1908
vuosi
Tapahtumia
muokkaa- 1. tammikuuta – New Yorkin Times Squarella pudotettiin ensimmäisen kerran pallo uuden vuoden merkiksi.
- 22. tammikuuta – Kirjailija August Strindbergin näytelmä Aavesonaatti sai ensiesityksensä Tukholmassa.
- 24. tammikuuta – Robert Baden-Powell julkaisi teoksensa Partiopojan kirja (Scouting for Boys).
- 1. helmikuuta – Portugalin kuningas Kaarle I ja tämän vanhempi poika, kruununprinssi Ludvig Filip surmattiin attentaatissa Lissabonissa. Portugalin kuninkaaksi nousi Kaarle I:n nuorempi poika Emanuel II.
- 5. helmikuuta – Rääkkylän Kivisalmessa ruoppaajan kauha iski viiden kuutiometrin siirtolohkareeseen, jonka kuparipitoisuus oli suuri. Löytö johti Outokummun kaivoksen avaamiseen.
- 12. helmikuuta – Ensimmäinen autokisa maailman ympäri alkoi New Yorkista ja päättyi Pariisiin.[1]
- 21. maaliskuuta – Ranskalaislentäjä Léon Delagrange lensi maailman ensimmäisen matkustajalennon. Kyydissä oli englantilais-ranskalainen lentäjä, Henri Farman.
- 2. huhtikuuta – Helsingin Polyteknillinen opisto muuttui Teknilliseksi korkeakouluksi.
- 4. huhtikuuta – Keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan, joka oli 27. maaliskuuta antanut senaatille epäluottamuslauseen.[2][3][4]
- 14. huhtikuuta – Tanskan kansankäräjät hyväksyi 25 vuotta täyttäneiden, veroa maksavien naisten ja miesten yleisen äänioikeuden.
- 25. toukokuuta – Ranskan ja Britannian välinen ”Entente cordiale” -sopimus julistettiin.
- 26. toukokuuta – Lähi-idän alueen ensimmäinen kaupallisesti merkittävä öljyesiintymä löydettiin Masjid-al-Salamanista Khūzestānin maakunnasta Lounais-Persiasta.
- 31. toukokuuta – Palomäen uimalaitos avattiin Tampereella.[5][6][7][8]
- 2. kesäkuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että keisarikuntaa ja sen etuja koskeva lainsäädäntö sekä yleiset hallitusasiat oli ennen hallitsijalle esittelyä alistettava Venäjän ministerineuvoston käsiteltäviksi. Toinen sortokausi alkoi.
- 18. kesäkuuta – Ensimmäinen suomenkielinen ooppera, Oskar Merikannon Pohjan neiti, sai ensiesityksensä Viipurissa.
- 30. kesäkuuta – Tunguskan räjähdys tuhosi laajalti metsää Siperiassa.
- 1. heinäkuuta – SOS-merkki hyväksyttiin kansainväliseksi hätäsignaaliksi.
- 1. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin kaksipäiväiset eduskuntavaalit. Eduskunnan voimasuhteet säilyivät miltei ennallaan.
- 11. – 12. heinäkuuta – Militantti sosialisti Anton Nilson räjäytti pommin höyrylaiva Amaltheassa Malmön satamassa. Yksi brittiläinen lakonrikkoja sai surmansa ja 20 ihmistä loukkaantui.
- 13. heinäkuuta – Lontoossa alkoivat kesäolympialaiset.
- 22. heinäkuuta – Verner Weckman voitti Suomen historian ensimmäisen virallisen olympiakullan keskiraskaan sarjan painikilpailussa.
- 24. heinäkuuta – Osmanien valtakunnan sulttaani Abd-ul-Hamid II antautui nuorturkkilaisten vallankumouksen edessä.
- 25. heinäkuuta – Lontoon olympialaiset päättyivät.
- 1. elokuuta – Keisari Nikolai II nimitti yliopiston kanslerin nuorsuomalaisen Edvard Hjeltin Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.
- 17. elokuuta – Šakin maailmanmestaruusottelut alkoivat Düsseldorfissa Emanuel Laskerin ja Siegbert Tarraschin välillä.
- 20. syyskuuta – Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda -patsas (Pieni merenneito) paljastettiin Helsingin Kauppatorilla. Patsas herätti laajalti pahennusta ja sitä vaadittiin jopa poistettavaksi.
- 27. syyskuuta – Ensimmäinen T-mallin Ford valmistettiin Henry Fordin tehtaassa Detroitissa.
- 27. syyskuuta – Urheiluseura Kiffen perustettiin Helsingin Kruununhaassa.
- 5. lokakuuta – Bulgaria julistautui itsenäiseksi Osmanien valtakunnasta. Bulgarian ruhtinas Ferdinand kruunattiin tsaariksi.
- 5. lokakuuta – Itävalta-Unkari julisti liittävänsä valloittamansa Bosnia-Hertsegovinan itseensä. Tästä seurasi Bosnian kriisi.
- 3. marraskuuta – William Howard Taft valittiin republikaanien ehdokkaana Yhdysvaltain 27. presidentiksi. Taft voitti vaaleissa demokraattien ehdokkaan William Jennings Bryanin.
- 15. marraskuuta – Belgian kuningas Leopold II luovutti yksityisomaisuutenaan olleen Kongon vapaavaltion Belgian valtiolle sen jälkeen, kun vapaavaltiossa tapahtuneet ihmisoikeusrikokset olivat paljastuneet.
- 2. joulukuuta – Lapsikeisari Pu Yi nousi Kiinan valtaistuimelle kahden vuoden ikäisenä.
- 28. joulukuuta – Messinan kaupunki Sisiliassa tuhoutui lähes täysin maanjäristyksessä, joka vaati noin 75 000 kuolonuhria.
- 31. joulukuuta – Suomen väkiluku ylitti kolmen miljoonan rajan.
tuntematon päivämäärä
muokkaa- Belgian parlamentti pakotti kuningas Leopold II:n luovuttamaan Kongon vapaavaltion Belgialle.
- James Madisonin yliopisto perustettiin.
- Otto Hauser löysi noin 40 000 vuoden ikäisen neandertalinihmisen luurangon Le Moustierista, Lounais-Ranskasta.
Syntyneitä
muokkaaTammikuu–maaliskuu
muokkaa- 6. tammikuuta – Aagot Cannelin, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1988)
- 8. tammikuuta – William Hartnell, brittiläinen näyttelijä (k. 1975)
- 9. tammikuuta – Simone de Beauvoir, ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi (Toinen sukupuoli) (k. 1986)
- 10. tammikuuta – Bernard Lee, brittiläinen näyttelijä (k. 1981)
- 10. tammikuuta – Heimo Lepistö, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1975)
- 12. tammikuuta – Jean Delannoy, ranskalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2008)
- 14. tammikuuta – Gabriel d’Arboussier, senegalilais-ranskalainen poliitikko (k. 1976)
- 15. tammikuuta – Ede Teller (”Edward Teller”), unkarilaissyntyinen fyysikko (vetypommin ”isä”) (k. 2003)
- 16. tammikuuta – Günther Prien, saksalainen sukellusveneen päällikkö (k. 1941)
- 16. tammikuuta – Knud Thomsen, tanskalainen poliitikko (k. 1996)
- 17. tammikuuta – Yrjö Mikluha, suomalainen kirjailija (k. 1992)
- 21. tammikuuta – Henrik Grönroos, suomalainen kirjastonhoitaja (k. 2007)
- 22. tammikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1968)
- 4. helmikuuta – Oskar Skogly, norjalainen poliitikko (k. 1988)
- 5. helmikuuta – Peg Entwistle, englantilainen näyttelijä (k. 1932)
- 6. helmikuuta – Amintore Fanfani, italialainen kirjailija ja poliitikko (k. 1999)
- 6. helmikuuta – Edward Lansdale, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1987)
- 10. helmikuuta – Jean Coulthard, kanadalainen säveltäjä (k. 2000)
- 11. helmikuuta – Vivian Fuchs, englantilainen tutkimusmatkailija ja naparetkeilijä, Hillaryn ja Fuchsin retkikunnan jäsen (k. 1999)
- 12. helmikuuta – Julian Skrjabin, venäläinen säveltäjä (k. 1919)
- 13. helmikuuta – Sulo Nurmela, suomalainen kilpahiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 1999)
- 15. helmikuuta – Martti Ilveskorpi, suomalainen asuntosäästötoiminnan kehittäjä ja asuntopoliittinen vaikuttaja (k. 1973)
- 15. helmikuuta – Veikko Svinhufvud, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja, Pehr Evind Svinhufvudin poika (k. 1969)
- 16. helmikuuta – Leevi Linko, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 17. helmikuuta – Uuras Saarnivaara, suomalainen teologi, kristillinen kirjailija ja uskonnollinen vaikuttaja (k. 1998)
- 20. helmikuuta – Jean-Marie Beaudet, kanadalainen kapellimestari (k. 1971)
- 21. helmikuuta – Raymond Queneau, ranskalainen kirjailija (k. 1976)
