Jaala
Jaala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asui lakkautushetkellä 1 855 ihmistä[2], ja sen pinta-ala oli 563,54 km², josta 130,83 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 4,29 asukasta/km². Jaala oli väkiluvultaan Suomen 350. suurin eli 66. pienin ja Kymenlaakson pienin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.[4]
| Jaala | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Näkymä Pyhäjärvelle kirkolta. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Kuntanumero | 163 |
| Hallinnollinen keskus | Jaalan kirkonkylä |
| Perustettu | 1879 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kouvola Anjalankoski Elimäki Kuusankoski Valkeala Jaala |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala |
563,54 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 432,71 km² |
| – sisävesi | 130,83 km² |
| Väkiluku |
1 855 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 4,29 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 13,1 % |
| – 15–64-v. | 62,1 % |
| – yli 64-v. | 24,8 % |
Jaala, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.[5]
Jaalan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Heinola, Iitti, Kuusankoski, Mäntyharju ja Valkeala.
Nykyään Jaala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2017 väkiluku oli 1 626.[6]
VäestöMuokkaa
VäestönkehitysMuokkaa
Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Jaalan suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Jaalan kunnan alueen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2000 lopussa Jaalassa oli 1 977 asukasta, joista 857 asui taajamissa, 1 115 haja-asutusalueilla ja 5 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Jaalan taajama-aste oli 43,5 %. [8] Sen taajamaväestö kuului vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan, Jaalan kirkonkylään.
LiikenneMuokkaa
Kantatie 46 kulkee kunnan läpi. Jaalan kirkonkylässä pysähtyy Jyväskylän ja Kotkan välisiä pikavuoroja. Kunnan alueella sijaitsevat Rautkosken tienhaaran ja Uimilan pikavuoropysäkit kantatie 46:lla.
TalousMuokkaa
Elinkeinojakauma:
- Maa- ja metsätalous 44 %
- Teollisuus 9,77 %
- Palvelut 40,9 %
- Muut 5,33 %
Jaalassa sijaitseva Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaalassa on vapaa-ajanasuntoja 3 057 kappaletta.
HistoriaMuokkaa
Kartanotaloutta Jaalassa ovat edustaneet Haverin, Ilonojan ja Vuorilahden kartanot.
Jaalan hautausmaalle on pystytetty muistokivi Uimilan taistelussa 18. huhtikuuta 1918 kaatuneille kolmelle suojeluskuntalaiselle.
Suomen sisällissodan aikana 28. huhtikuuta 1918 käytiin Jaalan Mäkelän kylän laidalla taistelu, jossa kapteeni Veselov yritti hyökätä puolentoistasadan sotilaan voimalla punakaartia vastaan. Kymmentuntisen kamppailun jälkeen joukot vetäytyivät Huhdasjärvelle tuloksetta. Kaatuneita oli 37, joista 14 haudattiin taistelukentälle. Huhdasjärven ja Vesalan kylistä Mäkelän kylään johtavan tien varrelle Jaalan suojeluskunta ja Jaalan Lotta Svärd hankkivat 14 kentälle haudatun suojeluskuntalaisen muistoksi kiven, joka paljastettiin 28. huhtikuuta 1920, kaksi vuotta taistelun jälkeen.
RuokakulttuuriMuokkaa
Jaalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalasoppa, liutuloota eli peruna-lihalaatikko ja tikkutollo eli marjamämmi.[9]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2018
- ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
- ↑ Täsmennys: Jaalan asukasluku viittasi kirkonkylään Kouvolan Sanomat. Viitattu 26.7.2019.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ [1]
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 100. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
