Pielavesi

kunta Pohjois-Savon maakunnassa

Pielavesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 4 229 ihmistä[3] ja sen pinta-ala on 1 406,51 km2, josta 253,28 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 3,67 asukasta/km2. Kunnassa sijaitsee myös Pielavesi-niminen yli sadan neliökilometrin suuruinen järvi.

Pielavesi
Pielavesi.vaakuna.svg Pielavesi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°13′55″N, 026°45′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 595
Hallinnollinen keskus Pielaveden kirkonkylä
Perustettu 1811[1]
Kokonaispinta-ala 1 406,51 km²
81:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 153,23 km²
– sisävesi 253,28 km²
Väkiluku 4 229
189:nneksi suurin 30.4.2022 [3]
väestötiheys 3,67 as./km² (30.4.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 13,5 %
– 15–64-v. 48,9 %
– yli 64-v. 37,6 %
Äidinkieli 2020 [5]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 21,75 %
64:nneksi suurin 2022 [6]
Kunnanjohtaja Johanna Viita
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • KD

11
3
3
2
1
1
www.pielavesi.fi

Pielavedellä sijaitsee presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti Lepikon torppa. Lisäksi Pielavesi on tunnettu lentopallojoukkueestaan, Pielaveden Sammosta. Kesäisin Pielavedellä järjestetään Muikkuvestivaalit -niminen tapahtuma.[8]

MaantiedeMuokkaa

Pielavesi sijaitsee Pohjois-Savossa. Sen naapurikunnat ovat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja Tervo.[8]

Pielaveden korkeimpia mäkiä ovat Hirvivuori (217 m), Tommonmäki (188 m) ja Rinteenvuori (167 m merenpinnan yläpuolella).[9]

Pielaveden Natura-kohteita ovat Valkeiskylän ja Ventojoen vanhat luonnontilaiset metsät, Pangansuo, jossa kasvaa useita harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja, Koivujoki järvitaimenineen ja Hirvijärven lehto, jossa kasvaa harvinainen ukonhattu.[10]

KyliäMuokkaa

Heinämäki, Jokijärvi, Joutsenniemi, Jylhä, Jylänki, Karjala, Koivujärvi, Kotaniemi, Kuivaniemi, Kurolanlahti, Lammassalo, Lampaanjärvi, Lappetelä, Laukkala, Leppämäki, Löytynjärvi, Löytynmäki, Niemisjärvi, Ohemäki, Pahkamäki, Pajumäki, Pajuskylä, Panka, Pappila, Pauha, Penttilänlahti, Pielavesi, Petäjäjärvi, Pukara, Ristinen, Saarela, Sulkava, Säviä, Taipale, Tallus, Tommonmäki, Tuovilanlahti, Vaaraslahti ja Venetmäki.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Pielavedellä oli 4 624 asukasta, joista 1 974 asui taajamassa, 2 589 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pielaveden taajama-aste on 43,3 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pielaveden kirkonkylä.[12]

HistoriaMuokkaa

Pielavesi oli 1600-luvulla Iisalmen ja Rautalammin emäseurakuntien harvaanasuttua rajaseutua. Se perustettiin Iisalmen kappeliseurakunnaksi vuonna 1683 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1811[1]. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Pielaveden Lammassaloon, myöhempään Kirkkosaareen vuonna 1692. Pitäjän asukkaat olivat järven rannoilla asuvia kalastajia ja kaskeajia.[13] Nykyinen lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema Pielaveden kirkko valmistui 1878. Keskustaajamasta noin 30 kilometriä pohjoiseen rakennettiin Laukkalan kirkko vuosina 1939–1940.

HallintoMuokkaa

Pielaveden kunnanjohtajana on toiminut kauppatieteiden maisteri Johanna Viita vuoden 2022 alusta. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä lokakuussa 2021.[14] Vuosina 2016–2021 kunnanjohtajana toimi Vilma Kröger[15], joka irtisanoutui tehtävästään kesäkuussa 2021.[16] Krögerin edeltäjä oli Mika Sivula, joka toimi kunnanjohtajana 2012–2015. Sivula siirtyi Lohjan kaupunginjohtajaksi kesällä 2015.[17] Vuosina 2010–2012 kunnanjohtajana toimi Sami Miettinen,[18] joka siirtyi Vihdin kunnanjohtajaksi keväällä 2012.[19]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[7]

TalousMuokkaa

Pielaveden kunnassa elinkeinorakenne on alkutuotanto 26,7 %, palvelut 61,5 % ja jalostus 11,8 %.[20]

Pohjois-Pielaveden suurin elinkeinoryhmä on maa- ja metsätalous, etenkin lypsykarja ja kasvinvijely. 23 viljelijän yhtiö on rakennuttanut Suomen suurimman yksityisen viljankuivurin ja varaston kunnan pohjoisosaan.[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maatalous-Rauta Raatikainen, henkilöstöpalveluille yritysksille tarjoava Kairest ja Metsäkuljetus Hyväriset.[22]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pielaveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 439
1985
  
7 155
1990
  
6 677
1995
  
6 508
2000
  
5 916
2005
  
5 482
2010
  
5 087
2015
  
4 740
2020
  
4 383
Lähde: Tilastokeskus.[23]

PalvelujaMuokkaa

Perusopetusta annetaan Pielaveden yhtenäiskoulussa sekä Pohjois-Pielaveden ja Säviän kyläkouluissa.[24][25][26][27] Toisen asteen yleissivistävää opetusta tarjoaa Pielaveden lukio.[28]

Perusterveydenhoidon palveluja tarjoaa Pielaveden terveysasema. Iltapäivän lopulla ja viikonloppupäivisin lääkäripäivystys on joinain päivinä naapurikunta Keiteleen terveysasemalla. Iltaisin ja öisin päivystysvastuu on Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksellä.[29]

Pelastus- ja ensihoitopalvelutMuokkaa

Pelastuspalvelut Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pelastuslaitoksella on Pielavedellä pelastusyksikkö RPS 461, säiliöyksikkö 463, ensivasteyksikkö 467 sekä mönkijä ja vene. Ensihoitopalveluja Pielavedellä tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus. EPS 323 (ennen EPS 335 ja PV 191) on hoitotasoinen ensihoitoyksikkö.selvennä

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pielavedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pielavedellä toimii Pielaveden helluntaiseurakunta.[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pielaveden alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[32]

UrheiluMuokkaa

Pielavedellä on yksi Suomen tunnetuimmista lentopallojoukkueista, Pielaveden Sampo. KuPS-Volleyn konkurssin jälkeen SM-liigassa savolaista lentopalloperinnettä menestyksekkäästi jatkanut Sampo on liigan suurimpia seuroja. Suomen mestaruuden Pielaveden Sampo on voittanut vuosina 2004, 2005 ja 2009. SM-hopeaa joukkue on voittanut vuosina 2001, 2007, 2008 ja 2010. Pielaveden Sampo on yleisseura, jolla on myös muita urheilulajeja, mm. keihäänheittäjä Antti Ruuskanen edustaa seuraa.

MuutaMuokkaa

Koivujärven kylän pohjoisosassa sijaitsee puolustusvoimien Itä-Suomen Huoltorykmenttiin kuuluva Koivujärven varasto-osasto.[33] Alue kuului aikaisemmin Kuopion Asevarikon kokoonpanoon. Alueella on myös oma sotilaspalokunta.

Pielaveden Yrittäjät on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Tunnettuja pielaveteläisiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Pielaveden perinneruoaksi valittiin maitoliemeen tehty kalakeitto, jossa on myös kananmunanlohkoja.[34]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö), s. 9076. Helsinki: Otava, 1983.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M04* 30.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 19.6.2022.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Pielavesi Oikeusministeriö. Viitattu 9.12.2021.
  8. a b Pielavesi-info. Viitattu 25.12.2014.
  9. Luonto ja rakennettu ympäristö Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  10. Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. Pielaveden Kirkkosaari (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  14. Ylönen, Jorma: Pielaveden valtuusto valitsi Johanna Viidan yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 11.10.2021. Viitattu 27.2.2022.
  15. Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Savon Sanomat. 9.11.2015. Arkistoitu 4.2.2016. Viitattu 27.1.2016.
  16. Miettinen, Ville: Pielaveden valtuusto myönsi eron kunnanjohtaja Krögerille Kuntalehti. 30.6.2021. Viitattu 27.2.2022.
  17. Salokangas, Keijo: Vilma Kröger Pielaveden kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 10.11.2015. Viitattu 27.2.2022.
  18. Miettinen tasapainottamaan Pielaveden taloutta Yle Uutiset. 15.2.2010. Viitattu 27.2.2022.
  19. Pulkkinen, Antti: Pielavedellä neljä jäljellä Kuntalehti. 20.4.2012. Viitattu 27.2.2022.
  20. Pielavesi-info Pielavesi. Viitattu 15.1.2018.
  21. Elinkeinot Pohjois-Pielavesi. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 15.1.2018.
  22. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  24. Rannankylän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  25. Pielaveden yhtenäiskoulu, Puustelli 6. - 9. lk Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  26. Säviän koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  27. Pohjois-Pielaveden koulu Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  28. Pielaveden lukio Pielaveden kunta via peda.net. Viitattu 29.6.2019.
  29. Pielaveden terveysasema Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Viitattu 29.6.2019.
  30. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  31. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  32. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kuopion-ortodoksinen-seurakunta
  33. Puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittäminen (FI.PLM.7006, 1008/4610/2004, s. 33)
  34. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muuallaMuokkaa