Avaa päävalikko

Ismo Apell

suomalainen näyttelijä ja ohjaaja

Ismo Otto Ensio Apell (s. 9. maaliskuuta 1968 Kiuruvesi)[2], lempinimeltään Apeli[1], on suomalainen näyttelijä, ohjaaja, yrittäjä, juontaja ja kouluttaja. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta 1991 ja tuli tunnetuksi tv-sarjasta Puhtaat valkeat lakanat.

Ismo Apell
Ismo Apell Hävikkisota-tapahtuman juontajana elokuussa 2018 Joensuussa.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Ismo Otto Ensio Apell
Syntynyt 9. maaliskuuta 1968 (ikä 51)
Kiuruvesi
Ammatti näyttelijä, ohjaaja, yrittäjä, juontaja
Näyttelijä
Taiteilijanimet Apeli (lempinimi)[1]
Merkittävät roolit Veijo Salmi
(Puhtaat valkeat lakanat)
Auren
(Lapin kullan kimallus)
Keijo Sahioja
(Karjalan kunnailla)
Palkinnot

Yleisö-Venla, Karjalan kunnaat

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Apell on perustajajäsen, toimitusjohtaja ja toinen osakas koulutus-, ohjelma-, mainonta- ja tapahtuma- sekä teatterituotantopalveluja tarjoavassa Tuotantotalo Turpatalli Oy:ssä, joka perustettiin vuonna 2008 Karjalan kunnailla -televisiosarjan kuvausten yhteydessä Kontiolahdella. Kuopiossa päämajaansa pitävä Turpatalli toimii valtakunnallisesti. [3]

Turpatalli jatkoi Apellin aiemman yrityksen, Mela & Meisseli Oy:n, veneilypalveluiden rinnalla aloittamaa ohjelmapalvelutoimintaa. Apell myi Mela & Meisselin osakkeet vuonna 2011.[4]

Apell palasi Helsingistä kotiseudulleen Kiuruvedelle vuonna 2004. Hän asuu nykyään Kuopiossa ja hänellä on kuusi lasta. Hänet valittiin kuntavaaleissa 2017 Kuopion kaupunginvaltuustoon keskustan listalta.[5] [6]

Joulukuussa 2017 Savon Yrittäjät ry myönsi Apellille Vuoden yrittäjäteko -tunnustuksen.[4] Hän on myös osaltaan vastannut Iisalmessa kesästä 2014 lähtien entisen Mansikkaniemen kesäteatterin korvanneen Koljonvirtateatterin tuotannosta yrityksensä kautta, toimien sekä sen toimitus- että teatterinjohtajana.[7] [8] [9] Kuopiossa sijaitseva Rauhalahti Teatteri kuuluu niin ikään toiminnan piiriin.[10] Niin sen kuin Koljonvirtateatterinkin tuottajina työskentelevät myös Apellin tyttäret Iitu ja Iidaliina.[11] [12] [13] Ismo Apell on viime vuosina tehnyt myös ohjaustöitä kummallekin edellä mainituista teattereista.[9] [12]

TelevisioMuokkaa

Ismo Apell on tuttu muun muassa MTV3:n sketsisarjasta Paristo, draamasarjasta Puhtaat valkeat lakanat, jossa Apell nähtiin Veijo Salmen roolissa ja TV2:lla sarjasta Meidän jengi, jossa hän näytteli Jari Willgreniä, Lehmän vuosi, jossa hänet nähtiin Lasse Sjöbergin roolissa, Pertsa ja Kilu, jossa hän näytteli Paavolaa, Tahdon asia, jossa hän näytteli Veikko Rastilaa sekä Karjalan kunnailla, jossa hän näytteli Keijo Sahiojaa. Vuoden 2007 alusta Apell juonsi Jeopardy -tietovisailun Suomen versiota Nelosella.

TeatteriMuokkaa

Apell näytteli Tampereen Työväen Teatterissa menestysmusikaalissa Vuonna -85 sekä Jaakko Teppo-musikaalissa Onnen kerjäläiset, joka sai ensi-iltansa 26. marraskuuta 2009 Tampere-talossa. Vuonna 2011 hän näytteli Porthosia rock-komediamusikaalissa Muskettisoturit (Komediateatteri Arena / Suomen Komediateatteri) Linnanmäen Peacock-teatterissa, jonka lisäksi produktiosta järjestettiin vierailunäytös ainakin Turkuhallissa Turussa saman vuoden toukokuun kuudentena. [14] [15]

Ismo Apell on paitsi käsikirjoittaja – toimien muun muassa yhtenä Komediateatteri Arenassa esitetyn Potut pottuina -revyyn käsikirjoittajista [16] – myös ohjaaja ja dramaturgi: hän ohjasi Pielavesi-Teatterille näytelmän Simpauttaja vuonna 2005, näytelmän Ulvova mylläri 2006 ja näytelmän Kivenpyörittäjän kylä 2007. Hän on ollut ohjaamassa myös kesällä 2008 Iisalmessa näytelmää Koljonvirta 1808. Tuon jälkeen Apell on ohjannut esimerkiksi Joensuussa Hasaniemen Teatterissa ja Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterissa, joiden johtajanakin hän on toiminut. [17] [18] [19]

Hieman tuoreempiin ohjauksiin ja dramatisointeihin kuuluvat muun muassa Kauppa-auto (Koljonvirtateatteri 2015)[20], Olviretki (Koljovirtateatteri 2014 – yhteistyössä Jamppa Kääriäisen kanssa)[21], Siunattu Hulluus (Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri, Kesäteatteri Eerola 2013)[19], Onnen maa (Siilinjärven Teatteri 2013)lähde?, Mummon saappaassa soi fox (Mikkelin Teatteri 2013)[22], Katsastus (Siilinjärven Teatteri 2012)[23], Rölli ja metsänhenki (Hasaniemen Teatteri 2011)[24] sekä Lämminveriset (Mikkelin Teatteri 2011)[25]. Lisäksi hän käsikirjoitti, ohjasi ja myös näytteli kansanmusikaalissa Jaakko Teppo goes to Mallorca, joka teki kolme valtakunnan laajuista kiertuetta vuosina 2011 ja 2012. [26] [27]

Apellin aivan viimeisimpiin ohjaustöihin lukeutuvat ainakin Pölhölä (Koljonvirtateatteri 2019; avustava ohjaaja), Vuonna -85 Kuopio Remix (Rauhalahti Teatteri 2019; avustava ohjaaja), uutuutena Suomessa kolmiulotteista virtuaalitekniikkaa hyödyntänyt Huojuva talo (Koljonvirtateatteri 2018; dramatisointi Antti Heikkinen) sekä Suomen teatterihistoriassa ainutlaatuinen Tuntematon sotilas -suurproduktio (Koljonvirtateatteri 2017; Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi; dramatisointi Antti Heikkinen; lisäksi huomionarvoisesti pommeja ja muita tehosteita; uusi kävijäennätys maan kärkiviisikkoon sijoittumisen kera). [9]

LähteetMuokkaa

  1. a b Esiintyjät – Turpatalli Tuotantotalo Turpatalli Oy:n verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  2. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Tammi 1993
  3. Referenssit Tuotantotalo Turpatalli Oy:n verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  4. a b Ismo Apellille vuoden yrittäjäteko 2017 -palkinto Savon Yrittäjät. 14.12.2017. Viitattu 4.8.2019.
  5. Sharma, Mira: Näyttelijä Ismo Apellista, 48, isä kuudetta kertaa: ”Vastoin nykypäivän trendejä olen saanut paljon lapsia” Ilta-Sanomat. 18.9.2016. Viitattu 18.9.2016.
  6. Alaranta-Saukko, Meri: Työt­tö­myys­pätkät saivat Ismo Apellin kokeilemaan pullakuskin hommia – kaupan työntekijä luuli piilo­ka­me­ra­pi­laksi Suomenmaa. 7.4.2018. Viitattu 19.7.2018.
  7. Koljonvirtateatteri – TINFO Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  8. Miia Hiiri: Ruudusta kadonnut Karjalan kunnailla -näyttelijä Ismo Apell viihtyy Savossa: ”Helsingissä oli jatkuvasti pelko persauksissa” Ilta-Sanomat. 18.3.2016. Viitattu 4.8.2019.
  9. a b c Aiemmat tuotannot Koljonvirtateatterin verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  10. Rauhalahti Teatteri – TINFO Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n verkkosivut. Viitattu 4.8.2019.
  11. Kuopioon ensi kesäksi Suomen suosituin musikaali Smackthejack -verkkolehti. 23.1.2019. Viitattu 4.8.2019.
  12. a b Koljonvirta Teatteri koljonvirtateatteri.fi. Viitattu 4.8.2019.
  13. Rauhalahti Teatteri rauhalahtiteatteri.fi. Viitattu 4.8.2019.
  14. Annina Karhu: Romantiikkaa, juonittelua ja rock’n’rollia Turun Sanomat -verkkosivusto. 8.5.2011. Viitattu 4.8.2019.
  15. Tekijätiedot – Ismo Apell Ilona-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja Teatterimuseo. Viitattu 4.8.2019.
  16. Potut pottuina [teoshaun hakutulos] Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja Teatterimuseo. Viitattu 4.8.2019.
  17. Hasaniemen Teatteri: Peter Pan, 2013 Hasaniemen Teatterin arkistoidut verkkosivut (Wayback Machine Internet Archive). Viitattu 4.8.2019.
  18. Yhteystiedot Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin arkistoidut verkkosivut (Wayback Machine Internet Archive). 2013. Viitattu 4.8.2019.
  19. a b Siunattu hulluus [2013] Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin arkistoidut verkkosivut (Wayback Machine Internet Archive). 2013. Viitattu 4.8.2019.
  20. Teppo Kulmala: Kauppa-auto Savon Sanomat. 6.7.2015. Viitattu 4.8.2019.
  21. Teppo Kulmala: Sika on viisain olutsodinnassa Savon Sanomat. 11.7.2014. Viitattu 4.8.2019.
  22. Mummon saappaassa soi fox [Mikkelin Teatteri 2013] Teatterin tiedotuskeskus TINFO. Viitattu 4.8.2019.
  23. Kati Myöhänen: Kesäteatterit keräsivät vaihtelevasti yleisöä (väliotsikko: Siilinjärvellä hyvin yleisöä) YLE Uutiset. 14.8.2012. Viitattu 4.8.2019.
  24. Esa Pietarinen: Röllit ja keijut valtaavat Hasaniemen YLE Uutiset. 14.6.2011. Viitattu 4.8.2019.
  25. Lämminveriset [Mikkelin Teatteri 2011] Teatterin tiedotuskeskus TINFO. Viitattu 4.8.2019.
  26. Jaakko Teppo -musikaali lähtee uudelle kiertueelle YLE Uutiset. 2012. Viitattu 4.8.2019.
  27. Suonna Kononen: Savolaista stand uppia [Jaakko Teppo goes to Mallorca -kritiikki] Sanomalehti Karjalainen -verkkosivusto. 25.11.2011. Viitattu 4.8.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa