1968

Vuosi 1968 oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

tammikuu

• 1. tammikuuta – Harjavallan kunta muutettiin kauppalaksi ja Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi. Kakskerran kunta liitettiin Turun kaupunkiin.
• 2. tammikuuta – Kirurgi Christiaan Barnardin johtama lääkäriryhmä teki toisen onnistuneen sydänsiirron Kapkaupungissa. Potilas oli 58-vuotias hammaslääkäri Philip Blaiberg.
• 5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi.
• 15. tammikuuta – Suomessa järjestettyjen presidentinvaalien valitsijamiesvaalien ensimmäinen päivä.
• 17. tammikuuta – Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon.
• 21. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien B-52-pommikone putosi Thulen lentotukikohdan lähelle Grönlannissa neljän vetypommin kuormassa.
• 21. tammikuuta – 31 pohjoiskorealaisen kommandon ryhmä yritti salamurhata Korean tasavallan presidentin Park Chung-heen Soulissa.
• 23. tammikuuta – Pohjois-Korea kaappasi yhdysvaltalaisen sota-aluksen USS Pueblon.
• 25. tammikuuta – Israelin sukellusvene Dakar upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa.
• 27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui.
• 30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä.
• 31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.

helmikuu

• 3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon.
• 3. helmikuuta – Tulivuorijärveksi luullusta Lappajärvestä julkaistaan tiedeartikkeli Nature -lehdessä, jossa todistetaan järvi törmäyskraatteriksi.
• 4. helmikuuta – Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa.
• 6. helmikuuta – Kymmenennet talviolympialaiset alkoivat Grenoblessa.
• 7. helmikuuta – Itävalta poisti kuolemanrangaistuksen lainsäädännöstään.
• 8. helmikuuta – Boeing 747:n ensilento.
• 11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus.
• 15. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen valittiin kolmannelle virkakaudelleen.
• 21. helmikuuta – Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsingin kaupunginjohtajaksi.
• 21. helmikuuta – Ruotsin opetusministeri Olof Palme osallistui Vietnam-mielenosoitukseen Tukholmassa ja piti puheen sotaa vastaan.
• 25. helmikuuta – Arkkipiispa Makarios III valittiin Kyproksen presidentiksi.

maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Juutalainen maailmankongressi syytti Saksan liittopresidentti Heinrich Lübkeä osallistumisesta natsien keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset.
• 1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi.
• 7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi.
• 8. maaliskuuta – Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan.
• 12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi.
• 16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly.
• 19. maaliskuuta – Korkein oikeus piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otavan hovioikeudessa jumalanpilkasta saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
• 19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat.
• 22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa.
• 22. maaliskuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolaisen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, SDP:n Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään.
• 27. maaliskuuta – kosmonautti Juri Gagarin menehtyy lento-onnettomuudessa lähellä Moskovaa.
• 31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle.
• 31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.

huhtikuu

Martin Luther King vuonna 1964

• 2. huhtikuuta – Stanley Kubrickin tieteiselokuvan 2001: Avaruusseikkailu ensi-ilta oli Yhdysvalloissa.
• 4. huhtikuuta – Martin Luther King murhattiin Memphisissä Tennesseessä.
• 5. huhtikuuta – Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kapteeni Alan Pollock lensi Hawker Hunter -hävittäjäkoneella kolmasti Westminsterin palatsin ympäri ja kerran Tower Bridgen ali luvattomassa lentonäytöksessä ja joutui laskeuduttuaan pidätetyksi. Pollock oli pettynyt siihen, ettei ilmavoimien 50-vuotisjuhlapäiväksi ollut järjestetty virallisia lentonäytöksiä.
• 6. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa, Britanniassa. Espanjan edustaja Massiel voitti kappaleella ”La, la, la”.
• 7. huhtikuuta – Kilpa-ajaja Jim Clark kuoli Formula 2 -kisassa Saksan Hockenheimissa.
• 9. huhtikuuta – Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postisäästöpankin pääjohtajaksi.
• 11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui vakavasti mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa.
• 18. huhtikuuta – Vuonna 1831 valmistunut London Bridge-silta myytiin amerikkalaiselle öljyalan yrittäjälle Robert P. McCullochille. Tämä siirrätti sillan kivet Arizonaan, Lake Havasu Cityyn, jossa niistä rakennettiin entisen London Bridgen näköinen, vuonna 1971 valmistunut silta.
• 19. huhtikuuta – Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana.
• 20. huhtikuuta – Konservatiivipuoluetta edustanut Englannin parlamentin jäsen Enoch Powell piti maahanmuuttoa arvostelleen Rivers of Blood -puheensa.
• 20. huhtikuuta – Pierre Trudeausta tuli Kanadan uusi pääministeri.
• 23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovaljov ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala-oluen etiketissä on Karjalan vaakuna. Repliikki herätti Suomessa vilkkaan keskustelun, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti.
• 30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maureria ja ulkoministeri Corneliu Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta ”natsien liittolaisille”. Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemessä.

toukokuu

• 4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun opiskelijaliikkeen rajuimmat mellakat ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin.
• 5. toukokuuta – Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
• 10. toukokuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1940 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuosina 1944–1947 osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi Feiringin, eduskunnan tilintarkastajien ja eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen.
• 14. toukokuuta – SKDL:n kansanedustaja Pekka Silander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli asentaja Ensio Laine.
• 19. toukokuuta – Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vaalit voitti jälleen Italian kristillisdemokraattinen puolue.
• 21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970.
• 22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta.
• 25. toukokuuta – Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa.
• 26. toukokuuta – Islannin H-päivä: Islanti siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
• 28. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137–33.
• 29. toukokuuta – Presidentti Antonín Novotný ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta.