- 26. helmikuuta – Frederick Bean ”Tex” Avery, yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja ohjaaja (Repe Sorsa) (k. 1980)
- 29. helmikuuta – Aune Castrén-Saarnio, suomalainen runoilija (k. 1978)
- 29. helmikuuta – Mies Reenkola, suomalainen gynekologi ja muistelmakirjailija (k. 1988)
- 5. maaliskuuta – Oiva Tuominen, suomalainen hävittäjälentäjä (k. 1976)
- 7. maaliskuuta – Anna Magnani, italialainen näyttelijä (k. 1973)
- 12. maaliskuuta – David Marshall, singaporelainen poliitikko ja diplomaatti (k. 1995)
- 17. maaliskuuta – O. C. Gundersen, norjalainen poliitikko (k. 1991)
- 20. maaliskuuta – Michael Redgrave, brittiläinen näyttelijä (k. 1985)
- 22. maaliskuuta – Louis Dearborn LaMoore (”Louis L'Amour”), yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1988)
- 23. maaliskuuta – Asko Laukka, suomalainen kirjailija (k. 1976)
- 31. maaliskuuta – Karl Skytte, tanskalainen poliitikko (k. 1986)
Huhtikuu–kesäkuu
muokkaa- 1. huhtikuuta – Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (k. 1970)
- 3. huhtikuuta – Tuovi Hirvisuo, suomalainen näyttelijä (k. 1997)
- 5. huhtikuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari (k. 1989)
- 5. huhtikuuta – Ruth Elizabeth ”Bette” Davis, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erotetut sydämet) (k. 1989)
- 12. huhtikuuta – Kalervo Huuri, suomalainen orientalisti (k. 1941)
- 12. huhtikuuta – Ida Pollock, brittiläinen kirjailija ja taidemaalari (k. 2013)
- 15. huhtikuuta – George Alexander Aberle (”Eden Ahbez”), yhdysvaltalainen lauluntekijä ja muusikko (k. 1995)
- 15. huhtikuuta – Lita Grey, yhdysvaltalainen näyttelijä, Charlie Chaplinin toinen puoliso (k. 1995)
- 16. huhtikuuta – Jussi Ketola, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 1986)
- 24. huhtikuuta – Józef Gosławski, puolalainen kuvanveistäjä ja mitalitaiteilija (k. 1963)
- 28. huhtikuuta – Oskar Schindler, saksalainen liike- ja teollisuusmies (k. 1974)
- 1. toukokuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (Isä Camillo) (k. 1968)
- 4. toukokuuta – Irma Rantavaara, suomalainen yleisen kirjallisuustieteen ja estetiikan professori (k. 1979)
- 5. toukokuuta – Jacques Massu, ranskalainen kenraali (k. 2002)
- 5. toukokuuta – Nikolai Piljugin, neuvostoliittolainen avaruusalusten suunnittelija (k. 1982)
- 16. toukokuuta – Rakel Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä (k. 2004)
- 19. toukokuuta – Toivo Laiho, suomalainen runoilija (k. 1972)
- 20. toukokuuta – James Stewart, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Skandaalihäät) (k. 1997)
- 23. toukokuuta – John Bardeen, vuosien 1956 ja 1972 Nobelin fysiikanpalkinnot saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1991)
- 26. toukokuuta – Arie Maasland (”Malando”), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1980)
- 28. toukokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (James Bond) (k. 1964)
- 30. toukokuuta – Hannes Alfvén, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen plasmafyysikko (k. 1995)
- 30. toukokuuta – Melvin Jerome ”Mel” Blanc, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä (”Väiski Vemmelsääri” ja ”Tipi-lintu”) (k. 1989)
- 30. toukokuuta – Lucien Martin, kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (k. 1950)
- 31. toukokuuta – Nils Poppe, ruotsalainen näyttelijä (k. 2000)
- 4. kesäkuuta – Heikki Miekk-oja, suomalainen fyysikko ja metalliopin professori (k. 1973)
- 6. kesäkuuta – Esko Peltonen, suomalainen kaupunginjohtaja ja maaherra (k. 2005)
- 12. kesäkuuta – Kaarina Puustinen, suomalainen kirjastonhoitaja ja lastenkirjailija (k. 2001)
- 13. kesäkuuta – A. H. Turunen, suomalainen eräkirjailija (k. 1978)
- 20. kesäkuuta – Murray Barr, kanadalainen neuroanatomi ja sytogeneetikko (k. 1995)
- 21. kesäkuuta – Erik Brofoss, norjalainen poliitikko (k. 1979)
- 24. kesäkuuta – Toini Havu, suomalainen kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuskriitikko (k. 1998)
- 25. kesäkuuta – Gustav Elfving, suomalainen matemaatikko ja tilastotieteilijä (k. 1984)
- 25. kesäkuuta – Willard Van Orman Quine, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (Empirismin kaksi dogmia) (k. 2000)
- 26. kesäkuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti (1970–1973) (k. 1973)
- 26. kesäkuuta – Jussi Blomstedt (”Jussi Jalas”), suomalainen kapellimestari (k. 1985)
- 27. kesäkuuta – João Guimarães Rosa, brasilialainen kirjailija (k. 1967)
- 27. kesäkuuta – Wolter Westerholm, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k. 2009)
- 28. kesäkuuta – Pirkko Arola, suomalainen kutomoalan yrittäjä ja kauppaneuvos (k. 2003)
- 30. kesäkuuta – Winston Graham, englantilainen kirjailija (Poldark) (k. 2003)
Heinäkuu–syyskuu
muokkaa- 1. heinäkuuta – Reidar Carlsen, norjalainen poliitikko (k. 1987)
- 2. heinäkuuta – Thurgood Marshall, yhdysvaltalainen lakimies ja korkeimman oikeuden tuomari (k. 1993)
- 6. heinäkuuta – Samuel Besprosvanni (”Sam Vanni”), suomalainen taidemaalari ja akateemikko (k. 1992)
- 8. heinäkuuta – Kaii Higashiyama, japanilainen Nihon-ga-taidemaalari (k. 1999)
- 8. heinäkuuta – Nelson A. Rockefeller, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (k. 1979)
- 22. heinäkuuta – Claire Falkenstein, yhdysvaltalainen kuvanveistäjä (k. 1997)
- 28. heinäkuuta – Matti Virkkunen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1980)
- 29. heinäkuuta – Ingrid Bade, ruotsalainen graafikko ja taiteilija (k. 1989)
- 29. heinäkuuta – Sally Bauer, ruotsalainen uimari, ensimmäinen Englannin kanaalin yli uinut pohjoismaalainen (k. 2001)
- 1. elokuuta – Li Englund, suomalainen tekstiili- ja pukusuunnittelija (k. 1993)
- 1. elokuuta – Miloslav Kabeláč, tšekkiläinen säveltäjä (k. 1979)
- 3. elokuuta – Kyllikki Solanterä, suomalainen laulaja, laulunopettaja ja sanoittaja (k. 1965)
- 11. elokuuta – Jorma Järvi, suomalainen arkkitehti (k. 1962)
- 13. elokuuta – Gunnar Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä (k. 1941)
- 14. elokuuta – Marinus Anton Donk, alankomaalainen sienitieteilijä (k. 1972)
- 14. elokuuta – Arne Ekeland, norjalainen taidemaalari (k. 1994)
- 14. elokuuta – Runar Schauman, suomenruotsalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1977)
- 18. elokuuta – Edgar Faure, ranskalainen poliitikko, historioitsija ja kirjailija (k. 1988)
- 18. elokuuta – Sampo Haahtela, suomalainen kirjailija ja opettaja (k. 1993)
- 21. elokuuta – M. M. Kaye, brittiläinen kirjailija (k. 2004)
- 23. elokuuta – Arthur Adamov, venäläis-ranskalainen näytelmäkirjailija (k. 1970)
- 27. elokuuta – Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain presidentti (1963–1969) (k. 1973)
- 31. elokuuta – William Saroyan, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1981)
- 4. syyskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija (Amerikan poika) (k. 1960)
- 9. syyskuuta – Cesare Pavese, italialainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä (k. 1950)
- 10. syyskuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1973)
- 17. syyskuuta – Martti Simojoki, Turun arkkipiispa (k. 1999)
- 19. syyskuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija (Sinuhe egyptiläinen) (k. 1979)
- 24. syyskuuta – Hans Borgen, norjalainen poliitikko (k. 1983)
- 28. syyskuuta – Artturi Tiura, suomalainen linja-autoliikennöitsijä ja liikenneneuvos (k. 1991)
- 30. syyskuuta – David Oistrah, ukrainalainen viulisti (k. 1974)
Lokakuu–joulukuu
muokkaa- 2. lokakuuta – Ville Salminen, suomalainen näyttelijä, lavastaja, ohjaaja, teatteri- ja tuotantopäällikkö (k. 1992)
- 5. lokakuuta – Paul-Émile Corbeil, kanadalainen oopperalaulaja, radiotuottaja ja näyttelijä (k. 1965)
- 9. lokakuuta – Jim Folsom, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (k. 1987)
- 12. lokakuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen kirjailija ja radiotoimittaja (Pekka Töpöhäntä -kirjat) (k. 1973)
- 16. lokakuuta – Enver Hoxha, Albanian kommunistinen diktaattori (1944–1985) (k. 1985)
- 18. lokakuuta – Reino Kuusi, suomalainen lähetystöneuvos ja arkistonhoitaja (k. 1988)
- 22. lokakuuta – Aili Nordgren, suomenruotsalainen työväenkirjailija (k. 1995)
- 23. lokakuuta – Ilja Frank, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
- 23. lokakuuta – Sylva Rossi, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
- 25. lokakuuta – Tauno Brännäs (Tauno Palo), suomalainen näyttelijä (Kulkurin valssi) (k. 1982)
- 31. lokakuuta – Muriel Duckworth, kanadalainen feministi ja rauhanaktivisti (k. 2009)
- 4. marraskuuta – Józef Rotblat, vuoden 1995 Nobelin rauhanpalkinnon saanut puolalaissyntyinen fyysikko (k. 2005)
- 8. marraskuuta – Martha Gellhorn, yhdysvaltalainen kirjailija ja journalisti (k. 1998)
- 12. marraskuuta – Harry Blackmun, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari (k. 1999)
- 12. marraskuuta – Kustaa Inkeri, suomalainen matemaatikko ja akateemikko (k. 1997)
- 14. marraskuuta – Joseph McCarthy, yhdysvaltalainen senaattori (kommunismin vastustaja) (k. 1957)
- 14. marraskuuta – Reino Hirvonen, suomalainen geofyysikko ja geodeetti (k. 1989)
- 21. marraskuuta – Franz Pfnür, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k. 1996)
- 22. marraskuuta – Veikko Porkkala, suomalainen kommunisti ja ammattiyhdistysmies (k. 2009)
- 28. marraskuuta – Claude Lévi-Strauss, ranskalainen antropologi ja filosofi (k. 2009)
- 3. joulukuuta – Unto Koskela, suomalainen kirjailija (k. 1934)
- 4. joulukuuta – Reino Castrén, suomalainen rautatieinsinööri ja liikennesuunnittelija (k. 1981)
- 4. joulukuuta – Alfred Hershey, vuoden 1969 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1997)
- 4. joulukuuta – Kirsti Fogelholm (”Kirsti Porras”), suomalainen salapoliisikirjailija (k. 1986)
- 10. joulukuuta – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (k. 1992)
- 11. joulukuuta – Elliott Carter, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2012)
- 11. joulukuuta – Carlos Arias Navarro, espanjalainen poliitikko, pääministeri (1973–1976) (k. 1989)
- 12. joulukuuta – Gustav Ernesaks, virolainen säveltäjä, kuorojohtaja ja Viron laulujuhlien organisoija (k. 1993)
- 12. joulukuuta – Kai Kajanus, suomalainen viulisti ja konserttimestari (k. 1994)
- 17. joulukuuta – Willard Libby, vuoden 1960 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fysikaalinen kemisti (k. 1980)
- 19. joulukuuta – Matti Koskenniemi, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k. 2001)
- 22. joulukuuta – Max Bill, sveitsiläinen arkkitehti, kuvanveistäjä ja teollinen muotoilija (k. 1994)
- 22. joulukuuta – Giacomo Manzù, italialainen kuvanveistäjä (k. 1991)
- 25. joulukuuta – Quentin Crisp, englantilainen kirjailija (k. 1999)
- 31. joulukuuta – Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt itävaltalainen arkkitehti (natsisotarikollisten ”metsästäjä”) (k. 2005)
Kuolleita
muokkaaTammikuu–maaliskuu
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1908 kuolleista henkilöistä
- 4. tammikuuta – Charles Augustus Young, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1834)
- 5. tammikuuta – Matti Rinta, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1871)
- 9. tammikuuta – Wilhelm Busch, saksalainen taidemaalari ja runoilija (s. 1832)
- 9. tammikuuta – Peter Theodor Holst, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1843)
- 10. tammikuuta – Adolphe-Josué-Frédéric Fiard, ranskalainen katolinen piispa (s. 1821)
- 14. tammikuuta – Holger Drachmann, tanskalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (s. 1846)
- 17. tammikuuta – Ferdinand IV, Toscanan viimeinen suurherttua (1859–1860) (s. 1835)
- 17. tammikuuta – Rafael Hårdh, suomalainen opettajaseminaarin lehtori ja oppikirjojen tekijä (s. 1839)
- 17. tammikuuta – Torsten Söderhjelm, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1879)
- 22. tammikuuta – Hannu Viktor Salminen, suomalainen runoilija (s. 1890)
- 23. tammikuuta – Edward MacDowell, yhdysvaltalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1860)
- 25. tammikuuta – Mihail Tšigorin, venäläinen shakin suurmestari (s. 1850)
- 26. tammikuuta – Alta Dahlgren, suomenruotsalainen toimittaja ja lastenkirjailija (s. 1868)
- 27. tammikuuta – Oscar Fredrik Wilhelm Gylling, suomalainen senaattori, hovioikeuden asessori ja kihlakunnantuomari (s. 1843)
- 28. tammikuuta – Sidney Paget, brittiläinen kuvittaja (s. 1860)
- 1. helmikuuta – Kaarle I, Portugalin kuningas (1889–1908) (s. 1863) (salamurha)
- 1. helmikuuta – Luís Filipe, Portugalin kruununprinssi (s. 1887) (salamurha)
- 1. helmikuuta – Benjamin Leino, suomalainen näyttelijä (s. 1853)
- 3. helmikuuta – Ferdinand Meldahl, tanskalainen arkkitehti (s. 1827)
- 13. helmikuuta – Willie Groves, skotlantilainen jalkapalloilija (s. 1869)
- 13. helmikuuta – David Hesser, yhdysvaltalainen vesipalloilija, uimari ja olympiavoittaja (s. 1884)
- 18. helmikuuta – K. H. Renlund, suomalainen rautakauppias ja suurlahjoittaja (s. 1850)
- 20. helmikuuta – Simo Matavulj, serbialainen kirjailija (s. 1852)
- 25. helmikuuta – Marco Aurelio Soto, Hondurasin presidentti (1876–1883) (s. 1846)
- 29. helmikuuta – Pat Garrett, yhdysvaltalainen biisoninmetsästäjä, baarinpitäjä, karjatilallinen, tullijohtaja ja oikeudenpalvelija (s. 1850)
- 3. maaliskuuta – Lorenz Lindelöf, suomalainen matemaatikko, yliopiston rehtori ja valtiopäivämies (s. 1827)
- 3. maaliskuuta – Werner Lönnbeck, suomalainen päätoimittaja ja kirjailija (s. 1849)
- 9. maaliskuuta – Henry Clifton Sorby, englantilainen geologi (s. 1826)
- 15. maaliskuuta – Elias Öhman, suomalainen kunnallispormestari, valtiopäivämies ja valtioneuvos (s. 1845)
- 19. maaliskuuta – Carl Johan Cederberg, suomalainen kauppias ja tehtailija (s. 1847)
- 20. maaliskuuta – Frants Henningsen, tanskalainen taidemaalari, kuvittaja ja professori (s. 1850)
- 25. maaliskuuta – Axel Henrik Antell, suomalainen päätoimittaja, Helsingin köyhäinhoitotoimen johtaja ja valtiopäivämies (s. 1853)
- 25. maaliskuuta – K. H. Attila, suomalainen villatehtailija (s. 1849)
- 29. maaliskuuta – Grigori Geršuni, venäläinen sosialistivallankumouksellinen ja terroristi (s. 1870)
Huhtikuu–kesäkuu
muokkaa- 7. huhtikuuta – William Richardson Linton, englantilainen kasvitieteilijä (s. 1850)
- 11. huhtikuuta – Henry Bird, englantilainen shakinpelaaja ja shakkikirjailija (s. 1830)
- 22. huhtikuuta – Henry Campbell-Bannerman, brittiläinen poliitikko, pääministeri (1905–1908) (s. 1836)
- 3. toukokuuta – István Türr, unkarilainen sotilas, vapaustaiteilija, kanava-arkkitehti ja insinööri (s. 1825)
- 18. toukokuuta – August Leonard Furuhjelm, suomenruotsalainen opettaja ja kirjailija (s. 1846)
- 24. toukokuuta – Tom Morris, Sr. (”Old Tom Morris”), skotlantilainen golfaaja, kenttäsuunnittelija ja mailanvalmistaja (s. 1821)
- 26. toukokuuta – Mirza Ghulam Ahmad, intialainen uskonnollinen johtaja (s. 1835)
- 31. toukokuuta – Louis-Honoré Fréchette, kanadanranskalainen kirjailija ja poliitikko (s. 1839)
- 2. kesäkuuta – Aimar August Sørenssen, norjalainen poliitikko (s. 1823)
- 8. kesäkuuta – Frans Teodor Hedberg, ruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1828)
- 12. kesäkuuta – Hermann Kauffman, suomalainen insinööri ja Tampereen konepajateollisuuden uranuurtaja (s. 1840)
- 12. kesäkuuta – Antti Mattila, suomalainen kauppias, maanviljelijä ja valtiopäivämies (s. 1822)
- 14. kesäkuuta – Frederick Stanley, brittiläinen poliitikko ja ministeri, Kanadan kenraalikuvernööri (1888–1893) (s. 1841)
- 21. kesäkuuta – Nikolai Rimski-Korsakov, venäläinen säveltäjä (Šeherazade) (s. 1844)
- 24. kesäkuuta – Grover Cleveland, Yhdysvaltain presidentti (1885–1889 ja 1893–1897) (s. 1837)
- 30. kesäkuuta – Thomas Hill, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1829)
Heinäkuu–syyskuu
muokkaa- 3. heinäkuuta – Joel Chandler Harris, yhdysvaltalainen journalisti, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä (s. 1848)
- 3. heinäkuuta – Nikolai Ignatjev, venäläinen kreivi, kenraali ja diplomaatti (s. 1832)
- 5. heinäkuuta – Jonas Lie, norjalainen kirjailija (s. 1833)
- 11. heinäkuuta – Wilhelm Kukkonen, suomalainen opettaja ja toimittaja (s. 1843)
- 11. heinäkuuta – Friedrich Traun, saksalainen pikajuoksija, tennispelaaja ja olympiavoittaja (s. 1876)
- 12. heinäkuuta – Kaarlo Forsgren, suomalainen toimittaja, kääntäjä ja runoilija (s. 1872)
- 18. heinäkuuta – Jaime Nunó, katalonialainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1824)
- 19. heinäkuuta – Ignacio de Veintemilla, Ecuadorin presidentti (1876–1883) (s. 1828)
- 20. heinäkuuta – Federico Chueca, espanjalainen säveltäjä (s. 1846)
- 20. heinäkuuta – Dimítrios Vikélas, kreikkalainen kirjailija, historioitsija ja Kansainvälisen olympiakomitean ensimmäinen puheenjohtaja (s. 1835)
- 22. heinäkuuta – William Randal Cremer, vuoden 1903 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen poliitikko ja pasifisti (s. 1828)
- 24. heinäkuuta – Vilhelm Lilljeborg, ruotsalainen eläintieteen professori (s. 1816)
- 28. heinäkuuta – Matti Sippola, suomalainen opettaja, sanomalehtimies, arkkiviisujen kirjoittaja ja yhdistysten perustaja (s. 1848)
- 30. heinäkuuta – James Budd, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (s. 1851)
- 2. elokuuta – Fredrik Franson, ruotsalais-yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja (s. 1852)
- 4. elokuuta – William B. Allison, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1829)
- 5. elokuuta – Gustave Niebaum, amerikansuomalainen merikapteeni ja viinitilallinen (s. 1842)
- 7. elokuuta – Antonio di Rudinì, italialainen markiisi, poliitikko ja pääministeri (1891–1892 ja 1896–1898) (s. 1839)
- 8. elokuuta – Joseph Maria Olbrich, itävaltalainen arkkitehti (s. 1867)
- 13. elokuuta – Ira David Sankey, yhdysvaltalainen hengellisen musiikin laulaja ja säveltäjä (s. 1840)
- 21. elokuuta – Mwezi IV, Burundin kuningas (1850/1852–1908) (s. 1840)
- 24. elokuuta – Bai Bureh, sierraleonelainen heimopäällikkö ja kansallissankari (s. 1840)
- 25. elokuuta – Henri Becquerel, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1852)
- 27. elokuuta – Thorvald Bindesbøll, tanskalainen arkkitehti (s. 1846)
- 30. elokuuta – Lotten Dorsch, ruotsalainen näyttelijä (s. 1849)
- 30. elokuuta – Giovanni Fattori, italialainen taidemaalari (s. 1825)
- 31. elokuuta – Leslie Green, brittiläinen arkkitehti (s. 1875)
- 4. syyskuuta – Rūdolfs Blaumanis, latvialainen kirjailija (s. 1863)
- 4. syyskuuta – Edvard Hämäläinen, suomalainen opettaja ja runoilija (s. 1864)
- 19. syyskuuta – Constantin Linder, suomalainen kartanonomistaja, senaattori ja ministerivaltiosihteeri (s. 1836)
- 19. syyskuuta – Artturi Salovaara, suomalainen toimittaja ja sortokauden aktivisti (s. 1883)
- 20. syyskuuta – Pablo de Sarasate, espanjalainen säveltäjä ja viulisti (s. 1844)
- 21. syyskuuta – Nicolás Salmerón, espanjalainen poliitikko, lyhytaikainen presidentti (1873) (s. 1838)
- 29. syyskuuta – Joaquim Maria Machado de Assis, brasilialainen kirjailija (s. 1839)
Lokakuu–joulukuu
muokkaa- 22. lokakuuta – Johan Gustaf Sohlman, suomalainen senaattori (s. 1837)
- 25. lokakuuta – Lewis Campbell, brittiläinen klassisen kirjallisuuden tutkija (s. 1830)
- 25. lokakuuta – Lorenz Frølich, tanskalainen taiteilija ja kuvittaja (s. 1820)
- 27. lokakuuta – Valfrid Paavo-Kallio, suomalainen kirjakauppias ja kirjailija (s. 1887)
- 1. marraskuuta – Edward Caird, skotlantilainen filosofi (s. 1835)
- 3. marraskuuta – Robert Leroy Parker (”Butch Cassidy”), yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1866)
- 3. marraskuuta – Harry Alonzo Longabaugh (”Sundance Kid”), yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1867)
- 5. marraskuuta – Andrew Graham, irlantilainen tähtitieteilijä (s. 1815)
- 8. marraskuuta – Victorien Sardou, ranskalainen kirjailija (s. 1831)
- 14. marraskuuta – Tomás Estrada Palma, Kuuban ensimmäinen presidentti (1902–1906) (s. 1835)
- 14. marraskuuta – Aleksei Aleksandrovitš Romanov, venäläinen keisariperheen jäsen ja amiraali, Aleksanteri II:n poika (s. 1850)
- 14. marraskuuta – Guangxu, Kiinan keisari (1875–1908) (s. 1871)
- 15. marraskuuta – Cixi, Kiinan leskikeisarinna ja sijaishallitsija (s. 1835)
- 19. marraskuuta – Eduard Zeller, saksalainen filosofi ja teologi (s. 1814)
- 20. marraskuuta – Georgi Voronoi, venäläinen matemaatikko (s. 1868)
- 22. marraskuuta – John Green, yhdysvaltalainen upseeri (s. 1825)
- 23. marraskuuta – Juho Evert Pietiläinen, suomalainen lestadiolainen uskonnollinen kirjailija (s. 1862)
- 27. marraskuuta – Knud Bergslien, norjalainen taidemaalari (s. 1827)
- 27. marraskuuta – Einar Løchen, norjalainen poliitikko (s. 1850)
- 17. joulukuuta – Zefanias Suutarla, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja (s. 1834)
- 19. joulukuuta – Edla Blommér, suomalainen taidemaalari (s. 1817)
- 20. joulukuuta – Johannes Kronstadtilainen, venäläinen ortodoksinen pappi ja pyhimys (s. 1829)
- 22. joulukuuta – John Stephen Michaud, yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1843)
- 23. joulukuuta – Garrett Serviss, yhdysvaltalainen korkeushyppääjä (s. 1881)
tuntematon päivämäärä
muokkaa- Louise von Christierson, suomalainen kulttuurimesenaatti (s. 1836)
- Charles Porion, ranskalainen taidemaalari (s. 1814)
Nobelin palkinnot
muokkaaMuuta
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Maailman ympäri automobiililla. Kaleva, 17.2.1908, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suurruhtinaan Armollinen Avoin Kirja ja Käsky uusien edustajavaalien toimittamisesta.... Suomalainen Wirallinen Lehti, 6.4.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Armollinen asetus uusien edustajavaalien toimittamisesta. Suomalainen Wirallinen Lehti, 6.4.1908, nro 80, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Ministerineuwosto Eduskunnan toiminnasta. Helsingin Sanomat, 7.4.1908, nro 81A, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos Palomäen rannassa alkaa nyt olla walmis. Kansan Lehti, 9.5.1908, nro 106, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen Uusi Uimalatos avataan 31.5.1908 (ilmoitus). Aamulehti, 28.5.1908, nro 122, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awataan. Kansan Lehti, 30.5.1908, nro 123, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
- ↑ Tampereen uusi uimalaitos awattiin yleisön käytettäwäksi. Tampereen Sanomat, 2.6.1908, nro 125, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2014.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1908.