Avaa päävalikko
Brasilialainen bouillabaisse.

Kalakeitto on keitto, joka on valmistettu kalasta ja muista aineksista, kuten perunasta ja kasviksista. Kalakeitossa usein käytettyjä kalalajeja ovat muun muassa ahven, lohi ja seiti. Myös madekeitto on arvostettu. Kalakeitto on perinneruoka useissa eurooppalaisissa maissa.

Suomessa vietetään kansallista kalakeittopäivää vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Ensimmäistä kertaa päivää vietettiin 13. helmikuuta 2018.[1]

Kalakeittoja eri kulttuureistaMuokkaa

  • Kreikkalainen kalakeitto (ψαρόσουπα, psarósoupa), lausutaan ”psarosupa”: kalakeitto, jossa on monenlaisia vihanneksia, kuten porkkanoita, parsaa, perunaa, selleriä sekä sipulia.
  • Ranskalainen bouillabaisse, useita kalalajeja ja äyriäisiä sisältävä sakea keitto.
  • Venäläinen seljanka.

Suomalaisia kalakeittojaMuokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat perinnerruoat. Pielaveden nimikkoruoaksi valittiin kalamykykeitto, jossa on mädistä ja kalanmaksasta tehtyjä mykyjä, lisukkeena keitettyä kananmunaa.[2]

Pellingin saaressa tehdään omanlaista kalakeittoa, joka on runebergintortun ohella toinen Itä-Uudenmaan maakuntaruoista.

Karjalankannaksella kalakeittoa on kutsuttu nimellä uuhka tai uhka, joka tulee venäjän kalakeittoa tarkoittavasta uha. Pohjois-Suomessa tuoreesta kalasta tehtyä keittoa on kutsuttu nimellä tauro, joka tulee saamen tuoretta kalaa tarkoittavasta sanasta.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Kansallinen kalakeittopäivä 13.2.2018. Suomen Kalankasvattajaliitto Ry. Viitattu 13.2.2018.
  2. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  3. Länsimäki, Maija: Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot Kielikello. 4/1997. Kotus. Viitattu 5.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.