Avaa päävalikko

Slovakian tasavalta oli muodollisesti itsenäinen slovakkivaltio, joka toimi Saksan vahvassa vaikutuspiirissä 14. maaliskuuta 1939 – 8. toukokuuta 1945. Valtion nimi oli Slovakian valtio (Slovenský Šťat) maaliskuuta kesäkuuhun 1939, ja sen jälkeen Slovakian tasavalta (Slovenská Republika).

Slovenská republika
/ Slovakian tasavalta
1939–1945
Flag of Slovakia (1939–1945).svg Coat of Arms of the First Slovak Republic.svg
lippu vaakuna

Slovak Republic (1942).svg

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Jozef Tiso
Pääkaupunki Bratislava
  48°8′41″N, 17°6′46″E
Pinta-ala
– yhteensä 38 456[1] km² 
Väkiluku (1940) 2 653 053
– väestötiheys 69,7 / km²
Historia
– muodostaminen 14. maaliskuuta 1939
– kansannousu 29. elokuuta 1944
– liitos 8. toukokuuta 1945
Viralliset kielet slovakki
Valuutta koruna
Kansallislaulu Nad Tatrou sa blýska/Hej, Slováci
Edeltäjä(t) Tšekkoslovakia
Seuraaja(t) Tšekkoslovakia

Se sijaitsi suurin piirtein samalla alueella kuin nykyinen Slovakia. Slovakian tasavallan rajanaapureita olivat Saksa, Böömin ja Määrin protektoraatti, Puolan kenraalikuvernementti ja Unkari. Slovakian tasavalta hyväksyi 23. maaliskuuta 1939 sopimuksen, jossa siitä tuli Saksan suojelualue, protektoraatti. Näin ollen maa oli Saksan valtakunnan ulkopoliittisessa ohjauksessa toisen maailmansodan loppuun saakka. Yksipuoluejärjestelmä Slovakian autonomisesta alueesta oli tullut jo joulukuussa 1938, kun Slovakian kansallisen yhtenäisyyden puolue oli saanut 97,5 prosenttia äänistä.

30. syyskuuta 1938 solmitun Münchenin sopimuksen jälkeen myönsi Tšekkoslovakian parlamentti 22. marraskuuta 1938 Slovakialle autonomian, jolloin koko Tšekkoslovakia muuttui Tšekko-Slovakiaksi. Saksan ja Italian yhteissopimuksella Slovakian eteläiset, unkarilaisenemmistöiset alueet liitettiin Unkariin 2. marraskuuta 1938. Tällä 12 000 km²:n laajuisella alueella eli 592 000 unkarilaista ja 290 000 slovakkia sekä muun muassa Košicen, Užgorodin ja Mukatševon kaupungit.

Maaliskuussa 1939 Saksa miehitti Tšekko-Slovakian haltuun jääneet Böömin ja Määrin ja kehotti Slovakiaa julistautumaan itsenäiseksi. Saksa piti kuitenkin Slovakian vahvassa vaikutuksessaan. Adolf Hitler kutsui Jozef Tison Berliiniin 13. maaliskuuta 1939 ja suostutteli tämän julistamaan Slovakian itsenäiseksi. Samaan aikaan Hitler hyväksyi Unkarin vaatimukset Slovakian itäosiin, niin sanottuun Karpato-Ruteniaan. 15. maaliskuuta 1939 Unkari miehitti koko 13 000 km²:n Rutenian, jonka väestö oli enimmäkseen ruteeneja.

Sisällysluettelo

SotatoimetMuokkaa

Slovakian tasavalta osallistui Saksan 1. syyskuuta 1939 aloittamaan hyökkäykseen Puolaa vastaan, johon Neuvostoliitto liittyi 17. syyskuuta 1939 oman ilmoituksensa mukaan suojellakseen slaaveja (valkovenäläisiä ja ukrainalaisia). ⇒ Slovakian tasavallan hyökkäys Puolaan 1939

Slovakia liittyi kolmen vallan sopimukseen marraskuussa 1940 sekä Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Puolustusministeri Ferdinand Catlosin komentamat slovakkijoukot osallistuivat hyökkäykseen neljä päivää saksalaisten jälkeen. Joukkojen vahvuus oli 45 000, mutta saksalaisten edetessä yhä syvemmälle Neuvostoliittoon slovakialaisilla alkoi olla huoltovaikeuksia. Elokuussa 1941 joukot palautettiin takaisin uudelleen järjestelyä varten. Ne jaettiin kahdeksi joukoksi, 1. Slovakian (liikkuvaksi) jalkaväkidivisioonaksi ja 2. Slovakian (turvallisuus)jalkaväkidivisioonaksi.

Lisäksi Slovakia julisti Saksan tapaan joulukuussa sodan Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Yhdysvalloille. Näin ollen liittoutuneet ilmoittivat sodanpäämääräkseen Tšekkoslovakian palauttamisen, jolloin itsenäiselle Slovakian valtiolle Saksan hävittyä toisen maailmansodan ei ollut edellytyksiä länsiliittoutuneiden eikä Neuvostoliiton kannattamana.

SisäpolitiikkaMuokkaa

 
Hallinnollinen jako

Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti Josef Tiso halusi maan olevan sisäisesti vakaa, kansallinen, uskonnollinen ja korporatiivisesti ohjattu. Pääministeri Vojtech Tuka ja sisäasiainministeri Alexander Mach halusivat maasta kansallissosialistisemman ja Saksa halusi sen olevan Saksan talouteen integroitu mallivaltio. Presidenttiä kannattava puoli voitti syventämällä johtajaperiaatetta ja ottamalla tiukemman kannan Slovakian juutalaisiin, joita oli 90 000 eli noin 4 % väestöstä. Saksan malliin heiltä poistettiin ensin taloudelliset oikeudet ja sitten kansalaisoikeudet ja lopulta 58 000 Slovakian juutalaista lähetettiin saksalaisille keskitysleireille 1942. Syyskuussa 1944 siirrettiin tai surmattiin 13 000 Slovakian juutalaista.

Vuoden 1943 lopulla Slovakian kansallisneuvostoksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea Tšekkoslovakian uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1 700 000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60 000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18 000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.[1]

Taloudellisesti Slovakia kärsi toisen maailmansodan ajan verrattain vähän syksyyn 1944 saakka, koska Saksan sodankäynti piti talouselämän liikkeellä eikä työttömyyttä ollut.[1]

AluemuutoksetMuokkaa

 
Aluemuutokset*
  1. 1. Bratislavan sillanpääasema 15. lokakuuta 1947 saakka Unkarilla
  2. Etelä-Slovakia 2. marraskuuta 1938 Unkarilla vuoteen 1945 Ensimmäisen Wienin sopimuksen perusteella
  3. Stakčínin ja Sobrancen ympäristö
  4. Devín ja Petržalka, nykyiset Bratislavan kaupunginosat Saksalla 1938–1945
  5. Saksan turvallisuusvyöhyke 22. marraskuuta 1939 solmitun Slovakian suojelusopimuksen perusteella

KansannousuMuokkaa

Slovakian kansannousun jälkeen vuonna 1944 Saksa valloitti maan, minkä seurauksena se menetti käytännössä itsenäisyytensä.

LakkauttaminenMuokkaa

Puna-armeija valloitti 4. huhtikuuta 1945 Bratislavan ja Slovakian tasavalta lakkasi olemasta paenneiden hallituksen jäsenten antautuessa kenraali Walton Walkerille Kremsmünsterissä, Itävallassa.

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Slovakian tasavalta (1939–1945).
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Slovak Republic (1939–1945)