevat tuotteet ovat selluloosa, sahatavara, paperi, sementti ja lipeä.[49][50]

Noin 10 kilometriä Pietarsaaresta kaakkoon sijaitsee Pännäisten rautatieasema. Pietarsaaren linja-autoasemalta on bussiyhteys Pännäisten juna-asemalle.[51]

Pietarsaaren liikenneturvallisuus oli Suomen heikoin vvuonna 2009, kun tarkastellaan liikenteessä vammautumisriskiä.[52]

EnergiahuoltoMuokkaa

Pietarsaaressa sijaitsee maailman suurin biopolttoainepohjainen voimalaitos Alholmens Kraft 2, joka valmistui vuonna 2001. Voimalaitoksessa tuotetaan kaukolämpöä Pietarsaaren asukkaille, sekä prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n tehtaille. [53]

Pietarsaaren kaupunki möi energialaitoksensa sähköyhtiö Herrforsille vuonna 2014. Kauppa koski sähkönjakelua, kaukolämpöä sekä sähkökauppaa.[54]

YstävyyskaupungitMuokkaa

Pietarsaaren ystävyyskaupungit ovat:

KaupunginjohtajatMuokkaa

KulttuuriMuokkaa

Media ja viestintäMuokkaa

Ruotsinkielinen sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898 ja vuodesta 2008 lähtien nimellä Österbottens Tidning. Kaupungissa ilmestyy myös suomenkielinen sanomalehti, Pietarsaaren sanomat. PS Pulssi on ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy perjantaisin. Lehti jaetaan 12 100 talouteen Pietarsaaressa ja Luodossa, sekä noutopisteisiin Uudenkaarlepyyssä ja Pedersöressä.[55]

Pietarsaari sai oman radiokanavan ensimmäisenä Suomessa. Kanava käynnisti lähetykset 7. toukokuuta 1926. Radiokanava perustettiin Keski-Pohjanmaan radioyhdistyksen keräämillä varoilla.[56]

Pietarsaaren paikallistelevisiota pyörittää JakobstadTVPietarsaari ry, joka on perustettu vuonna 1989.[57] Kanavan näkyvyysalue ulottuu Pietarsaaren kaapelitalouksien lisäksi Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Kokkolan ja Luodon kaapeli-verkkoihin.[58] JTVP lähettää hengellistä ohjelmaa maanantai- ja sunnuntai-iltaisin. Kaupunginvaltuuston kokoukset näytetään suorana lähetyksenä kerran kuukaudessa maanantai-iltaisin. Maanantain lähetykset koostuvat pääosin Jaakon Päivien, Spotlightin ja Runebergin-viikon videoinnista. Kanavalla näytetään lähetyksiä myös muista paikallisista yleisötilaisuuksista, yksityishenkilöiden haastatteluista sekä sotahistoriallisisten matkojen kuvausmateriaalista, sekä veteraanien haastatteluista.[59]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Pietarsaaren raatihuone
 
Pietarsaaren Musiikkitalo
  • Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta sekä vesipuisto nimeltä Fanta Sea. Vähän tunnettu on Gamla hamnvägenin ympyröimä ikimetsä, jossa puiden kaataminen kiellettiin jo 1700-luvulla. Komeitten jättimäntyjen siimeksessä kulkee pururata. Metsä lienee Suomen ensimmäisiä metsänsuojelualueita.
  • Fäbodassa noin 8 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja sekä kuuluisa "sammettimetsä". Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Toinen leirintäalue Strandis sijaitsee Larsmon eteläkärjessä.
  • Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.[60]
  • Sikurimuseo on Suomen ainoa sikurimuseo. Entisessä Sikuritehtaassa 1800-luvulta vierailija voi perehtyä sikurin valmistukseen, tutustua Wilhelm Schaumanin teollisen toiminnan alkujuuriin sekä kokea menneen teollisuustyön tunnelman. Kesäisin museolla Pietarsaaressa voi nauttia myös suomalaisten huippugraafikkojen taidenäyttelyistä ja muista tapahtumista.
  • J. L. Runebergiin liittyvät ns. Westmannin muorin tupa, jossa Runeberg oppi lukemaan, sekä ns. Runebergin tupa, jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.
  • Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.[61]
  • 7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.

MusiikkiMuokkaa

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto perustettiin 1974. Musiikkiopiston perustamisesta tiedotettiin Pietarsaaren kirjastossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa 5.9.1974. Kaupunginvaltuusto myönsi 25 200 markan määrärahan syyslukukauden käyttömenoihin, ja 10 000 markaa irtaimistoa varten. Musiikkiopisto vihittiin käyttöön 30.9.1974 Rådmanin koululla.[63]

Pietarsaaresta on kotoisin ainakin pop rock -yhtye Cirius, progressiivista rockia soittava yhtye Fantasia, rockyhtye Break, rockyhtye Ragnar Hare, reggaeyhtye Dreadline death metal-yhtye Festerday metalliyhtye Altaria, hip hop-duo Mikrofonistit räppäri Alamaa, sekä basisti Jonas Kuhlberg.

TapahtumatMuokkaa

Helmikuun alussa järjestetään Pietarsaaren kirjallisuuspainotteinen kulttuuriviikko, Runeberginviikko.

Jaakon Päiviä on järjestetty 1970-luvulta lähtien. Tapahtuma on kasvanut viikonlopputapahtumasta viikon kestäväksi juhlaksi. Lasten päivä sekä vanhan ajan tori ovat Jaakon Päivien vakiohjelmistoa.

Musiikkiyhdistys Jazzoo järjestää torstaijazzeja, joissa esiintyy paikallisia sekä kansainvälisesti tunnettuja muusikkoja.[64]

Spotlight, eli kulttuurin ja Kaupan yö on Pietarsaaressa elokuussa järjestettävä tapahtuma. Ohjelmassa on taidetta, musiikkia, sekä tanssia. Monet liikkeet ovat tuolloinauki lähes puoleenyöhön.[65]

Marraskuussa Pietarsaaressa järjestetään vuosittain kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali Rusk, jossa yhdistyvät korkeatasoinen kamarimusiikki ja eri taiteenalat. Pääosa festivaalin tapahtumista toteutetaan kaupungin keskustassa sijaitsevassa Schauman-salissa, mutta tapahtumat levittäytyvät myös laajemmin ympäröivään kaupunkimiljööseen.[66]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pietarsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[67]

Nämä seurakunnat kuuluvat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän (ruots. Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet). Pietarsaaren suomalainen seurakunta toimii myös Pedersören kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pietarsaaren alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[68]

Pietarsaaren helluntaiseurakunta perustettiin 8.4.1934.[69] Lisäksi Pietarsaaressa on adventtiseurakunta, sekä baptistiseurakunta.[70][71]


Muslimiyhteisöllä on Pietarsaaressa rukoushuone.[72]

Urheilu ja liikuntaMuokkaa

Pietarsaari tunnetaan erityisesti jalkapallosta. Pietarsaarelainen FF Jaro pelaa Ykkösessä. Kaupungin toinen miesten kansallisissa sarjoissa edustettu jalkapallojoukkue on JBK (Jakobstads Bollklubb), joka pelaa Kakkosessa. Naisten liigassa on pelannut kaksi Suomen mestaruutta voittanut FC United (aikaisempi FF Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös IF Drott. Jääkiekkoa pelaa Jeppis Hockey.

Pietarsaaren uimahalli avattiin 1967.[73] Pietarsaaren keskuskenttä eli yleisurheilu- ja jalkapallostadion avattiin vuonna 1971. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan FF Jaron kotikenttänä.[74] Tellushalli on vuonna 1991 käyttöön otettu halli, jossa pelataan pääasiassa jalkapalloa ja yleisurheillaan. Kentän koko 100 m x 60 m. Hallissa on myös viisi juoksurataa ja mahdollisuus heitto- ja hyppylajeille. Tellushallissa järjestetään urheilutapahtumien lisäksi messuja sekä muita tapahtumia.[75] Rettigin vanhan teollisuushalli remontoitiin liikuntalaitokseksi 2016-2018. Liikuntalaitoksessa pelataan muun muassa salibandyä, futsalia, sulkapalloa, pöytätennistä, sekä pidetään voimistelutunteja.[76]

RuokakulttuuriMuokkaa

Pietarsaaren pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla maalaismaksamakkara.[77]

Kahvila- ja ravintolakulttuuri on Pietarsaaressa vilkasta. Strengbergin tupakkatehdas tarjosi ensimmäisenä suomalaisena teollisuuslaitoksena työntekijöilleen lounasta.[78]Pietarsaaresta löytyy etnisiä ravintoloista, kotiruokaa tarjoavista lounasravintoloita, a la carte ravintoloita, sekä kahviloita, pubeja ja yökerhoja.[79]

Korv-Görans on yli 40 vuotta toiminut grilli Pietarsaaressa.[80] Nykyään Korv-Göransilla on grillit Pietarsaaren lisäksi myös Vaasassa, Kokkolassa, sekä Tammisaaressa.[81] Hampurilaisketju Friends & Brgrs perustettiin Pietarsaaressa 2013.[82] Vegaaniruokaa tarjoileva ravintola Vegana aloitti helmikuussa 1991.[83]

Pietarsaarelaisia ilmiöitäMuokkaa

  • Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis[84], joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari.
  • Pietarsaaressa perjantai- ja lauantai-iltaisin esiintyvä kortteliralli on huomattavan laajaa kaupungin koon huomioon ottaen. Siihen osallistuvat autot täyttävät pitkinä jonoina pääkadun kummatkin kaistat sekä kaupungin torin. Kortteliralli kokoaa nuorisoa laajalti erityisesti ympäröivältä ruotsinkieliseltä maaseudulta. Yritykset rallin hillitsemiseen eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka ralli onkin jonkin verran hiljaisempaa kuin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Kaupungin kävelykatu on kuitenkin saanut alkunsa tätä kautta.

Pietarsaaren maineMuokkaa

EPSI Ratingin mittasi vuonna 2017 kyselytutkimuksesta suomalaisten tyytyväisyyttä asuinkuntaansa asteikolla 0–100. Pietarsaaresta löytyi tyytymättömimmät asukkaat. Kaupunki sai vain 56,1 pistettä.[85] Vuoden 2018 vastaavassa kyselytutkimuksessa Pietarsaari oli eniten asukastyytyväisyyttään parantanut kaupunki.[86]

Viittaukset kulttuurissaMuokkaa

Elokuva Eläville ja kuolleille perustuu Pietarsaaressa 1980-luvulla sattuneeseen tapahtumasarjaan, jossa perheen nuorempi poika kuoli traagisessa onnettomuudessa omakotitalon pihaalla.[87]

Subilla esitettiin vuonna 2008 matkailuohjelma Paskareissu, jonka yhdessä jaksossa esiteltiin Pietarsaarta.[88]

Ylen sarjassa Niko Kivelä ja nurkkakunnat Niko Kivelä vieraili Pietarsaaressa. Jakson aiheina oli asehistoria, Arktinen museo Nanoq, kasviharvinaisuus, veneenveistö, jalkapallo ja lintubongaus ilman lintutorneja.[89]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Poutvaara, Matti: Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY, Porvoo 1958.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Pietarsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  8. Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu
  9. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 16. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  10. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 17. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  11. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 17. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  12. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 2.2.2018.
  13. Pietarsaaren historiallinen keskusta rky.fi. 22.12.2009. Viitattu 6.4.2019.
  14. Pietarsaaren uuteen Toriparkkiin Exaktorin LED-valaisimet proton.se. Viitattu 6.4.2019.
  15. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta kauppalehti.fi. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  16. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  17. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta kauppalehti.fi. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  18. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 31. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  19. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 70. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  20. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 115. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  21. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 115-116. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  22. Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV, s. 116. Pietarsaaren kaupunki, 2002. ISBN 951-95104-9-4.
  23. Aspegrenin puutarha avoimetpuutarhat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  24. Puolueiden kannatus - Pietarsaari vaalit.yle.fi. 11.10.2017. Viitattu 4.4.2019.
  25. Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 4.4.2019.
  26. Pietarsaari sijaintipaikkana jakobstad.fi. Viitattu 7.4.2019.
  27. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  28. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  29. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  30. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  31. Suomenkieliset koulut jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  32. Suomenkieliset koulut jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  33. Suomenkieliset koulut jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  34. Tervetuloa Pietarsaaren lukioon! pietarsaarenlukio.fi. Viitattu 4.4.2019.
  35. Laadukasta opiskelua inspiroivassa ympäristössä jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  36. Korkeakoulujen koulutus jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  37. Pietarsaaren historia jakobstad.fi. Viitattu 4.4.2019.
  38. Pietarsaaren sosiaali-ja terveysvirasto jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  39. Heini Holopainen: Viimeinen hetki syntyä Pietarsaaressa – synnytysosasto sulkee ovensa yle.fi. 14.5.2014. Viitattu 5.4.2019.
  40. Synnytys sochv.jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  41. Hanna Holopainen: Pietarsaaren Malmin sairaala tekee jatkossa enää päiväkirurgisia leikkauksia yle.fi. 24.1.2017. Viitattu 5.4.2019.
  42. PPuoli vuosisataa tupakkatehtaalla proliitto.fi. 13.6.2012. Viitattu 16.3.2019.
  43. Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena kkv.fi. 8.10.2004. Viitattu 6.4.2019.
  44. Stockmannin historiaa Stockmann. Viitattu 31.1.2017.
  45. Luontaistuotemarkkinan menestyjä Valioravinto Oy tekee sukupolvenvaihdoksen Juuri Rahaston tukemana juuripartners.fi. 26.4.2016. Viitattu 5.4.2019.
  46. Pietarsaari sijaintipaikkana jakobstad.fi. Viitattu 7.4.2019.
  47. Iina Kluukeri: Nuorten työttömien määrä väheni selvästi Pietarsaaressa yle.fi. 1.10.2018. Viitattu 5.4.2019.
  48. Talousarvio 2019: Veroprosentti säilyy samana ja kouluihin, päiväkoteihin ja teihin investoidaan 27.11.2018. Viitattu 5.4.2019.
  49. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  50. Tehokas tavarankäsittely on avainasemassa portofpietarsaari.fi. Viitattu 5.4.2019.
  51. Junabussi Pietarsaari-Pännäinen jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  52. Lähde: IS 13.1.2011.
  53. Pietarsaaren Satama Oy jakobstad.fi. Viitattu 5.4.2019.
  54. Iina Kluukeri: Pietarsaari hyväksyi jättikaupan: "Kuin joululahja kaupunkilaisille, velkataakka kevenee" yle.fi. 23.12.2014. Viitattu 5.4.2019.
  55. Yhteystiedot pietarsaarensanomat.fi. 1.3.2018. Viitattu 4.4.2019.
  56. En svensk utpost i Finland radiomuseet.se. Viitattu 4.4.2019.
  57. Tervetuloa JTVP:n uusille kotisivuille! jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  58. Yhdistys jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  59. Ohjelmat jtvp.fi. Viitattu 31.3.2019.
  60. Kaikkea sitä esitelläänkin: Nämä ovat Suomen erikoisimmat museot, Studio55, MTV3 18.1.2012. Viitattu 21.10.2014.
  61. http://www.jakobsdagar.multi.fi/
  62. Sonckin suunnittelema vesitornivanhus on taas kukoistuksessaan. Yle 7.3.2015.
  63. Kaj Ahlsved: Pieni katsaus Pietarsaaren seudun musiikkiopiston 40-vuotiseen historiaan musikhuset.fi. Viitattu 2.4.2019.
  64. Pieneksi kaupungiksi Pietarsaarella on erittäin rikas kulttuurilämä jakobstad.fi. Viitattu 6.4.2019.
  65. Spotlight - Kulttuurin ja Kaupan yö 7siltaa.com. Viitattu 6.4.2019.
  66. ruskfestival.fi ruskfestival.fi. Viitattu 6.4.2019.
  67. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  68. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  69. Pietarsaaren Saalem-helluntaiseurakunta uskonnot.fi. Viitattu 2.4.2019.
  70. Pietarsaaren adventtiseurakunta uskonnot.fi. Viitattu 2.4.2019.
  71. Pietarsaaren baptistiseurakunta uskonnot.fi. Viitattu 2.4.2019.
  72. Karoliina Kemppainen: Natsimerkki ja rikottuja ikkunoita – Pietarsaaren moskeijassa toistuvasti ilkivaltaa yle.fi. 21.8.2015. Viitattu 2.4.2019.
  73. Pietarsaaressa saa tänään uida 50 sentillä pohjalainen.fi. 21.9.2017. Viitattu 3.4.2019.
  74. Pietarsaaren keskuskenttä ffjaro.fi. Viitattu 2.4.2019.
  75. Tellushalli jakobstad.fi. Viitattu 2.4.2019.
  76. Rettig Sport Center: Huipputulos 9 000 asiakasta kuukauden aikana jakobstad.fi. 16.11.2018. Viitattu 2.4.2019.
  77. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  78. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta kauppalehti.fi. 8.6.2017. Viitattu 6.4.2019.
  79. Syö ja juo jakobstad.fi. Viitattu 8.4.2019.
  80. About us korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  81. Locations korvgorans.fi. Viitattu 2.4.2019.
  82. Marika Lempää: Friends & Brgrs avaa ravintolan Turun keskustaan ts.fi. 30.11.2018. Viitattu 2.4.2019.
  83. Vegana eat.fi. 3. Viitattu 9.4.2019.
  84. Pietarsaaressa on Suomen elinvoimaisin keskusta ("Jeppiksen kortteliralli") Kauppalehti. Viitattu 3.2.2018.
  85. Pietarsaaresta löytyvät Suomen tyytymättömimmät asukkaat pohjalainen.fi. 27.3.2017. Viitattu 8.4.2019.
  86. Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat kiinteistolehti.fi. 26.3.2018. Viitattu 8.4.2019.
  87. Eläville ja kuolleille koulukino.fi. Viitattu 8.4.2019.
  88. Kurjimpien kaupunkien listalle pääsivät Vantaa, Pieksämäki ja Mänttä is.fi. 22.2.2008. Viitattu 8.4.2019.
  89. Jakso 3: Niko Kivelä ja nurkkakunnat: Pietarsaari areena.yle.fi. Viitattu 8.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa