Kiuruvesi
Kiuruvesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan luoteisosassa. Kiuruvesi erosi Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjästä vuonna 1862. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873.[7] Kaupunki Kiuruvedestä tuli vuoden 1993 alussa. Rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Kiuruvesi | |
---|---|
![]() |
![]() |
sijainti |
|
![]() Kiuruveden keskusta ilmasta kuvattuna kesällä 2007 |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 263 |
Hallinnollinen keskus | Kiuruveden keskustaajama |
Perustettu | 1873 |
– kaupungiksi | 1993 |
Kokonaispinta-ala |
1 422,90 km² 79:nneksi suurin 2020 [1] |
– maa | 1 328,14 km² |
– sisävesi | 94,76 km² |
Väkiluku |
7 854 126:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
– väestötiheys | 5,91 as./km² (31.12.2020) |
Ikäjakauma | 2016 [3] |
– 0–14-v. | 14,9 % |
– 15–64-v. | 57,2 % |
– yli 64-v. | 27,9 % |
Äidinkieli | 2016 [4] |
– suomenkielisiä | 98,9 % |
– muut | 1,1 % |
Kunnallisvero |
21,75 % 59:nneksi suurin 2020 [5] |
Kaupunginjohtaja | Jarmo Muiniekka |
Kaupunginvaltuusto | 33 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Vas. • Kok. • Ps. • KD |
17 7 6 2 1 |
www.kiuruvesi.fi |
MaantiedeMuokkaa
Kiuruveden rajanaapureita ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä.
Kiuruveden kirkonkylä muodosti vuodesta 1912 lähtien taajaväkisen yhdyskunnan. Tämä asema päättyi, kun taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin 1. tammikuuta 1956 ja Kirkonkylä jäi osaksi Kiuruveden kuntaa. (Ks. Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista.)
Kiuruveden taajamassa on keskustan lisäksi kolme isompaa kaupunginosaa: Asemanseutu, Hovi/Korkeakangas ja Yhtylä. Taajamassa on myös muita pieniä kaupunginosia.
Hovi on rivi- ja omakotitaloaluetta, jonka rakennukset on rakennettu pääasiassa 1990-luvulla. Suurin osa rivitaloasunnoista on kaupungin vuokrataloyhtiön, Kiurunkulman asuntoja. Alueen läpi kulkee pururata ja talvisin hiihtolatu. Asemanseudulla on 1980-luvulla suon päälle rakennettuja rivitaloja, jotka sijaitsevat rautatieaseman läheisyydessä. Yhtylään on 1970-luvulta alkaen rakennettu omakotitaloasutusta. Lisäksi alueella sijaitsee 1970–1980-luvuilla rakennettuja kerros- ja rivitaloja.
Kiuruveden Natura-kohteita ovat Toukkasuo-Huttusuo, Suojoen metsä, Luupuveden lintujärvet sekä Jynkänjärven ja Putousnotkon lehdot.[8]
KylätMuokkaa
Aittojärvi, Haapakumpu, Hautakylä, Heinäkylä, Honkaranta, Jokela, Kalliokylä, Kiuruvesi (Taajama), Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Kotajoki (Keskusta), Lahnajoki, Lahnanen, Lapinsalo, Laukkala, Luupuvesi, Löytänä, Niemiskylä, Näläntö, Osmanki, Paajakka, Pihlajamäki, Rantakylä, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmijärvi, Salmenkylä, Sulkavanjärvi, Tihilä, Toiviaiskylä ja Turhala.
ElinkeinotMuokkaa
Kiuruvesi on ollut jo keskiajalta lähtien maatalousaluetta ja se on Suomen suurin naudanlihan tuottaja.[9] Kaupunki oli pitkään myös Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä se menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle.[10][11][12]
Paikkakunnan tunnuksena onkin Kiuruvesi – Luomu-Suomen pääkaupunki.[13]
Kiuruvedeltä on peräisin yksi Suomen 12:sta säilyneestä maatiaiskanakannasta. Maatiaiskanan säilymiseen vaikutti ratkaisevasti Yrjö Luttinen, joka keräsi kanayksilöitä Koivujärveltä, Huttumäen ja Naurisahon tiloilta vuonna 1963. Kanta on mukana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 1998 perustamassa säilytysohjelmassa.[14] Kiuruvedellä oli 1980-luvulta lähtien tekstiiliteollisuutta (mm. Kamajan neulomo), joka kuitenkin on nyttemmin kuihtunut. Lisäksi kaupungissa on koneenrakennus- ja korjausalan yrityksiä, joista suurin oli maatalouskoneita kehittänyt ja valmistanut Runnin konepaja. Runnin konepajan tunnettuja tuotteita olivat Runni-lumilingot sekä rehunkäsittelyjärjestelmä, josta yhtiö sai Tuottava idea -palkinnon vuonna 1978.[15] Jälkimmäisestä tehtiin myös elokuva Säilörehu pyörille (1978)[16]
Lähes kaikki Kiuruveden yritykset kuuluvat Kiuruveden Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Kaupungin suuriin työnantajiin kuuluu muun muassa biovoimalaitoksia valmistava Wärtsilä-Biopower, joka oli aikaisemmin Sermetin omistuksessa. Myös Kiuruveden kaupunki sekä Vieremällä sijaitseva Ponssen metsäkonetehdas ovat merkittäviä työnantajia.
Luomu-teema toistuu myös urheilussa, paikkakunnalla toimii lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolley. Kiuruvedellä toimii myös vuonna 1964 perustettu jalkapalloseura Kiuruveden Palloilijat, KiuPa.[17] Jääkiekkotoimintaa Kiuruvedellä harjoittaa 1981 perustettu Kiuruveden Kiekko -81 (KK-81).[18] Painonnostolajeissa toimivat Teräs ja Jänne. Kiuruveden Urheilijat (KiurU) on perustettiin kesäkuussa 2011 ja sen on määrä ainakin osittain korvata ja jatkaa Teräksen ja Jänteen toimintaa[19].
LiikenneMuokkaa
Kiuruveden läpi kulkee valtatie 27. Kiuruveden rautatieasema sijaitsee Iisalmi-Ylivieska rataosuudella ja on yksi rataosuuden junakohtauspaikoista. Kaupungissa on myös lentokenttä pienkoneille sekä vierasvenesatama.
Etäisyyksiä KiuruvedeltäMuokkaa
Julkisia palvelujaMuokkaa
Kiuruvedellä on viisi alakoulua (esikoulu ja luokka-asteet 1-6): Kalliokylän koulu, Lahnajoen koulu, Luupuveden koulu, Nivan koulu ja Rytkyn koulu. Yläkouluja (luokka-asteet 7-9) on yksi (Kiuruveden yläkoulu) ja sen yhteydessä anetaan myös erityisopetusta. Toisen asteen yleisisvistävää koulutusta ja joillain linjoilla valinnaista ammatillista opetusta antaa Kiuruveden lukio.[20] Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä voi opiskella hevostaloutta.[21]
Perusterveyspalveluja tarjoaa Kiuruveden terveyskeskus.[22] Kulttuuripalveluja tarjoavat muun muassa Kiuruveden kulttuuritalo ja siellä sijaitseva Kiuruveden kaupunginkirjasto, Kiuruveden kirjastoauto sekä Kiuruveden kotiseutumuseo. [23][24]
TapahtumatMuokkaa
Kiuruvedellä järjestetään vuosittain iskelmämusiikin suurtapahtuma Kiuruveden Iskelmäviikko sekä Elomessut. Paikkakunnalla on vahva körttiperinne ja maine uskonnollisena pitäjänä. Körttiläisten suurin vuosittainen tapahtuma, Herättäjäjuhlat järjestettiin Kiuruvedellä heinäkuussa 2010, sitä ennen 1985 ja ensimmäisen kerran 1899.[25] Kiuruveden sijainti Savon ja Pohjanmaan rajamailla luo paikkakunnalle omia erityispiirteitään.[26]
RuokakulttuuriMuokkaa
Kiuruveden pitäjäruoka on Ylä-Savon paikallisherkku, mykyrokka, eräänlainen lihakeitto, johon kuuluvat perunoiden lisäksi erilaiset sisäelimet ja verestä ja jauhoista valmistetut sattumat, "myvyt".[27]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kiuruvedellä oli 8 283 asukasta, joista 4 160 asui taajamissa, 4 052 haja-asutusalueilla ja 71 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kiuruveden taajama-aste on 50,7 %.[29] Kiuruveden taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Kiuruveden keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa 4 160 asukasta.[30]
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiuruvedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[31]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[32], sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Kiuruveden rauhanyhdistys[33].
Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Iisalmen ortodoksinen seurakunta[34] ja helluntaiherätykseen lukeutuva Kiuruveden helluntaiseurakunta[35].
Tunnettuja kiuruvetisiäMuokkaa
|
|
KaupunginvaltuustoMuokkaa
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kuntavaalien 2017 jälkeen seuraavasti (suluissa muutos edelliseen valtuustoon):
- Keskusta 17 paikkaa (+1 paikkaa)
- Kokoomus 6 paikkaa (-1 paikkaa)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 1 paikka
- SDP 0 paikkaa (ei muutosta)
- Perussuomalaiset 2 paikkaa
MatkailuMuokkaa
Kiuruveden tärkeimpiä matkailukohteita, -nähtävyyksiä ja tapahtumia ovat mm.:
- Kotiseutumuseo
- Raivaajapatsas
- Ylä-Savon Ammattiopisto, Hingunniemi (hevostalouden koulutusyksikkö)
- Kaupungintalo
- Kulttuuritalo
- Kuorevirran vapaa-aikakeskus
- Kiuruvesi-päivät heinäkuussa
- Kiuruveden Iskelmäviikko
- Tieikonikappeli, Suomen ensimmäinen tieikoni[37]
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg) Kiuruvesi: Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988
ViitteetMuokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kiuruvesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Alueittainen lihantuotanto 2013 (naudan- ja sianliha) Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Kiuruvesi putoaa maitokaupunkien kakkoseksi. Iisalmen Sanomat, 20.9.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Alueittainen maidontuotanto 2013/2014 Maataloustilastot. Viitattu 12.7.2014.
- ↑ Maaseudun Tulevaisuus: Kuopio nyt maan suurin maitopitäjä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2016.
- ↑ Kiuruveden tunnukset Kiuruvesi: Kiuruveden kaupunki. Viitattu 19.7.2008.
- ↑ Majaharju: Kiuruvetinen maatiaiskana
- ↑ Tuottava idea: kilpailun historiikki 1977-2007
- ↑ Elonet: Säilörehu pyörille
- ↑ Kiupa-historia (Sporttisaitti.com)
- ↑ Kiuruveden Kiekko-81 (www.KK-81.com)
- ↑ Kiuruveden urheilijat - Seuran esittely kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com. Kiuruvesi: Kiuruveden urheilijat. Viitattu 8.1.2012.
- ↑ Koulut ja yhteystiedot kiuruvesi.fi. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Ammatillinen- ja aikuiskoulutus kiuruvesi.fi. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Toimipaikkojen osoitteet Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä, ylasavonsote.fi. Viitattu 11.7.2020.
- ↑ Kiuruveden kaupunginkirjasto Kiuruveden kaupunki, kiuruvesi.fi. Viitattu 11.7.2020.
- ↑ Kiuruveden kotiseutumuseo pohjois-savonmuisti.fi. Viitattu 11.7.2020.
- ↑ Herättäjäjuhlat odottavat 30 000 vierasta (Suomenmaa 3.7.2010)
- ↑ Leskinen, Lauri: Mitä on kiuruvetisyys? Teoksessa:Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä (toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen & Lauri Winberg), s. 10–17
- ↑ Kylien savut: kotiseututietoa Kiuruvedestä 1988, s. 183
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Kiuruveden Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.10.2017.
- ↑ Kiuruveden helluntaiseurakunta Kiuruveden helluntaiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
- ↑ Jaana Selander: Annika Grof Iskelmätarinoiden takana. Kiuruvesi-lehti, 6.2.2019, s. 14.
- ↑ Kiuruvesi - Nähtävyydet Kiuruveden Kaupunki. Viitattu 7.4.2013.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiuruvesi Wikimedia Commonsissa