Avaa päävalikko
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

TapahtumiaMuokkaa

tammikuu–maaliskuuMuokkaa

huhtikuu–kesäkuuMuokkaa

heinäkuu–elokuuMuokkaa

syyskuuMuokkaa

lokakuuMuokkaa

  • 1. lokakuutaLatvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
  • 3. lokakuutaLiettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
  • 5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
  • 6. lokakuutaPuolan vastarinnan lakattua Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien alueiden rajaksi tuli suunnilleen Curzonin linja, jota jo vuonna 1919 oli ehdotettu Puolan itärajaksi.
  • 7. lokakuuta – Presidentti Kyösti Kallio vahvisti tasavallan suojelulain, joka antoi hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
  • 8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä. Puolan antauduttua Hitler ehdotti liittoutuneille rauhaa, jossa nämä hyväksyisivät Itä-Euroopan uuden järjestyksen. Liittoutuneet torjuivat ehdotuksen pikaisesti.
  • 9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina.
  • 9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
  • 9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulanut väkijoukko.
  • 10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
  • 10. lokakuuta – Wäinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven patsas paljastettiin Helsingin Rautatientorilla.
  • 10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
  • 11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
  • 11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
  • 11. lokakuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskus perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
  • 12. lokakuuta Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden ensimmäinen kolmesta jaksosta alkoi.
  • 13. lokakuuta – Suomessa julistettiin 16–60-vuotiaita koskenut yleinen työvelvollisuus.
  • 14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
  • 14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
  • 14. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene U-47 kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow'hun ja torpedoi taistelulaiva HMS Royal Oakin.
  • 17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi lain maassa olevien hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön.
  • 17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi puolustusvoimien ylimmästä johdosta annetun asetuksen muutoksen, jonka mukaan tasavallan presidentti voi erityisistä syistä luovuttaa puolustusvoimien ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle.
  • 20. lokakuuta – Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa julkaistiin kirjoitus, jossa ehdotettiin että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua sotavarusteita.
  • 21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
  • 28. lokakuutaKahvi säännösteltiin Suomessa.
  • 28. lokakuuta – Suomen Kuvalehti julkaisi kirjailija F. E. Sillanpään kirjoittaman Marssilaulun sanat.
  • 31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.

marraskuuMuokkaa

 
Frans Emil Sillanpää, Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja 1939.

joulukuuMuokkaa

  • 1. joulukuuta – ”Terijoen hallitus” pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui ”Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan” johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
  • 1. joulukuuta – A. K. Cajanderin hallitus erosi. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden hallituksen. Cajanderin hallitus oli noussut Suomen siihen saakka toiseksi pitkäikäisimmäksi istuttuaan 994 vuorokautta.
  • 1. joulukuuta – Eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle.
  • 1. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
  • 1. joulukuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivaston miinatorpedolentorykmentin lentokone törmäsi lähdössä pommivarastoon, jonka seurauksena tapahtui räjähdys, ja suuri osa lentokoneista tuli kahdeksi tai kolmeksi viikoksi lentokelvottomiksi.
  • 2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja SAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan.
  • 2. joulukuuta – Reserviupseerikoulu siirtyi Haminasta Niinisaloon.
  • 3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
  • 3. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivät jumalanpalvelukset ja muut julkiset kokoontumiset.
  • 5. joulukuuta – Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyä Mannerheim-linjalle.
  • 6. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner järjesti ulkomaisille diplomaateille ja lehtimiehille vastaanoton Hotelli Kämpissä Helsingissä. Vastaanotolla oli mukana muitakin ministereitä ja tarkoituksena oli osittain osoittaa vääriksi Neuvostoliiton väitteet, joiden mukaan Suomen hallitus olisi paennut ulkomaille. Perinteinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa oli peruutettu.'
  • 6. joulukuuta – Neuvostoliiton 7. armeijan yhtymät aloittivat ensimmäisen läpimurtoyrityksen Itä-Kannaksella Taipaleenjoella.
  • 7. joulukuuta – Suomalaiset diplomaatit saivat tietää että Adolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka Herman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.
  • 8. joulukuuta – Neuvostojoukkojen hyökkäys Taipaleenjoella päättyi epäonnistumiseen.
  • 8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmen kirkonkylän.
  • 8. joulukuuta – Neuvostoliitto julisti Suomen rannikot Tornionjoen suulta Hangon itäpuolelle saakka saartoon 20 meripeninkulman leveydeltä ”Suomen kansanhallituksen pyynnöstä” ja määräsi ulkomaalaiset alukset poistumaan kyseiseltä alueelta. Ahvenanmaan saaristo jäi saartovyöhykkeen ulkopuolelle ”sikäli kuin tätä aluetta ei suoranaisesti tai epäsuorasti käytetä tarkoituksiin, jotka ovat yhteydessä sotatoimiin Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa tai sen hallitusta vastaan”.
  • 11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalankannaksella.
  • 12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvellä.
  • 13. joulukuutaTaistelu La Plata -joen suulla saksalaisen Admiral Graf Speen ja brittiläisten risteilijöiden Exeterin, Ajaxin ja uusiseelantilaisen Achillesin välillä. Admiral Graf Spee vetäytyi korjauksia varten Montevideoon.
  • 13. joulukuuta – Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamies Christian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
  • 14. joulukuutaKansainliiton neuvoston 107. kokouksessa päätettiin erottaa Neuvostoliitto Kansainliitosta.
  • 14. joulukuuta – Adolf Hitler määräsi suuramiraali Erich Raederin aloittamaan Norjan miehityksen valmistelun. Hitler oli hieman aiemmin tavannut Berliinissä vierailleen norjalaisen Nasjonal Samling -puolueen johtajan Vidkun Quislingin.
  • 15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. NL:n ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain ”Suomen kansanhallituksen” kanssa.
  • 15. joulukuuta – Neuvostojoukkojen uusi läpimurtoyritys Taipaleenjoella alkoi 15. joulukuuta päättyen suomalaisten torjuntavoittoon 17. joulukuuta.
  • 17. joulukuuta – Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa Summan kylässä länsikannaksella alkoivat.
  • 19. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat ensimmäisen pommihyökkäyksensä Turkuun. Syttyneissä tulipaloissa tuhoutui tai vaurioitui useita rakennuksia, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.
  • 21. joulukuuta – Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täytti 60 vuotta.
  • 22. joulukuuta − Suomalaiset saivat vallatuksi takaisin Suomussalmen kirkonkylän. Kamppailu Summan kylän suunnalla päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin.
  • 23. joulukuutaSuomen II armeijakunta aloitti epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen vastahyökkäyksen, joka sai myöhemmin nimen ”hölmön tölväys”.
  • 26. joulukuuta – Neuvostoliiton 7. armeija keskeytti vaatimattoman etenemisen ja suurten tappioiden jälkeen hyökkäystoimet Itä-Kannaksella.
  • 27. joulukuutaMaanjäristys Turkin Itä-Anatoliassa, 100 000 kuollutta.
  • 29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.
  • 31. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Jyväskylää ja Vaasaa. Jyväskylän pommituksissa sai surmansa 21 ja Vaasassa neljä ihmistä.
  • 31. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden Ajan Suunnan ilmestyminen keskeytyi.

SyntyneitäMuokkaa

tammikuu–maaliskuuMuokkaa

huhtikuu–kesäkuuMuokkaa

heinäkuu–syyskuuMuokkaa

lokakuu–joulukuuMuokkaa

KuolleitaMuokkaa

tammikuu–maaliskuuMuokkaa

huhtikuu–kesäkuuMuokkaa

heinäkuu–syyskuuMuokkaa

lokakuu–joulukuuMuokkaa

Nobelin palkinnotMuokkaa

MuutaMuokkaa

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1939.
  1. Kuusi potilasta kuolonuhriksi Viipurin lääninsairaalassa. Käkisalmen Sanomat 22.4.1939, nro 45, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
  2. Siilasvuo, Ensio (toim.): Talvisota-kronikka, s. 7. Jyväskylä: Gummerus, 1989.
  3. Kaksi suurpaloa Virossa. Kolmattasataa taloa tuhkaksi Petserissä eilen. Käkisalmen Sanomat 25.5.1939, nro 57, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot