UPM

suomalainen metsäteollisuusyhtiö
(Ohjattu sivulta UPM-Kymmene)

UPM-Kymmene Oyj on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka työllisti vuonna 2020 noin 18 000 henkilöä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2020 8,6 miljardia euroa, ja sillä oli 113 000 osakkeenomistajaa.[2]

UPM-Kymmene Oyj
UPM-Kymmene logo.png
Tunnuslause UPM Biofore - Beyond fossils
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPM
Markkina-arvo Nousua 16 250 milj. € (31.12.2020)[1]
ISIN FI0009005987
Perustettu 1996
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen
Puheenjohtaja Björn Wahlroos
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala metsäteollisuus
Tuotteet paino- ja erikoispaperit, sellu, sähkö- ja lämpöenergia, tarralaminaatti, vaneri, puumuovikomposiitti, sahatavara, biodiesel ja nafta
Liikevaihto Laskua 8 580 milj. € (2020)[1]
Liikevoitto Laskua 948 milj. € (2020)[1]
Tilikauden tulos Laskua 568 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö Laskua 18 000 (keskim. 2020)[1]
Kotisivu www.upm.com

Vuonna 2017 UPM oli liikevaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin yritys[3].

HistoriaaMuokkaa

Ennen UPM:n aikaaMuokkaa

UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.[4]

UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.[5]

UPM-Kymmene Oyj (1996–)Muokkaa

Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (engl. United Paper Mills, UPM), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.[6]

UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.[7]

UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta.[8] Myös Voikkaan entisissä tehdastilossa toimii yritysalue.

Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.[9]

Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille.[10] Biodiesellaitos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Laitos tuottaa vuodessa 130 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.[1]

Elokuussa 2020 UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan.[11] Ilmoitus tehtaan sulkemisesta sai aikaan suuren poliittisen keskustelun, ja esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin otti kantaa asiaan.[12]

MuutaMuokkaa

UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.[13][14]

LiiketoimintaMuokkaa

 
UPM:n vanha pääkonttori Helsingissä.

UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. [15]

Liiketoimintojen osuudet liikevaihdosta ja liikevoitosta olivat vuonna 2020 seuraavat: [1]

Liiketoiminto Osuus
liikevaihdosta		 Osuus
liikevoitosta
Biorefining 23 % 18 %
Energy 4 % 18 %
Raflatac 17 % 23 %
Specialty Papers 14 % 21 %
Communication Papers 35 % 19 %
Plywood 4 % 3 %
Muut 2 % 1 %
yhteensä 10,2 mrd. € 1,4 mrd. €

UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Yhtiö tuottaa myös energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Kesällä 2014 Lappeenrantaan valmistui yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön. Lisäksi UPM on laajentanut liiketoimintaansa muun muassa biokemikaaleihin, biokomposiittituotteisiin sekä biolääketieteen sovelluksiin.

UPM BiorefiningMuokkaa

UPM Biorefining muodostuu sellu-, saha- ja biopolttoaineliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on neljä sellutehdasta – kolme Suomessa ja yksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa.[16] Biodieseliä valmistava biojalostamo käynnisti kaupallisen tuotannon tammikuussa 2015 Lappeenrannassa.[17] Suomen sellutehtaat tuottavat vuosittain 3,6 miljoonaa tonnia sellua.[16] UPM Biorefiningin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2017 oli 45 %,[18] vuonna 2020 18 prosenttia[1].

UPM EnergyMuokkaa

UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 581 megawatilla. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta yhtiö tulee saamaan noin 500 megawattia.[19] UPM on 44,3 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO) [16], jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 15 TWh. UPM omistaa Suomessa yhdeksän vesivoimalaitosta.[16] UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2017 oli 7 %, [18] vuonna 2020 18 prosenttia[1].

UPM RaflatacMuokkaa

UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 10 tarralaminaattitehdasta sekä 28 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella[1], Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2017 liikevoitosta oli 10 %,[18] vuonna 2020 23 prosenttia[1].

UPM Specialty Papers ja UPM Communication PapersMuokkaa

UPM:llä on 15 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella kierrätyskeskuksina ja bioenergian tuottajina. Paperintuotanto on UPM:n liiketoiminta-alueista suurin liikevaihdolla mitaten, [20] vuonna 2020 40 prosenttia[1].

UPM PlywoodMuokkaa

UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM Plywood Oyllä on vaneritehtaat Savonlinnassa, Joensuussa, Ristiinassa, Otepäässä Virossa, Chudovossa Venäjällä, sekä Kalson viilutehdas Kouvolan Vuohijärvellä.[16][21] Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon vaneritehdas suljettiin heinäkuussa 2020.[22] Plywoodin osuus liikevoitosta vuonna 2020 oli 3 %.[1]

Muu toimintaMuokkaa

Puunhankinta ja metsätalous vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 640 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 75 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 254 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.[23]

UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM:n Puunhankinta ja metsätalous -organisaatio vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin.

Muuhun toimintaan kuuluvat myös puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals, komposiittiyksikkö UPM Biocomposites sekä biokemikaaleja tutkiva UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö.[18] UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa.[24] UPM Biocompositesin tuotteisiin kuuluvat ProFi-komposiittiterassi sekä esimerkiksi 3D-tulostukseen soveltuva Formi-granulaatti.[25] UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen.[26]

BiopolttoaineetMuokkaa

UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.[27] [28]

BiojalostamoMuokkaa

UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 100 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. '

UPM selvittää uuteen teknologiaan ja uusiin raaka-aineisiin pohjautuvia biopolttoaineliiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Mahdollisen uuden biojalostamon yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu aloitettiin tammikuussa 2021. Perussuunnitteluvaiheessa arvioidaan pääasiassa kahta sijoituspaikkavaihtoehtoa: Kotka Suomessa ja Rotterdam Hollannissa.[1]

Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.[29]

BiodieselMuokkaa

UPM on kehittänyt yhteistyössä Andritz/Carbonan kanssa energiapuusta tuotetun biopolttoaineen valmistuksessa tarvittavaa kaasutusteknologiaa. UPM:n kehittyneen biodieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n biodiesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.lähde?

HallitusMuokkaa

UPM:n hallitus 31. maaliskuuta 2020 lähtien:[30]

  • Björn Wahlroos, puheenjohtaja (2008–)
  • Berndt Brunow, varapuheenjohtaja (2005–, jäsen 2002–)
  • Henrik Ehrnrooth, jäsen (2015–)
  • Emma FitzGerald, jäsen (2020-)
  • Piia-Noora Kauppi, jäsen (2013–)
  • Marjan Oudeman, jäsen (2018–)
  • Martin à Porta, jäsen (2020-)
  • Jari Gustafsson, jäsen (2021-)
  • Kim Wahl, jäsen (2012–)

Johtoryhmä ja johtajistoMuokkaa

  • Jussi Pesonen, toimitusjohtaja
  • Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Bernd Eikens, UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Pirkko Harrela, sidosryhmäsuhdejohtaja
  • Antti Jääskeläinen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja
  • Jaakko Nikkilä, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Jyrki Ovaska, teknologiajohtaja
  • Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja
  • Winfried Schaur, UPM Communications Papers -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Mika Sillanpää, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen johtaja
  • Kari Ståhlberg, strategiajohtaja[31]

UPM:n tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit[32]Muokkaa

Maa Toimiala Tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit
  Argentiina Tarrat UPM Raflatac terminaali, Buenos Aires
  Australia Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Adelaide
  • UPM Raflatac terminaali, Brisbane
  • UPM Raflatac terminaali, Melbourne
Chile Tarrat UPM Raflatac terminaali, Santiago
  Espanja Tarrat UPM Raflatac terminaali, Barcelona
  Etelä-Afrikka Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Kapkaupunki
  • UPM Raflatac terminaali, Johannesburg
Etelä-Korea Tarrat UPM Raflatac terminaali, Soul
  Indonesia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Jakarta
  Intia Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Navi Mumbai
  • UPM Raflatac terminaali, Bangalore
  Italia Tarrat UPM Raflatac terminaali, Osnago
  Itävalta Paperi UPM Steyrermühl
Sahatavara UPM Steyrermühl saha
  Kiina Paperi UPM Changshu
Tarrat
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Changshu
  • UPM Raflatac terminaali, Chengdu
  • UPM Raflatac terminaali, Tianjin
  Malesia Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Johor
  Meksiko Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Guadalajara
  • UPM Raflatac terminaali, Ciudad de México
  Puola Tarrat
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaatti, Wrocław
  • UPM Raflatac tarralaminaatti, Nowa Wies
  Ranska Tarrat
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Nancy
  Saksa Paperi
  • UPM Augsburg
  • UPM Hürth
  • UPM Ettringen
  • UPM Nordland Papier, Dörpen
  • UPM Plattling
  • UPM Schongau
Muut UPM Biocomposites, Bruchsal (puumuovikomposiitti)

UPM Biochemicals, Leuna (biojalostamo rakenteilla)

  Suomi Paperi
  • UPM Jämsänkoski
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Rauma
  • UPM Tervasaari
Sellu
  • UPM Kaukas
  • UPM Kymi
  • UPM Pietarsaari
Tarrat
  • UPM Raflatac kehitys- ja tutkimuskeskus
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas (Tesomajärvi, Tampere)
Vaneri
  • UPM Joensuu
  • UPM Pellos (Ristiina)
  • UPM Savonlinna
  • UPM Kalso (Vuohijärvi) (viilutehdas)
Sahatavara
  • UPM Alholma (Pietarsaari)
  • UPM Kaukas (Lappeenranta)
  • UPM Korkeakoski (Juupajoki)
  • UPM Seikku (Pori)
Energia
  • Harjavallan vesivoimalaitos (osaomistus)
  • Kallioisen vesivoimalaitos (Sotkamo)
  • Kaltimon vesivoimalaitos (Joensuu)
  • Katerman vesivoimalaitos (Kuhmo)
  • Keltin vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Kuusankosken vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Tyrvään vesivoimalaitos (Sastamala)
  • Voikkaan vesivoimalaitos (Kouvola)
  • Äetsän vesivoimalaitos (Sastamala)
Muut
  • UPM Biokomposiitit, Lahti (puumuovikomposiitti)
  • UPM Lappeenranta Biojalostamo (biopolttoaineet)
  Thaimaa Tarrat UPM Raflatac terminaali, Bangkok
  Turkki Tarrat UPM Raflatac terminaali, Istanbul
Ukraina Tarrat UPM Raflatac terminaali, Kiova
  Uruguay Sellu UPM Fray Bentos

UPM Paso de los Toros (sellutehdas rakenteilla)

  Uusi-Seelanti Tarrat UPM Raflatac terminaali, Auckland
  Venäjä Vaneri UPM Chudovo vaneri- ja viilutehdas
Tarrat UPM Raflatac terminaali, Pietari

UPM Raflatac terminaali, Moskova

UPM Raflatac terminaali, Tseljabinsk

  Vietnam Tarrat UPM Raflatac terminaali, Ho Chi Minh City
  Viro Vaneri UPM Otepään vaneritehdas
  Yhdistynyt kuningaskunta Paperi
  • UPM Caledonian paper
Tarrat UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Scarborough
  Yhdysvallat Paperi
  • UPM Blandin
Tarrat
  • UPM Raflatac terminaali, Ontario, CA
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tutkimus- ja kehityskeskus, Mills River, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Fletcher, NC
  • UPM Raflatac tarralaminaattitehdas, Dixon, IL
  • UPM Raflatac terminaali, Dallas, TX
  • UPM Raflatac terminaali, Seattle, WA

[16]

Ympäristö ja vastuullisuusMuokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Ei sisällä paljoa kritiikkiä. Fray Bentosin tehtaan rakentamista varjostaneista ympäristökiistoista ei ole mainittu sanallakaan.

UPM:n toiminta perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin sekä kierrätettiin tuotteisiin. Kaikilla yhtiön tehtailla on ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Lisäksi lähes kaikilla tehtailla ja puunhankinnassa on integroidut ISO 14001-, ISO 9001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti sertifioidut ympäristö-, laatu-, työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmät. Monien tehtaiden energianhallintajärjestelmät on sertifioitu ISO 50001 -standardin tai suomalaisen ETJ+-järjestelmän mukaisesti.

Kaikki UPM:n sellu- ja paperitehtaat Euroopassa sekä UPM Fray Bentosin sellutehdas Uruguayssa ja UPM Changshun paperitehdas Kiinassa on sertifioitu EU:n EMAS-asetuksen (EU Eco-Management and Audit Scheme) mukaisesti.

Tammikuussa 2016 UPM aloitti Ärjänsaaren metsien hakkuut. Hakkuut herättivät huolta erityisesti luontoaktiiveissa ja kotiseutututkijoissa.[33] Seurauksena Suomen luonnonsuojeluliitto alkoi vaatimaan hakkuiden keskeyttämistä luonnonsuojelulakiin vedoten.[34] Greenpeacen aktivistit menivät 8. helmikuuta 2016 hakkuukoneiden tielle, jonka seurauksena UPM joutui lopettamaan työt. Seuraavana päivänä UPM ilmoitti lopettavansa hakkuut.[35]

OmistajatMuokkaa

UPM-Kymmenen suurimmat osakkeenomistajat 30. kesäkuuta 2021 olivat seuraavat:[36]

  1. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,13 %
  2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 1,53 %
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 0,97 %
  4. Svenska Litteratursällskapet i Finland 0,54 %
  5. Valtion Eläkerahasto 0,51 %
  6. Holding Manutas Oy (Antti Herlinin sijoitusyhtiö) 0,47 %
  7. Sveitsin keskuspankki 0,46 %
  8. OP-Suomi sijoitusrahasto 0,42 %
  9. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 0,33 %
  10. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö 0,32 %

Tutkimus ja kehitysMuokkaa

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Perustuu pelkkiin UPM:n omiin lähteisiin.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassa rahoitus suunnataan pääasiassa uusien teknologioiden tutkimiseen ja liiketoiminnan prosessien kehittämiseen. UPM:n uusia ja jo olemassa olevia liiketoimintoja tukee tutkimus- ja kehityskeskusten verkosto. Vuonna 2020 UPM käytti tutkimukseen ja kehitykseen 189 miljoonaa euroa, mikä on 18,8 % UPM:n liiketoiminnan rahavirrasta.[1]


Molekulaariset biotuotteet ovat yksi UPM:n kolmesta strategisesta kasvun painopistealueesta.  Vuonna 2019 UPM rakensi Lappeenrantaan uuden Biofore Base -koelaitoksen tutkimus- ja kehitystoimintaa varten ja laajensi Lappeenrannan T&K-toimintaa. Helsingin Meilahdessa on toiminut vuodesta 2016 puupohjaisia biolääketieteen tuotteita kehittävä innovaatioyksikkö.


UPM osallistuu EU:n biomassoja jalostavan sektorin tutkimus- ja innovaatioyhteenliittymään (European Joint Undertaking on Bio-Based Industries, BBI), joka keskittyy biopohjaisten tuotteiden sekä niiden tuotannon ja kilpailukyvyn kehittämiseen Euroopassa. UPM on osakkaana suomalaisessa CLIC Innovation -yhtiössä, ja jäsen FinnCERES-osaamiskeskuksessa, joka tutkii lignoselluloosaan pohjautuvia materiaaleja. Vuonna 2019 UPM liittyi Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) uuteen 4evergreen-aloitteeseen, jolla vauhditetaan kuitupohjaisten pakkausten käyttöä kiertotaloudessa.

OsakkeetMuokkaa

UPM:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Yhdysvalloissa kauppaa käydään UPM:n osaketalletustodistuksilla OTC-markkinoilla.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Vuosikertomus 2020 (PDF) upm.com. UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 30.8.2021.
  2. ↑ Vuosikertomus 2020 (PDF) UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 30.8.2021.
  3. ↑ Talouselämä 21/2018
  4. ↑ upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  5. ↑ UPM sulkee Docellesin hienopaperitehtaan Ranskassa UPM. Viitattu 24.9.2020.
  6. ↑ UPM-Kymmene Oyj (UPM:n tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä) tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 25.6.2019.
  7. ↑ upmbiofore.fi upmbiofore.fi. Viitattu 24.5.2017.
  8. ↑ Renforsin Ranta: Renforsin Ranta - Yritysalue Kajaanissa www.renforsinranta.fi. Viitattu 16.3.2020.
  9. ↑ UPM vuosikertomus 2011, s. 79
  10. ↑ Historiallinen murros: ABC:n, Shellin ja St1:n mittareista alkaa saada suomalaisen metsäjätin valmistamaa polttoainetta 16.6.2014. Talouselämä. Viitattu 30.6.2014.
  11. ↑ UPM aikoo sulkea yhden Suomen suurimmista paperitehtaista – Suomen viimeinen sanomalehtipaperia tekevä kone sammuu Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 24.9.2020.
  12. ↑ Stenroos, Maria: Miksi UPM:n tehdas räjäytti poliittisen keskustelun? Professori: taustalla on muutos Sipilän porvarihallituksesta punavihreään politiikkaan yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  13. ↑ Maailmanperintökohteet Edu.fi. Viitattu 10.9.2011.
  14. ↑ Verlan tehdasmuseon toimintakertomus Verla.fi. Viitattu 10.9.2011.
  15. ↑ Vuosikertomus 2018, s. 3
  16. ↑ a b c d e f UPM Vuosikertomus 2015, s.149-150
  17. ↑ Vuosikertomus 2015, s.21
  18. ↑ a b c d Vuosikertomus 2017 UPM. Viitattu 6.11.2018.
  19. ↑ Kaihlainen, Juha: Fennovoima suosikkina. Keskisuomalainen, 28.10.2009, s. 15.
  20. ↑ UPM Vuosikertomus 2015, s.27-29
  21. ↑ Production units Production units | WISA PLYWOOD. Viitattu 12.10.2019. (englanniksi)
  22. ↑ UPM Plywood sulkee Jyväskylän vaneritehtaansa – 147 menettää työpaikkansa Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2020.
  23. ↑ UPM Vuosikertomus 2016, s. 58
  24. ↑ UPM Biochemicals UPM Biochemicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  25. ↑ UPM Biocomposites UPM Biocomposites | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  26. ↑ UPM Biomedicals UPM Biomedicals | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  27. ↑ s. 14 Vuosikertomus 2013
  28. ↑ http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx
  29. ↑ UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
  30. ↑ Hallituksen kokoonpano UPM. Viitattu 6.11.2018.
  31. ↑ Johtajisto UPM. Viitattu 6.11.2018.
  32. ↑ Tuotantolaitokset | UPM - Tuotantolaitokset | UPM.FI. Viitattu 11.7.2019.
  33. ↑ Kinnunen, Ville: Ärjänsaaren hakkuut huolettavat: "Ikävää, että olemme näin myöhässä" yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  34. ↑ Tiina Länkinen, Mikko Leppänen: Ärjänsaaren hakkuut jatkuivat lauantaina – luontoväki vastustaa yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  35. ↑ Kinnunen, Ville: Ärjän hakkuut päättyvät – UPM:ltä kovaa kritiikkiä luonnonsuojelijoille yle.fi. Viitattu 24.9.2020.
  36. ↑ Suurimmat omistajat 31.5.2021. UPM-Kymmene Oyj. Viitattu 11.6.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa

OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt
OMX Nordic 40 -indeksin yhtiöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=UPM&oldid=19974323”