Pyhtää

kunta Kymenlaakson maakunnassa

Pyhtää (ruots. Pyttis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaakson maakunnassa. Kunnan asukasluku on 5 038.[3] Pyhtää on Suomen itäisin kaksikielinen kunta[9] ja myös Kymenlaakson ainoa kaksikielinen kunta[10], mistä syystä se kuuluu Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Seutukuntajaossa se kuuluu Kotka–Haminan seutukuntaan ja on sen läntisin kunta. Pyhtään naapurikunnat ovat Loviisa, Kotka ja Kouvola. Entinen naapurikunta on Loviisaan vuonna 2010 liitetty Ruotsinpyhtää.

Pyhtää
Pyttis

vaakuna

sijainti

Pyhän Henrikin kirkko
Pyhän Henrikin kirkko
Sijainti 60°29′31.7″N, 026°32′34.9″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotka–Haminan seutukunta
Kuntanumero 624
Hallinnollinen keskus Siltakylä
Perustettu 1347[1]
Kuntaliitokset Ruotsinpyhtää (2010, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 336,40 km²
230:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 780,96 km²
147:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 324,63 km²
– sisävesi 11,77 km²
– meri 444,56 km²
Väkiluku 5 038
165:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
väestötiheys 15,52 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 56,9 %
– yli 64-v. 26,9 %
Äidinkieli 2023 [5]
suomenkielisiä 88,3 %
ruotsinkielisiä 6,8 %
– muut 4,9 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Terhi Lindholm[7]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Kesk.
 • RKP
 • Vihr.
 • Vas.

8
5
5
4
2
2
1
www.pyhtaa.fi

Maantiede

muokkaa

Pyhtään pinta-ala 780,96 km², josta 11,77 km² on sisävesistöjä. Kallioperältään se kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen. Kunta sijaitsee mantereen puolelta kokonaan Kymijoen suuhaarojen välissä, ja Pyhtäänhaara virtaa kokonaan kunnan alueella. Kunnan eteläosissa on viljelysmaisemaa Siltakylänjoen varrella, Heinlahdessa, Purolassa ja Pyhtäänhaaran varrella, sekä pohjoisessa Hirvikosken kylässä. Pienen Siltakylänjoen vesistöalue jää Kymijoen suuhaarojen väliin. Pohjoisessa on laajoja suoalueita, jotka kuuluvat Valkmusan kansallispuistoon. Eteläisen Kymenlaakson suurimman järven Tammijärven itäosa kuuluu Pyhtääseen. Muuten järviä on vähän, niihin kuuluvat Länsikylänjärvi, Huutjärvi ja Kärsäjärvi.

Suomenlahden saariston merkittävimmät saaret Pyhtäällä ovat vain kapeiden salmien mantereesta erottama Munapirtti ja ulompana merellä sijaitseva Kaunissaari. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Merialueita kuntaan kuuluu 446 km².

Historia

muokkaa

Ruotsinkieliset tulivat Pyhtään alueelle 1200-luvulla osana ruotsalaisten Suomen rannikon kolonisaatiota. Pyhtää mainitaan itsenäisenä seurakuntana vuonna 1380, mitä ennen se on ollut luultavasti Pernajan kappeliseurakunta. Pyhtäästä on erotettu itsenäisiksi Kymi, Elimäki ja Ruotsinpyhtää.[11]

 
Kirkko kuvitettuna teoksessa Finland framstäldt i teckningar

Turun rauhassa vuonna 1743 osa Kaakkois-Suomea liitettiin Venäjään, jolloin raja tuli kulkemaan Kymijokea ja sen suiston läntisintä haaraa pitkin. Tällöin raja jakoi siihenastisen Pyhtään pitäjän kahtia. Ruotsin puolelle jääneestä osasta muodostettiin Ruotsinpyhtää, Pyhtään ja sen kirkonkylän jäädessä Venäjän puolelle.

Pyhtääseen liitettiin lakkautetusta Ruotsinpyhtään kunnasta Haaviston ja Vastilan kylien alue vuonna 2010 tehdyssä Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Liljendalin kuntaliitoksessa.[12]

Hallinto

muokkaa

Pyhtään kunnanjohtaja on vuodesta 2022 Terhi Lindholm.[13] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kahdeksan on kokoomuksen, viisi SDP:n, viisi perussuomalaisten, neljä keskustan, kaksi RKP:n, kaksi vihreiden ja yksi vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[8]

Talous

muokkaa

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Intermarketing, lääkärikeskus ATA-Diagnostiikka ja toimitiloja vuokraava Tuusulan Yrityskeskus.[14] Suurin työnantaja on paperin jatkojalostusta tekevä Pyroll, alkujaan Pyhtään Paperi Oy.

Väestö

muokkaa

Pyhtää on kaksikielinen, 88,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea äidinkielenään ja 7,8 prosenttia ruotsia.[15] Ruotsinkielisten osuus on suurin kunnan länsi- ja lounaisosissa, kun taas itä- ja pohjoisosat ovat voittopuolisesti suomenkielisiä. Suurimmat väestökeskittymät ovat idässä Kotkan suunnassa sijaitseva Siltakylän, Huutjärven ja Heinlahden alue sekä lännessä sijaitseva Pyhtään kirkonkylän alue. Väestötiheys on 16,6 asukasta/km².

Väestönkehitys

muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhtään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 218
1985
  
5 372
1990
  
5 482
1995
  
5 428
2000
  
5 253
2005
  
5 138
2010
  
5 355
2015
  
5 321
2020
  
5 162
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat

muokkaa

Pyhtään ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta vuoden 2018 aluejaon mukaan on Pyhtään seurakunta (ruots. Pyttis församling).[17]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pyhtäällä toimii Hirvikosken helluntaiseurakunta.[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhtään alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[19]

Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnassa Pyhtää kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, mutta kirkkoa kunnassa ei ole.

Liikenne

muokkaa

Pyhtään tärkein tieväylä on Valtatie 7 eli Eurooppatie 18, joka Pyhtään osalta valmistui moottoritieksi vuonna 2014. Ennen sen valmistumista tärkein tie oli vanha valtatie 7 eli nykyinen seututie 170, joka kulkee kunnan läpi etelässä lähellä rannikkoa. Seututie 170 noudattelee vanhan Kuninkaantien suuntaa ja myös kunnan tärkeimmät taajamat ovat kehittyneet tämän tien varrelle. Stockforsin sähkörautatie liikennöi Pyhtäällä vuosina 1905–1971.

Koulutus

muokkaa

Pyhtäällä on neljä peruskoulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1–6. Alakouluista kolme on suomenkielisiä eli Huutjärven koulu, Suur-Ahvenkosken koulu ja Hirvikosken koulu. Purolassa sijaitseva Pyttis svenska skola on ruotsinkielinen. Huutjärven koulussa on esikoulun ja alakoulun lisäksi Pyhtään ainoa yläkoulu. Pyttis svenska skolan oppilaat siirtyvät seitsemännelle vuosiluokalle Loviisaan tai Kotkaan. Huutjärven uusi koulurakennus valmistui vuonna 2007 ja sitä käy nykyään noin 470 oppilasta. Koulun ensimmäisenä vuotena koulussa oli yli 520 oppilasta. Toisen asteen koulutusta ei ole. Lähimmät lukiot ovat Loviisassa ja Kotkassa.

Lopetettuja kouluja ovat Heinlahden koulu, Purolan koulu, Kankaan koulu ja Munapirtin ruotsinkielinen kansakoulu.

Nähtävyydet

muokkaa
 
Siltakylän silta Siltakylänjoen yli
  • Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko.
  • Pyhtäällä sijaitsee kahden kansallispuiston alueita. Valkmusan kansallispuisto kunnan pohjoisosissa on suurimmaksi osaksi Pyhtäällä ja ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.
  • Kaunissaari.[20]
  • Tapahtuma- ja elämyskeskus Aeronautica Arena tarjoaa m.m. tuulitunnelilentoa, sisäsurffausta ja melontaa Kymijoella.
  • Strukan kanava ja käsikäyttöiset sulut. Kanavasta on mahdollista kulkea veneellä Pyhtään kirkonkylästä Suomenlahdelle. Strukan sulut rakennettiin yli sata vuotta sitten munkkien lohiapajille – nyt siellä on Suomen ainoa käsikäyttöinen sulkuportti merelle.
  • Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii nyt monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä. Alueella sijaitsee pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata. Kaarihallissa on järjestetty myös tanssitapahtumia.

Kylät ja taajamat

muokkaa

Ahvenkoski (Abborrfors), Alakylä (Nerbyn), Haavisto, Harjunkylä, Heinlahti (Heinlax), Hinkapyöli (Hinkaböle), Hirvikoski (Österhirvikoski), Huutjärvi, Itäkirkonkylä (Österkyrkoby), Itämyllykylä (Österkvarnby), Jonakorpi (Bjånakärret), Kangas, Kaunissaari (Fagerö), Kiviniemi (Stensnäs/Lillkuppis), Loosari/Loosaari (Klåsarö), Länsikirkonkylä (Västerkyrkoby), Länsikylä (Västerby/Västerkuppis), Länsimyllykylä (Västerkvarnby), Malmi (Malm), Metsäkylä (Skogsbyn), Munapirtti (Mogenpört), Mutankylä (Mudasbyn), Pirtnuora (Pörtnor), Purola (Svartbäck), Roones (Rånäs), Siltakylä (Broby/Storkuppis), Struka (Stråka), Tuuski (Tuskas), Ulkokylä (Utby), Vastila, Ylikylä (Uppbyn).

Taajamat

muokkaa

Vuoden 2018 lopussa Pyhtäällä oli 5 187 asukasta, joista 3 781 asui taajamissa, 1 329 haja-asutusalueilla ja 77:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhtään taajama-aste on 74,0 %.[21] Pyhtään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[22]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Siltakylä 2 861
2 Pyhtään kirkonkylä 671
3 Purola 249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kulttuuri

muokkaa

Pyhtään alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Pyhtään puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Pyhtään murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään.[23] Pyhtään ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[24]

Ruokakulttuuri

muokkaa

Pyhtään pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto, suolasilakat ja klimppisoppa.[25]

Virkistys

muokkaa

Retkeily

muokkaa

Pyhtään alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Valkmusan kansallispuisto. Muita Pyhtään alueen kohteita ovat muun muassa Moronreikä sekä Kaunissaari.[26]

Urheilu

muokkaa

Pyhtään vanhin urheiluseura on monilajiseura Pyhtään Yritys, joka on perustettu vuonna 1909. Pyhtään Yritys, Hirvikosken Vilpas, Heinlahden Kipinä ja Purolan Kiri perustivat vuonna 1948 keskusseuraksi Pyhtään Kisan.[27] Pyhtään keskeisiä urheilupaikkoja ovat Kirkonkylän urheilukenttä ja Siltakylän urheilukenttä sekä sisälajeissa Huutjärven koulun liikuntasali.[28]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kunta pyhtaa.fi. Viitattu 2.8.2020.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. Terhi Lindholm on Pyhtään uusi kunnanjohtaja – ”Yhteistyötä, positiivista ilmapiiriä ja yrittäjäasennetta” Pyhtään kunta. Viitattu 16.8.2022.
  8. a b Kuntavaalit 2021, Pyhtää Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  9. Perustietoa Pyhtäästä Pyhtään kunta. Arkistoitu 8.1.2013. Viitattu 22.1.2013.
  10. Aluehallinnon uudistamishanke
  11. http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat
  12. Pyhtää esittää vaatimuksia Haavisto-Vastila -alueesta 19.1.2009. YLE Kymenlaakso. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 13.9.2009.
  13. Kotkan nykyinen kehitysjohtaja Terhi Lindholm valittiin Pyhtään kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 17.5.2022. Viitattu 16.8.2022.
  14. Alueen Pyhtää yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 4.3.2018.
  15. Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  17. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  19. Kotka-Loviisa Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 9.3.2024.
  20. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 288, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  21. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  24. Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.7.2024.
  25. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102–103. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  26. Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 235–239. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  27. Historia Pyhtään Kisa. Viitattu 9.9.2024.
  28. Liikuntapaikat Pyhtää. Viitattu 2024-09-9.

Aiheesta muualla

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Helena Edgren, C. J. Gardberg, Klaus Helkama, Matti Virmakoski: Pyhtää : ristiretkiajasta nykypäivään = Pyttis : från korståg till nutid, Pyttis 2000
  • Gerda Danielsbacka, Markus Koivisto: Släktkrönika från Pyttis : släkterna Danielsbackas och Kuggas m.fl. öden, [okänd ort] 1997
  • Markus Koivisto: Pyttis - det förlorade landet : Allmogesläkterna Danielsbackas och Kuggas öden, Helsingfors 2007,  ISBN 978-952-92-1946-9
  • Sanna Lindfors: Pyhtää sisällissodassa, Kouvola 2020,  ISBN 978-952-355-064-3
  • Juha Tamminen (red.), Pyhtään perinnepiiri: Kuninkaasta kulkuriin; Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä, pikkupolusta nykypäivään, Pyhtää 1997
  • Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: Mogenpörtboken Del 1 : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002,  ISBN 952-91-4894-1
  • Johan Ståhl: Mogenpörtboken Del 2 : Episoder ur Mogenpörts historia, Helsingfors 2019,  ISBN 978-952-94-2778-9
  • Bengt Wallén: Pyttis andelsmejeri - Pyhtään osuusmeijeri 1915-1965, 1965