Barrikadeja hallitusvastaista mielenosoitusta vastaan Bordeauxissa.

• 30. toukokuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle hajotti Kansalliskokouksen opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.

kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä.
• 4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimat vietti 50-vuotisjuhlaansa.
• 5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
• 15. kesäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat.
• 25. kesäkuuta – Tšekkoslovakian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka nojalla palautettiin vuoden 1948 jälkeen poliittisista syistä tuomittujen kunnia.
• 27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa.
• 29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
• 30. kesäkuuta – Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentiksi.

heinäkuu

• 2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana. Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille.
• 4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Ison-Britannian tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle.
• 4. heinäkuuta – Tanskaan adoptoitu Jari-poika, josta oli paljon kirjoitettu pohjoismaisessa lehdistössä, luovutettiin Suomeen.
• 14. heinäkuuta – Ensimmäiset Sulkavan Suursoudut järjestettiin Sulkavan Hakovirralla.
• 17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen.
• 12. heinäkuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä.
• 25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisi ”Humanae Evitae” -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn.
• 31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.

elokuu

• 2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuodon kirkko, tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa.
• 3. elokuuta – Vehmassalmen tanssilavalla Vehmaalla sattui Danny-show’n yhteydessä räjähdysonnettomuus, jossa loukkaantui useita ihmisiä.
• 5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön.
• 9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa.
• 9. elokuuta – Rhodesian korkein oikeus tuomitsi 32 mustaihoista kuolemaan aseiden luvattomasta maahantuonnista sekä järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisesta.
• 19. elokuuta – Kyproksen presidentti, arkkipiispa Makarios III saapui vierailulle Suomeen.

Miehitystä vastustavat tšekit kantavat Tšekkoslovakian lippua palavan panssarivaunun vieressä Prahassa.

• 21. elokuuta – 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5 000 panssarivaunua miehittivät Tšekkoslovakian ja päättivät ”Prahan kevään”.
• 22. elokuuta − Suomen Kommunistinen Puolue päätti peruuttaa 50-vuotisjuhlansa Tšekkoslovakian tapahtumien vuoksi. Puheenjohtaja Aarne Saarinen ilmoitti SKP:n tuomitsevan miehityksen.
• 23. elokuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen äänin 10–2.
• 24. elokuuta – Ranska suoritti vetypommikokeen (Canopus) viidentenä valtiona maailmassa.
• 25. elokuuta – Jugoslavia ja Romania solmivat keskinäisen sotilaallisen avunantosopimuksen mahdollisen miehityksen varalta.
• 29. elokuuta – Norjan kruununprinssi Harald avioitui Sonja Haraldsenin kanssa.
• 29. elokuuta – Yhdysvaltain demokraattinen puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen senaattori Hubert Humphreyn ja varapresidenttiehdokkaaksi senaattori Edmund Muskien.

syyskuu

• 6. syyskuuta – Swazimaa itsenäistyi.
• 9. syyskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen.
• 12. syyskuuta – Albania tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen ja erosi Varsovan liitosta.
• 12. syyskuuta – Helsingissä allekirjoitettiin Uuteenkaupunkiin sijoittuvan Saab-Valmet-henkilöautotehtaan perustamissopimus.
• 15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit saivat enemmistön (50,12 %) äänistä.
• 22. syyskuuta – Siperiassa ja Kiinassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
• 27. syyskuuta – Ranska esti jälleen Ison-Britannian pääsyn Euroopan talousyhteisön jäseneksi.
• 29. syyskuuta – Kansanäänestys Kreikassa antoi sotilasjuntalle lisää valtaa.

lokakuu

• 2. lokakuuta – Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn La Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa.
• 3. lokakuuta – Kenraali Juan Velasco Alvaradon Perussa johtama sotilasvallankaappaus poisti presidentti Fernando Belaúnde Terryn vallasta.
• 6. lokakuuta – kunnallisvaalit alkoivat Suomessa. Leimallisin piirre oli äänioikeutettujen ja vaaleissa valittujen keski-iän selvä aleneminen suurten ikäluokkien saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
• 7. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Presidentti Urho Kekkonen ja Kosygin siirtyivät Hiittisten saaristoon kalastamaan ja neuvottelemaan. Kosyginin vierailu herätti huomiota läntisen Euroopan lehdistössä; eräät lehdet kirjoittivat Tšekkoslovakian miehitykseen viitaten jopa neuvostojoukkojen mahdollisesta siirrosta Suomeen.
• 11. lokakuuta – Sotilasvallankaappaus Panamassa eversti Omar Torrijos Herreran johdolla.
• 11. lokakuuta – NASAn Apollo 7, ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, laukaistiin matkaan.
• 12. lokakuuta – Espanjalle kuulunut Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi.
• 12. lokakuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Méxicossa.
• 15. lokakuuta – Kiina ilmoitti, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqilta oli riistetty kaikki hänen viralliset tehtävänsä kommunistipuolueessa, mikä merkitsi Mao Zedongin voittoa Liun ja Maon valtataistelussa. Tämän jälkeen Liu katosi julkisuudesta.
• 19. lokakuuta – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
• 20. lokakuuta – Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy avioituivat Skorpióksen saarella.
• 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana puhkesi voimakkaita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

marraskuu

Richard Nixon voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit.

• 1. marraskuuta – Presidentti Liu Shaoqi erotettiin Kiinan kommunistipuolueesta.
• 1. marraskuuta – Suomi, Espanja, Kolumbia, Nepal ja Sambia valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1969–1970.
• 5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George Wallacen.
• 19. marraskuuta – Armeija kaappasi vallan Malissa Afrikassa.
• 19. marraskuuta – YK:n yleiskokous torjui Kiinan kansantasavallan jäsenyyden YK:ssa äänin 58–44. Äänestyksestä pidättyi 23 jäsenmaata.
• 25. marraskuuta – ”Vanhan valtaus” Helsingissä.
• 26. marraskuuta – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti satavuotisjuhliaan.
• 28. marraskuuta – Matkustajalaivat Ilmatar ja Botnia törmäsivät Långnäsin sataman edustalla Ahvenanmaalla, jolloin kuusi henkilöä kuoli. Onnettomuushetkellä oli sakea sumu.

joulukuu

• 9. joulukuuta – Douglas Engelbart esitteli oN-Line Systemiä San Franciscossa "Kaikkien demojen äidiksi" (engl. The mother of all demos) nimetyssä demonstraatiossa. Mullistava esittely sisälsi useita konsepteja kuten tietokonehiiren ja graafisen käyttöliittymän.
• 10. joulukuuta – Julkisen sanan neuvoston perustamissopimus allekirjoitettiin Helsingissä.
• 16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluelain ja Suomen liittymisen OECD:n jäseneksi. Äänestysluvut olivat 122–53 ja 126–38.
• 20. joulukuuta – Zodiac Killer -sarjamurhaaja teki ensimmäiset vahvistetut henkirikoksensa surmaamalla David Arthur Faradayn ja Betty Lou Jensenin.
• 21. joulukuuta – Apollo 8 laukaistiin avaruuteen, ja se kiersi ensimmäisenä avaruusaluksena Kuun.
• 26. joulukuuta – Israelilainen matkustajakone joutui arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa Kreikassa. Israelin ilmavoimat tuhosi kostoksi 13 libanonilaista matkustajakonetta Beirutissa kaksi päivää myöhemmin. Israel luonnehti kostoiskua varoitukseksi arabimaille. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin tekemän iskun 31. joulukuuta.

Tuntematon päivämäärä

Tyypin H3N2 influenssa levisi pandemiaksi, joka tunnetaan nimellä hongkongilainen.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Davor Šuker, kroatialainen jalkapalloilija
• 2. tammikuuta – Cuba Gooding, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
• 5. tammikuuta – Andrzej Gołota (”Andrew Golota”), puolalainen nyrkkeilijä
• 9. tammikuuta – Jouni Raitio, suomalainen laulaja, Tangokuningas 1990
• 11. tammikuuta – Benjamin List, vuoden 2021 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti
• 11. tammikuuta – Mathias Rust, saksalainen harrastelentäjä, laskeutui Moskovaan toukokuussa 1987
• 13. tammikuuta – Gianni Morbidelli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 14. tammikuuta – Veikka Gustafsson, suomalainen vuorikiipeilijä, lehdenkustantaja ja kolumnisti
• 14. tammikuuta – James Todd Smith (”LL Cool J”), yhdysvaltalainen rap-muusikko ja näyttelijä
• 17. tammikuuta – Svetlana Masterkova, venäläinen juoksija (olympiavoittaja)
• 17. tammikuuta – Antonio Molero, espanjalainen näyttelijä (Perhelääkäri, Serranon perhe)
• 22. tammikuuta – Franka Dietzsch, saksalainen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 22. tammikuuta – Jukka-Pekka Seppo, suomalainen jääkiekkoilija
• 23. tammikuuta – Petr Korda, tšekkiläinen tennispelaaja
• 24. tammikuuta – Michael Kiske, saksalainen laulaja (Helloween)
• 24. tammikuuta – Mary Lou Retton, yhdysvaltalainen telinevoimistelija (olympiavoittaja)
• 26. tammikuuta – Eero Aho, suomalainen näyttelijä
• 27. tammikuuta – Mike Patton, yhdysvaltalainen laulaja (Faith No More)
• 28. tammikuuta – Sarah McLachlan, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
• 30. tammikuuta – Susanna Mikkonen, suomalainen näyttelijä
• 30. tammikuuta – Felipe VI, Espanjan kuningas
• 1. helmikuuta – Lisa Marie Presley, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2023)
• 1. helmikuuta – Mark Recchi, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1. helmikuuta – Hannes Trinkl, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 2. helmikuuta – Espen Bredesen, norjalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
• 3. helmikuuta – Mary Onyali, nigerialainen pikajuoksija
• 5. helmikuuta – Marcus Grönholm (”Bosse”), suomalainen kilpa-autoilija (maailmanmestari)
• 7. helmikuuta – Peter Bondra, slovakialainen jääkiekkoilija
• 8. helmikuuta – Gary Coleman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 9. helmikuuta – Janne Virtanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 11. helmikuuta – Lavinia Agache, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
• 12. helmikuuta – Josh Brolin, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. helmikuuta – Kelly Hu, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 18. helmikuuta – Molly Ringwald, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. helmikuuta – Jeri Ryan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. helmikuuta – Evrikidi Theokleous, kyproslainen rock-, pop- ja laikó-laulaja
• 26. helmikuuta – Harri Ahola, suomalainen jääkiekkovalmentaja
• 27. helmikuuta – Ståle Solbakken, norjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 29. helmikuuta – Pete Fenson, yhdysvaltalainen curling-pelaaja
• 1. maaliskuuta – Lars Mytting, norjalainen kirjailija
• 2. maaliskuuta – Daniel Craig, brittiläinen näyttelijä
• 3. maaliskuuta – Brian Leetch, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 4. maaliskuuta – Patricia Jude Frances ”Patsy” Kensit, brittiläinen malli ja näyttelijä
• 15. maaliskuuta – Sabrina Salerno, italialainen laulaja, musiikkituottaja, malli ja näyttelijä
• 15. maaliskuuta – John Tardy, yhdysvaltalainen laulaja
• 16. maaliskuuta – David MacMillan, vuoden 2021 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti
• 19. maaliskuuta – Minna Suuronen, suomalainen näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Greg Ellis, englantilainen näyttelijä
• 22. maaliskuuta – Øystein Aarseth (”Euronymous”), norjalainen kitaristi (Mayhem) (k. 1993)
• 23. maaliskuuta – Damon Albarn, englantilainen muusikko (Blur)
• 26. maaliskuuta – James Iha, yhdysvaltalainen kitaristi (The Smashing Pumpkins)
• 29. maaliskuuta – Lucille Frances Ryan (”Lucy Lawless”), uusiseelantilainen näyttelijä ja laulaja
• 30. maaliskuuta – Gunstein Bakke, norjalainen kirjailija
• 30. maaliskuuta – Céline Dion, kanadalainen laulaja
• 30. maaliskuuta – Markus Lång, suomalainen musiikintutkija
• 31. maaliskuuta – Kimmo Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
• 31. maaliskuuta – Tyruss Himes (”Big Syke”), yhdysvaltalainen rap-artisti (k. 2016)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Alexander Stubb, suomalainen poliitikko, Suomen pääministeri 2014–2015, tasavallan presidentti 2024–
• 3. huhtikuuta – Sebastian Philip Bierk, kanadalainen laulaja ("Skid Row")
• 4. huhtikuuta – Sari Seppälä, suomalainen radiojuontaja (k. 2019)
• 6. huhtikuuta – Moira Kelly
• 8. huhtikuuta – Patricia Arquette, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. huhtikuuta – Janne Ojanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 12. huhtikuuta – Adam Graves, kanadalainen jääkiekkoilija
• 12. huhtikuuta – Leena Meri, suomalainen Perussuomalaisten kansanedustaja
• 13. huhtikuuta – Jørn Stubberud, norjalainen basisti
• 16. huhtikuuta – Vickie Guerrero, yhdysvaltalainen show-painija (WWE Raw:n toimitusjohtaja)
• 17. huhtikuuta – Adam McKay, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja, koomikko ja näyttelijä
• 19. huhtikuuta – Ashley Tyler Ciminella (”Ashley Judd”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Anne Kalmari, suomalainen Keskustan kansanedustaja
• 20. huhtikuuta – Jens Weidmann, saksalainen ekonomisti
• 21. huhtikuuta – Richard Igbineghu (”Richard Bango”), nigerialainen nyrkkeilijä
• 23. huhtikuuta – Timothy McVeigh, yhdysvaltalainen terroristi (k. 2001)
• 26. huhtikuuta – Jørgen Brekke, norjalainen kirjailija
• 26. huhtikuuta – Maarit Feldt-Ranta, suomalainen poliitikko (k. 2019)
• 26. huhtikuuta – Antti J. Jokinen, suomalainen musiikkivideo- ja elokuvaohjaaja
• 29. huhtikuuta – Marko Junnilainen (”Bablo”), suomalainen iskelmä- ja rocklaulaja
• 1. toukokuuta – Oliver Bierhoff, saksalainen jalkapalloilija
• 1. toukokuuta – Taina Myllyharju, suomalainen museonjohtaja
• 4. toukokuuta – Anders Opedal, norjalainen yritysjohtaja
• 7. toukokuuta – Nora Louise Kuzma (”Traci Lords”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta – Jyri Komulainen, suomalainen teologi, uskonnontutkija ja kirjailija
• 9. toukokuuta – Marie-José Pérec, ranskalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 11. toukokuuta – Katri Komi, Suomen keskustan kansanedustaja 1999–2015
• 12. toukokuuta – Anthony Frank Hawk (”Tony Hawk”), yhdysvaltalainen rullalautailija
• 13. toukokuuta – Maria Sid, suomalainen näyttelijä
• 15. toukokuuta – Aubin-Thierry Goporo, keskiafrikkalaissyntyinen koripalloilija ja koripallovalmentaja
• 15. toukokuuta – Cecilia Malmström, ruotsalainen poliitikko
• 15. toukokuuta – Seth Putnam, yhdysvaltalainen muusikko ("Anal Cunt")
• 18. toukokuuta – Thomas Sykora, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 19. toukokuuta – Rodrigo González, saksalainen rock-muusikko ("Die Ärzte")
• 19. toukokuuta – Theo de Raadt, kanadalainen ohjelmistosuunnittelija (OpenBSD)
• 20. toukokuuta – Timothy Olyphant, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. toukokuuta – Pekka Pouta, suomalainen meteorologi
• 26. toukokuuta – Frederik X, Tanskan kuningas
• 28. toukokuuta – Kylie Minogue, australialainen näyttelijä ja laulaja
• 29. toukokuuta – Janne Immonen, suomalainen maastohiihtäjä
• 1. kesäkuuta – Jason Donovan, australialainen näyttelijä ja poplaulaja
• 2. kesäkuuta – Flemming Andersen, tanskalainen sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja
• 2. kesäkuuta – Anne Briand, ranskalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 7. kesäkuuta – Hanna Brotherus, suomalainen koreografi, ohjaaja ja tanssitaiteilija
• 7. kesäkuuta – Trygve Rønningen, norjalainen toimittaja ja juontaja
• 8. kesäkuuta – Petri Kaivanto, suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja toimittaja
• 8. kesäkuuta – Denise Ouabangui, keskiafrikkalainen pikajuoksija
• 11. kesäkuuta – Alois, Liechtensteinin kruununperillinen
• 15. kesäkuuta – Károly Güttler, unkarilainen uimari
• 17. kesäkuuta – Rasmus Helveg Petersen, tanskalainen toimittaja ja poliitikko
• 26. kesäkuuta – Paolo Maldini, italialainen jalkapalloilija
• 30. kesäkuuta – Philip Anselmo, yhdysvaltalainen muusikko ("Pantera")

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Mari Vainio, suomalainen näyttelijä
• 3. heinäkuuta – Aku Louhimies, suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
• 3. heinäkuuta – Teppo Numminen, suomalainen jääkiekkoilija
• 8. heinäkuuta – Michael Weatherly, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. heinäkuuta – Hassiba Boulmerka, algerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 10. heinäkuuta – Harri Hursti, amerikansuomalainen tietotekniikka-asiantuntija
• 15. heinäkuuta – Eddie Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – Pekka Tirkkonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 19. heinäkuuta – Ilpo Larha, suomalainen palkkamurhaaja (k. 1994)
• 20. heinäkuuta – Julian Rhind-Tutt, brittiläinen näyttelijä
• 21. heinäkuuta – Brandi Chastain
• 21. heinäkuuta – Samuli Edelmann, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 23. heinäkuuta – Gary Payton, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 24. heinäkuuta – Kristi Dawn Chenoweth ("Kristin Chenoweth"), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 24. heinäkuuta – Ilari Johansson, suomalainen stand up-koomikko
• 24. heinäkuuta – Troy Kotsur, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. heinäkuuta – Cliff Curtis, uusiseelantilainen näyttelijä
• 29. heinäkuuta – Alan Cox, brittiläinen ohjelmoija
• 29. heinäkuuta – Paavo Lötjönen, suomalainen sellisti (Apocalyptica)
• 30. heinäkuuta – Sofie Gråbøl, tanskalainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Robert Korzeniowski, puolalainen kävelijä (olympiavoittaja)
• 30. heinäkuuta – Perttu Pesä, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
• 2. elokuuta – Stefan Effenberg, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 4. elokuuta – Marcus Lodewijk Schenkenberg van Mierop (”Marcus Schenkenberg”), ruotsalainen näyttelijä ja miesmalli
• 5. elokuuta – Marine Le Pen, ranskalainen poliitikko
• 5. elokuuta – Colin McRae, skotlantilainen ralliautoilija (k. 2007)
• 9. elokuuta – Gillian Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. elokuuta – Joseph McGinty Nichol (”McG”), yhdysvaltalainen elokuva- ja televisiotuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 11. elokuuta – Sophie Okonedo, brittiläinen näyttelijä
• 15. elokuuta – Debra Messing, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Helen McCrory, englantilainen näyttelijä (k. 2021)
• 23. elokuuta – Janne Hyytiäinen, suomalainen näyttelijä
• 23. elokuuta – Tommi Korpela, suomalainen näyttelijä
• 24. elokuuta – Marita Taavitsainen, suomalainen iskelmälaulaja
• 28. elokuuta – William ”Billy” Boyd, skotlantilainen näyttelijä
• 1. syyskuuta – Mohammed Atta, egyptiläinen terroristi (syyskuun 11. päivän terrori-iskujen johtaja) (k. 2001)
• 4. syyskuuta – John DiMaggio, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 8. syyskuuta – Roberto di Donna, italialainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
• 9. syyskuuta – Julia Sawalha, brittiläinen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Guy Ritchie, brittiläinen ohjaaja
• 11. syyskuuta – Jari Isometsä, suomalainen maastohiihtäjä
• 13. syyskuuta – Laura Cutina, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
• 17. syyskuuta – Katja Kallio, suomalainen kirjailija
• 17. syyskuuta – Anastacia Lyn Newkirk, yhdysvaltalainen poplaulaja ja lauluntekijä
• 17. syyskuuta – Cheryl Strayed, yhdysvaltalainen kirjailija ja kolumnisti
• 18. syyskuuta – Tommi Eronen, suomalainen näyttelijä
• 25. syyskuuta – Willard Christopher ”Will” Smith, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. syyskuuta – James Caviezel, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. syyskuuta – James Michael, yhdysvaltalainen musiikkituottaja, lauluntekijä ja laulaja
• 27. syyskuuta – Mari Kiviniemi, Suomen pääministeri 2010–2011
• 28. syyskuuta – Mika Häkkinen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari)
• 28. syyskuuta – Naomi Watts, brittiläis-australialainen näyttelijä ja elokuvatuottaja

