2. elokuuta
päiväys
2. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 214. päivä (215. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 151 päivää.
Sisällysluettelo
NimipäivätMuokkaa
TapahtumiaMuokkaa
- 338 eaa. – Makedonian kuningas Filippos II (Aleksanteri Suuren isä) murskasi ateenalaiset ja theebalaiset Khaironeian taistelussa.
- 216 eaa. – Cannaen taistelu toisessa puunilaissodassa: Hannibal tuhosi Rooman senaattorien Lucius Aemilius Pauluksen ja Publius Terentius Varron johtamat lähes kaksi kertaa suuremmat joukot taistelussa, jota pidetään sotahistorian suurimpien taktisten voittojen joukkoon kuuluvana.
- 1870 – Tower Subway, Thamesjoen alittava maanalainen rautatie, avattiin Lontoossa.
- 1906 – Helsingissä puhkesi punakaartin ja suojeluskuntien yhteenoto, Hakaniemen mellakka, jossa sai surmansa kymmenisen ihmistä.
- 1932 – Carl D. Anderson löysi elektronin antihiukkasen positronin.
- 1934 – Adolf Hitleristä tuli Saksan presidentti Paul von Hindenburgin kuoltua Saksan johtaja ja valtakunnankansleri (”Führer und Reichskanzler”).
- 1945 – Potsdamin konferenssi päättyi.
- 1952 – Pentti Hämäläinen voitti kultaa nyrkkeilyn kääpiösarjassa Helsingin olympialaisissa.
- 1958 – Ensimmäinen piraattiradioasema, Mercur, aloitti toimintansa.
- 1964 – Vietnamin sota: Tonkininlahden välikohtaus. Pohjois-Vietnamin väitettiin tulittaneen yhdysvaltalaista hävittäjäalusta Tonkininlahdella (ei ilmeisesti tapahtunut).
- 1968 – Hailuodon kirkko, joka oli yksi Suomen vanhimmista puukirkoista, tuhoutui tulipalossa.
- 1982 – Helsingin metro otettiin virallisesti käyttöön.
- 1990 – Persianlahden sota: Irak hyökkäsi Kuwaitiin.
SyntyneitäMuokkaa
- 1696 – Mahmud I, Osmanien valtakunnan sulttaani (k. 1754)
- 1825 – J. Neely Johnson, yhdysvaltalainen lakimies, poliitikko ja Kalifornian kuvernööri (k. 1872)
- 1832 – Henry Steel Olcott, yhdysvaltalainen eversti (Teosofisen seuran perustaja) (k. 1907)
- 1834 – Frédéric Auguste Bartholdi (”Amilcar Hasenfratz”), ranskalainen kuvanveistäjä (Vapaudenpatsas) (k. 1904)
- 1835 – Elisha Gray, yhdysvaltalainen keksijä ja liikemies (k. 1901)
- 1868 – Konstantin I, Kreikan kuningas (k. 1923)
- 1871 – Kalle Petter Huttunen, suomalainen kansanedustaja (k. 1832)
- 1871 – Albert Ludvig Lindsay von Julin, suomalainen Fiskarsin toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1944)
- 1878 – Aino Kallas, suomalainen kirjailija (k. 1956)
- 1884 – Ali Aaltonen, suomalainen toimittaja, Venäjän armeijan upseeri ja Suomen punakaartin ylipäällikkö (k. 1918)
- 1884 – Rómulo Gallegos, Venezuelan presidentti (k. 1969)
- 1892 – Jack Warner, kanadalainen elokuvatuottaja (Warner Brothers) (k. 1978)
- 1905 – Myrna Adele Williams (”Myrna Lou”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Parhaat vuodet) (k. 1993)
- 1905 – Karl Amadeus Hartmann, saksalainen säveltäjä (k. 1963)
- 1921 – Ruth Barcan Marcus, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (k. 2012)
- 1923 – Shimon Peres, vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin pääministeri ja presidentti (k. 2016)
- 1924 – James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija (Mene ja kerro se vuorilla) (k. 1987)
- 1924 – Carroll O'Connor, yhdysvaltalainen näyttelijä (”Archie Bunker” tv-sarjassa Perhe on pahin) (k. 2001)
- 1932 – Peter O'Toole, brittiläissyntyinen Oscar-palkittu näyttelijä (Arabian Lawrence) (k. 2013
- 1939 – Wesley Earl Craven (”Wes Craven”), yhdysvaltalainen kauhufilmien käsikirjoittaja ja ohjaaja (Painajainen Elm Streetillä) (k. 2015)
- 1941 – Jules Hoffmann, vuoden 2011 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen immunologi
- 1942 – Isabel Allende, chileläinen kirjailija (Henkien talo)
- 1942 – Leo Beenhakker, alankomaalainen jalkapallovalmentaja
- 1948 – Raija Oranen, suomalainen kirjailija
- 1950 – Jussi Adler-Olsen, tanskalainen kirjailija (Osasto Q -rikosromaanisarja)
- 1951 – Tapani Ruokanen, suomalainen journalisti (Suomen Kuvalehden ent. päätoimittaja 1996–2014).
- 1951 – Joe Lynn Turner, yhdysvaltalainen laulaja
- 1952 – Alain Giresse, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 1954 – Ken MacLeod, skotlantilainen tieteiskirjailija
- 1962 – Satu Silvo, suomalainen näyttelijä (Pekko ja massahurmaaja)
- 1968 – Stefan Effenberg, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 1969 – Fernando Couto, portugalilainen jalkapalloilija
- 1970 – Tony Amonte, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
- 1970 – Kevin P. Smith, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- 1976 – Katarina Wilhelm (”Kati Wilhelm”), saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
- 1977 – Edward Furlong, yhdysvaltalainen näyttelijä (Terminator 2 – Tuomion päivä)
- 1979 – Reuben Kosgei, kenialainen estejuoksija (olympiavoittaja ja maailmanmestari)
- 1979 – Hitoshi Sogahata, japanilainen jalkapalloilija
- 1982 – Hélder Postiga, portugalilainen jalkapalloilija
- 1984 – Juuso Mäkilähde, suomalainen radiotoimittaja ja juontaja
- 1988 – Roope Talaja, suomalainen jääkiekkoilija
- 1989 – Nacer Chadli, belgialais-marokkolainen jalkapalloilija
- 1991 – Anton Babikov, venäläinen ampumahiihtäjä
- 1991 – Kimberlyn Duncan, yhdysvaltalainen pikajuoksija
- 1992 – Charlotte Emma Aitchison (”Charli XCX”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä
- 1995 – Kristaps Porziņģis, latvialainen koripalloilija
- 1996 – Elisabeth Reisinger, itävaltalainen alppihiihtäjä
KuolleitaMuokkaa
- 640 – Severinus, paavi
- 686 – Johannes V, paavi (s. 635)
- 1100 – Vilhelm II Punainen, Englannin kuningas 1087–1100 (s. n. 1056)
- 1589 – Henrik III, Ranskan kuningas (s. 1551)
- 1788 – Thomas Gainsborough, englantilainen taiteilija (s. 1727)
- 1799 – Jacques-Étienne Montgolfier, ranskalainen keksijä (kuumailmapallo) (s. 1745)
- 1834 – Harriet Arbuthnot, englantilainen kirjailija ja sosiaalinen tarkkailija (s. 1793)
- 1871 – Matthias Akiander, suomalainen venäjän kielen professori (s. 1802)
- 1876 – James Butler Hickok (”Wild Bill Hickok”), Villin lännen asesankari (s. 1837)
- 1889 – Eduardo Gutiérrez, argentiinalainen kirjailija (s. 1851)
- 1921 – Enrico Caruso, italialainen oopperalaulaja (s. 1873)
- 1922 – Alexander Graham Bell, skotlantilaissyntyinen fyysikko, fysiologi ja keksijä (puhelin) (s. 1847)
- 1923 – Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti (s. 1865)
- 1934 – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko sekä Saksan presidentti (s. 1847)
- 1936 – Louis Blériot, ranskalainen ilmailun uranuurtaja (lensi ensimmäisenä lentokoneella Englannin kanaalin yli) (s. 1872)
- 1945 – Pietro Mascagni, italialainen säveltäjä (Cavalleria rusticana) (s. 1863)
- 1946 – Andrei Vlasov, neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti (s. 1900)
- 1976 – Friedrich Anton Christian Lang (”Fritz Lang”), itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (M – kaupunki etsii murhaajaa) (s. 1890)
- 1986 – L. Arvi P. Poijärvi, suomalainen koulumies ja professori (s. 1900)
- 1988 – Raymond Carver, yhdysvaltalainen kirjailija (Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta) (s. 1938)
- 1994 – Kelpo Gröndahl, suomalainen kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittaja (s. 1920)
- 1995 – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja (s. 1930)
- 1997 – William S. Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (Alaston lounas) (s. 1914)
- 1997 – Fela Kuti, nigerialainen muusikko (s. 1938)
- 2008 – Afonso Évora, brasilialainen koripalloilija (s. 1918)
- 2011 – Baruj Benacerraf, vuoden 1980 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venezuelalainen immunologi (s. 1920)
- 2011 – Attilio Pavesi, italialainen maantiepyöräilijä (s. 1910)
- 2016 – Simo Hannula, suomalainen taidemaalari, kuvataiteilija ja graafikko (s. 1932)
- 2016 – Ritva-Liisa Karvetti, suomalainen ravitsemustieteilijä (s. 1929)
- 2016 – Ahmed Zewail, vuoden 1999 Nobelin kemianpalkinnon saanut egyptiläis-yhdysvaltalainen tieteilijä (s. 1946)
- 2017 – Jim Marrs, yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija ja salaliittoteoreetikko (s. 1943)
JuhlapäiviäMuokkaa
- Costa Rica: La Negrita. Costa Rican suojelupyhimyksen (”Virgin of Los Angeles”) juhla, johon liittyy pyhiinvaellusmatka Cartagon basilikaan.
- Makedonia: Ilinden (”Pyhän Elian päivä”), ottomaanien vastaisen kansannousun muistopäivä.
|
| ||
|---|---|---|
| ||
Katso myös: kalenteri ~ 1. elokuuta, 3. elokuuta