Wikipedia

Kiuruvesi

kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa

Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873.[7] Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Kiuruvesi
Kiuruvesi.vaakuna.svg Kiuruvesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007
Sijainti 63°39′10″N, 026°37′10″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 263
Hallinnollinen keskus Kiuruveden keskustaajama
Perustettu 1873
– kaupungiksi 1993
Kokonaispinta-ala 1 422,90 km²
79:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 1 328,14 km²
– sisävesi 94,76 km²
Väkiluku 8 004
123:nneksi suurin 1.12.2019 [2]
– väestötiheys 6,03 as./km² (1.12.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 27,9 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 98,9 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka
Kaupunginvaltuusto 33 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
17
7
6
2
1
www.kiuruvesi.fi

MaantiedeMuokkaa

Kiuruveden rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.

Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)

Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.

Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.

Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.[8]

KylätMuokkaa

Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.

ElinkeinotMuokkaa

 
Maatalous on Kiuruveden elinkeinoelämän kulmakiviä.

Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta ja se on Suomen suurin naudanlihan tuottaja.[9] Kaupunki oli pitkään myös Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.[10][11][12]

Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.[13]

Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.[14] Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.[15] Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)[16]

Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia.

Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa.[17] Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).[18] Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa[19].

LiikenneMuokkaa

 
Kiuruveden rautatieasema

Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.

TapahtumatMuokkaa

 
Kiuruvedellä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien iskelmämusiikkiin painottunutta viikkoa. Vuodesta 2009 lähtien tapahtuma kulkee nimellä Iskelmäviikko. Kuvassa tapahtumakävijöitä tapahtumasta heinäkuulta 2007.
 
Iskelmäfestivaaliyleisöä ja keskipäivän tunnelmaa heinäkuisella torilla 2011.

Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.[20] Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.[21]

RuokakulttuuriMuokkaa

Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".[22]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiuruveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 12 030
1985
  
 12 000
1990
  
 11 415
1995
  
 11 179
2000
  
 10 358
2005
  
 9 745
2010
  
 9 157
2015
  
 8 600
Lähde: Tilastokeskus.[23]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamissa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %.[24] Kiuruveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Kiuruveden keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 4 160 asukasta.[25]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[27], sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys[28].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta[29] ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta[30].

Tunnettuja kiuruvetisiäMuokkaa

KaupunginvaltuustoMuokkaa

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):

MatkailuMuokkaa

Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:

  • Kotiseutumuseo
  • Raivaajapatsas
  • Hingunniemen maatalousoppilaitos
  • Kaupungintalo
  • Kulttuuritalo
  • Kuorevirran vapaa-aikakeskus
  • Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
  • Kiuruveden Iskelmäviikko
  • Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni[32]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M11* 1.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 2.1.2020.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Kiuruvesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  9. ↑ Alueittainen lihantuotanto 2013 (naudan- ja sianliha) Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
  10. ↑ Kiuruvesi putoaa maitokaupunkien kakkoseksi. Iisalmen Sanomat, 20.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Alueittainen maidontuotanto 2013/2014 Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
  12. ↑ Maaseudun Tulevaisuus: Kuopio nyt maan suurin maitopitäjä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2016.
  13. ↑ Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Viitattu 19.7.2008.
  14. ↑ Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana
  15. ↑ Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977-2007
  16. ↑ Elonet: Säilörehu pyörille
  17. ↑ Kiupa-historia (Sporttisaitti.com)
  18. ↑ Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com)
  19. ↑ Kiuruveden urheilijat - Seuran esittely kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com. Kiuruvesi: Kiuruveden urheilijat. Viitattu 8.1.2012.
  20. ↑ Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010)
  21. ↑ Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s. 10–17
  22. ↑ Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
  23. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  24. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  25. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  26. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
  28. ↑ Kiuruveden Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.1.2012.
  29. ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.10.2017.
  30. ↑ Kiuruveden helluntaiseurakunta Kiuruveden helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  31. ↑ Jaana Selander: Annika Grof Iskelmätarinoiden takana. Kiuruvesi-lehti, 6.2.2019, s. 14.
  32. ↑ Kiuruvesi - Nähtävyydet Kiuruveden Kaupunki. Viitattu 7.4.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiuruvesi&oldid=18674313”