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Tittamari Marttinen, suomalainen kirjailija
• 2. lokakuuta – Jana Novotná, tšekkiläinen tennispelaaja (k. 2017)
• 3. lokakuuta – Marko Rajamäki, suomalainen jalkapalloilija
• 7. lokakuuta – Thomas Edward ”Thom” Yorke, brittiläinen laulaja (Radiohead)
• 10. lokakuuta – Ali, intialainen näyttelijä ja koomikko
• 11. lokakuuta – Anssi Kankkonen, suomalainen golf-pelaaja
• 12. lokakuuta – Hugh Jackman, australialainen näyttelijä
• 13. lokakuuta – Anna-Sofia ”Anu” Holopainen, suomalainen kirjailija ja toimittaja
• 15. lokakuuta – Didier Deschamps, ranskalainen jalkapallovalmentaja ja keskikenttäpelaaja
• 15. lokakuuta – Jyrki Linnankivi (”Jyrki 69”), suomalainen laulaja (The 69 Eyes)
• 27. lokakuuta – Kata Kärkkäinen, suomalainen kirjailija ja kolumnisti
• 28. lokakuuta – Rosanna Rocci, italialainen kevyen musiikin laulaja
• 29. lokakuuta – Aili Keskitalo, Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
• 29. lokakuuta – Johann Olav Koss, norjalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
• 30. lokakuuta – Emmanuelle Claret, ranskalainen ampumahiihtäjä
• 31. lokakuuta – Robert Van Winkle (”Vanilla Ice”), yhdysvaltalainen rap-muusikko
• 5. marraskuuta – Sam Rockwell, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. marraskuuta – Michel Pavon, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 8. marraskuuta – Oddmund Løkensgard Hoel, norjalainen poliitikko
• 9. marraskuuta – Antti Syväjärvi, professori, Lapin yliopiston rehtori
• 10. marraskuuta – Tracy Morgan, yhdysvaltalainen näyttelijä, koomikko ja kirjailija
• 21. marraskuuta – Sean Schemmel, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä ja ohjaaja
• 27. marraskuuta – Michael Vartan, ranskalais-yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä
• 1. joulukuuta – Riina Katajavuori, suomalainen kirjailija
• 2. joulukuuta – Lucy Liu, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. joulukuuta – Nate Mendel, yhdysvaltalainen basisti
• 9. joulukuuta – Kurt Angle, yhdysvaltalainen show- ja vapaapainija (olympiavoittaja)
• 11. joulukuuta – Emmanuelle Charpentier, vuoden 2020 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen biokemisti ja mikrobiologi
• 15. joulukuuta – Pat O’Brien, yhdysvaltalainen kitaristi
• 17. joulukuuta – Paul Tracy, kanadalainen Champ Car -kuljettaja
• 18. joulukuuta – Rachel Griffiths, australialainen näyttelijä
• 22. joulukuuta – Adam Beechen, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
• 22. joulukuuta – Juha-Pekka Koskinen, suomalainen kirjailija
• 23. joulukuuta – Manuel Rivera-Ortiz, yhdysvaltalainen valokuvaaja
• 25. joulukuuta – Helena Christensen, tanskalainen malli
• 28. joulukuuta – Michael S. Hopkins, yhdysvaltalainen astronautti

Kuolleita

tammikuu–maaliskuu

• 9. tammikuuta – Louis Aubert, ranskalainen säveltäjä (s. 1877)
• 14. tammikuuta – Elias Ilkka, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1889)
• 15. tammikuuta – Bill Masterton, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1938)
• 18. tammikuuta – Sven Oskar Lindgren, suomalainen everstiluutnantti (s. 1905)
• 22. tammikuuta – Duke Kahanamoku (”The Big Kahuna”), yhdysvaltalainen lainelautailija ja uimari (olympiavoittaja) (s. 1890)
• 28. tammikuuta – Eino Räisänen, suomalainen studiopäällikkö (s. 1904)
• 29. tammikuuta – Ignatius Gabriel I Tappuni, syyrialainen katolinen piispa ja kardinaali (s. 1879)
• 2. helmikuuta – Tullio Serafin, italialainen kapellimestari ja äänikouluttaja (s. 1878)
• 13. helmikuuta – Ildebrando Pizzetti, italialainen säveltäjä (s. 1880)
• 15. helmikuuta – Eino Jalmari Leino, suomalainen poliitikko (s. 1896)
• 16. helmikuuta – Väinö Suojamaa, suomalainen kirkkoherra ja kirjailija (s. 1878)
• 17. helmikuuta – Donald Wolfit, brittiläinen näyttelijä (s. 1902)
• 21. helmikuuta – Howard Florey, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialaissyntyinen farmakologi (s. 1948)
• 22. helmikuuta – Verner Weckman, suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos ja painija (Suomen ensimmäinen olympiavoittaja) (s. 1882)
• 29. helmikuuta – Tore Ørjasæter, norjalainen runoilija (s. 1886)
• 4. maaliskuuta – Einar Sissener, norjalainen näyttelijä (s. 1897)
• 4. maaliskuuta – Emil Tuomi, suomalainen toimitusjohtaja, toimittaja, liitto- ja puoluetoimitsija (s. 1894)
• 9. maaliskuuta – Hans-Jürgen Stumpff, saksalainen kenraalieversti (Luftwaffe) (s. 1889)
• 16. maaliskuuta – Mario Castelnuovo-Tedesco, italialainen säveltäjä (s. 1895)
• 16. maaliskuuta – Gunnar Ekelöf, ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä (s. 1907)
• 20. maaliskuuta – Carl Th. Dreyer, ranskalainen elokuvaohjaaja (s. 1889)
• 21. maaliskuuta – Jevgeni Levinson, neuvostoliittolainen arkkitehti (s. 1894)
• 27. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (s. 1934)
• 30. maaliskuuta – Bobby Driscoll, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1937)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1908)
• 2. huhtikuuta – Elsa Wennervirta, suomalainen diakonissa, Sortavalan ja Helsingin diakonissalaitosten johtaja (s. 1885)
• 4. huhtikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (s. 1929) (murhattiin)
• 7. huhtikuuta – James ”Jim” Clark, skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari) (s. 1936)
• 8. huhtikuuta – Barbara Jane Harrison, brittiläinen Yrjön ristin saanut lentoemäntä (s. 1945)
• 10. huhtikuuta – Gustavs Celmiņš, latvialainen poliitikko (taisteli talvisodassa vapaaehtoisena) (s. 1899)
• 20. huhtikuuta – Risto Niini, suomalainen fyysikko, professori ja Akavan puheenjohtaja (s. 1907)
• 25. huhtikuuta – Hyazinth Strachwitz von Groß-Zauche und Camminetz, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1893)
• 25. huhtikuuta – John Walter Tewksbury, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1876)
• 5. toukokuuta – Hertta Jack-Leistén, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija
• 6. toukokuuta – Toivo Kivimäki, suomalainen lakimies, poliitikko, professori ja Suomen pääministeri (1932–1936) (s. 1886)
• 7. toukokuuta – Luis Brunetto, argentiinalainen kolmiloikkaaja ja olympiamitalisti (s. 1901)
• 8. toukokuuta – Antti Salmenlinna, suomalainen kuvataiteilija ja sisustusarkkitehti (s. 1897)
• 9. toukokuuta – Harold Gray, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1894)
• 12. toukokuuta – Matti Perttilä, suomalainen painija (s. 1896)
• 13. toukokuuta – Kari Reenpää, suomalainen vuorineuvos ja Otavan toimitusjohtaja (s. 1902)
• 14. toukokuuta – Pekka Silander, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja SKDL:n kansanedustaja (s. 1925)
• 24. toukokuuta – Paal Berg, norjalainen poliitikko (s. 1873)
• 25. toukokuuta – Georg von Küchler, saksalainen sotamarsalkka (s. 1881)
• 27. toukokuuta – Aira Sinervo (”Aira Brink”), suomalainen kirjailija (s. 1914)
• 28. toukokuuta – Cornelius Kees van Dongen, alankomaalainen taidemaalari (s. 1877)
• 30. toukokuuta – Dagny Stenius, ruotsalainen näyttelijä (s. 1893)
• 31. toukokuuta – Erik Lindegren, ruotsalainen kirjailija ja kääntäjä (s. 1910)
• 1. kesäkuuta – Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, aktivisti ja luennoitsija (s. 1880)
• 4. kesäkuuta – Dorothy Gish, yhdysvaltalainen näyttelijä (Lillian Gishin sisko) (s. 1898)
• 6. kesäkuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (oikeusministeri, senaattori ja presidenttiehdokas) (s. 1925)
• 14. kesäkuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (s. 1916)
• 14. kesäkuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (s. 1901)
• 15. kesäkuuta – John Leslie Montgomery (”Wes Montgomery”), yhdysvaltalainen jazz-kitaristi(s. 1923)
• 16. kesäkuuta – Johanna Booyson, eteläafrikkalainen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1857)
• 16. kesäkuuta – Werner Söderström, suomalainen automekaanikko ja keksijä (s. 1889)
• 17. kesäkuuta – Matti Liinamaa, suomalainen agrologi ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1908)
• 19. kesäkuuta – Teuvo Pulkkinen, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1920)
• 25. kesäkuuta – Tony Hancock, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (s. 1924)
• 28. kesäkuuta – Unto Mononen, suomalainen taiteilija, runoilija, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1930)

heinäkuu–syyskuu

• 7. heinäkuuta – Joel Asikainen, suomalainen näyttelijä (s. 1912)
• 7. heinäkuuta – Joseph ”Jo” Schlesser, ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1928)
• 14. heinäkuuta – Konstantin Paustovski, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1892)
• 15. heinäkuuta – Signe Lagerborg-Stenius, suomalainen arkkitehti (s. 1870)
• 18. heinäkuuta – Corneille Heymans, vuoden 1938 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut belgialainen fysiologi (s. 1892)
• 22. heinäkuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (Isä Camillo) (s. 1908)
• 23. heinäkuuta – Sir Henry Dale, vuoden 1936 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen aivotutkija (s. 1875)
• 28. heinäkuuta – Otto Hahn, vuoden 1944 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1879)
• 30. heinäkuuta – Jón Leifs, islantilainen säveltäjä (s. 1899)
• 3. elokuuta – Konstantin Rokossovski, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1896)
• 17. elokuuta – Arto Tuovinen, suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija (s. 1933)
• 19. elokuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (s. 1904)
• 23. elokuuta – Oiva Olenius, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1890)
• 24. elokuuta − Olli Aro, suomalainen kirjailija (s. 1920)
• 26. elokuuta – Kay Francis, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1905)
• 27. elokuuta – Robert Z. Leonard, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1889)
• 1. syyskuuta – Lauri Holopainen, suomalainen kirjailija (s. 1909)
• 8. syyskuuta – Johan Fridolf Johansson (”Jan Fridegård”), ruotsalainen kirjailija (s. 1897)
• 15. syyskuuta – Uuno Takki, suomalainen poliitikko ja vuorineuvos (s. 1901)
• 16. syyskuuta – Kalle Väisälä, suomalainen matemaatikko ja oppikirjojen tekijä (s. 1893)
• 16. syyskuuta – Nedrick Young, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja (s. 1914)

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Marcel Duchamp, ranskalais-yhdysvaltalainen taiteilija (s. 1887)
• 12. lokakuuta – Tauno Hannikainen, suomalainen kapellimestari ja sellisti (s. 1896)
• 12. lokakuuta – Einar Reuter, suomalainen metsänhoitaja, kirjailija, taidekriitikko ja taidemaalari
• 13. lokakuuta – Aulis Ojajärvi, suomalainen rehtori ja kirjailija (s. 1913)
• 23. lokakuuta – Naima Wifstrand, ruotsalainen operettilaulaja ja näyttelijä (s. 1890)
• 27. lokakuuta – Lise Meitner, itävaltalaissyntyinen fyysikko, yksi fissioreaktion keksijöistä (s. 1878)
• 30. lokakuuta – Ramón Novarro, meksikolainen näyttelijä (s. 1899)
• 30. lokakuuta – Conrad Richter, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1890)
• 1. marraskuuta – Ludovika Jakobsson, saksalaissyntyinen suomalainen taitoluistelija (olympiavoittaja) (s. 1884)
• 1. marraskuuta – Georgios Papandreou, kreikkalainen poliitikko (s. 1888)
• 2. marraskuuta – Asko Ivalo, suomalainen diplomaatti (s. 1901)
• 4. marraskuuta – Aleksandra Lindroos, yksi Suomen pitkäikäisimmistä henkilöistä (s. 1861)
• 5. marraskuuta – Uno Savola, suomalainen diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (s. 1904)
• 6. marraskuuta – Charles Munch, ranskalainen kapellimestari (s. 1891)
• 6. marraskuuta – Olli Seppänen, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko (s. 1921)
• 6. marraskuuta – Chauncey Sparks, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1884)
• 9. marraskuuta – Jan Johansson, ruotsalainen jazzpianisti, säveltäjä ja sovittaja (s. 1931)
• 15. marraskuuta – Charles Bacon, yhdysvaltalainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1883)
• 17. marraskuuta – Mervyn Peake, englantilainen kirjailija, taidemaalari ja kuvittaja (s. 1911)
• 18. marraskuuta – Tyyne Haarla, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
• 19. marraskuuta – Konsta Vesa, suomalainen metsätyönjohtaja ja maastohiihtäjä (s. 1885)
• 25. marraskuuta – Upton Sinclair, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1878)
• 26. marraskuuta – Arnold Zweig, saksalainen kirjailija (s. 1887)
• 28. marraskuuta – Enid Blyton, englantilainen lasten- ja nuortenkirjailija (s. 1897)
• 30. marraskuuta – Fjodor Romanov, venäläinen ruhtinas, keisari Aleksanteri III:n tyttärenpoika (s. 1898)
• 4. joulukuuta – Reino Turkki, suomalainen lentäjä ja ilmavoimien komentaja (s. 1913)
• 5. joulukuuta – T. I. Itkonen, suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkija (s. 1891)
• 9. joulukuuta – Irja Browallius, ruotsalainen kirjailija ja opettaja (s. 1901)
• 12. joulukuuta – Tallulah Bankhead, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1902)
• 20. joulukuuta – Max Brod, tšekkiläis-israelilainen kirjailija ja säveltäjä (s. 1884)
• 20. joulukuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1902)
• 21. joulukuuta – Ulla Procopé, suomalainen muotoilija (s. 1921)
• 26. joulukuuta – Åke Kihlman, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1901)
• 27. joulukuuta – Niilo Mäki, suomalainen psykologian professori (s. 1902)
• 29. joulukuuta – Olavi Lahtela, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (s. 1915)
• 30. joulukuuta – Trygve Lie, norjalainen lakimies, poliitikko ja diplomaatti (ensimmäinen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1896)
• 30. joulukuuta – Kirill Meretskov, neuvostoliittolainen sotamarsalkka (s. 1897)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Luis Alvarez
• Nobelin kemianpalkinto: Lars Onsager
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robert W. Holley, Har Gobind Khorana ja Marshall Nirenberg
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Yasunari Kawabata
• Nobelin rauhanpalkinto: René Cassin

Muuta

• Elokuvavuosi 1968
• Kirjallisuusvuosi 1968
• Musiikkivuosi 1968
• Urheiluvuosi 1968

Kirjallisuutta

• Kurlansky, Mark: 1968 – vuosi joka vavahdutti maailmaa. (1968: The Year That Rocked the World, 2005.) Suomentanut Kirsi Komonen. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2008. ISBN 978-952-01-0103-9.
• Toivon ja raivon vuosi 1968. Toim. Maarit Leskelä-Kärki, Marika Ahonen, Niko Heikkilä. Helsinki : Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2019. ISBN 978-952-5976-73-1.

Aiheesta muualla

• YLE Elävä arkisto: Hullu vuosi 1968 (Arkistoitu – Internet Archive)