Raija Oranen

suomalainen kirjailija

Raija Helena Oranen (ent. Laroma,[1] o.s. Juntunen;[2] s. 2. elokuuta 1948 Hyrynsalmi) on suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa romaaneja, lastenkirjoja, novelleja sekä elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia.

Raija Oranen
Raija Oranen Helsingin Kirjamessuilla 2010.
Raija Oranen Helsingin Kirjamessuilla 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. elokuuta 1948 (ikä 72)
Hyrynsalmi, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli suomi
Tuotannon kieli suomi
Esikoisteos Nainen joka söi junassa appelsiinin (1977)
Valomerkki (1978)
Aiheesta muualla
Kotisivut
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja uraMuokkaa

Oranen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa muun muassa tiedotusoppia ja dramaturgiaa.[3]

Oranen on kertonut olleensa nuoruudessaan taistolainen ja työskennelleensä toimittajana Tiedonantaja-lehdessä.[4] Hän on myös sanoittanut Agit Prop -yhtyeen levyttämän laulun Laulu II maailmansodasta.[5]

Oranen on käsikirjoittanut televisiosarjat Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat, jotka ovat ilmestyneet myös kirjoina.[6] Orasen romaaneja ovat muun muassa historialliset Palladium- ja Maan aamu -sarjat. 2000-luvulla Oranen on kirjoittanut historiallisia romaaneja erityisesti Suomen presidenteistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva tekijänoikeusneuvosto antoi joulukuussa 2015 Oraselle lausunnon lainaamisesta historiallisessa romaanissa Aurora (2014). Oranen oli lainannut kirjaan otteita Katri Lehdon teoksesta Kytäjän kreivitär: Marie Linderin elämä (1985) mainitsematta alkuteosta. Neuvosto katsoi, että lähde ja tekijä olisi tullut mainita.[7] Oranen katsoi hyödyntäneensä Lehdon kirjaa taustamateriaalina.[8]

YksityiselämäMuokkaa

Hän kasvoi metsäteknikko Mikko Juntusen ja yrittäjä Jenny Juntusen perheen neljäntenä, nuorimpana lapsena. Orasella on kaksi täysi-ikäistä poikaa. Hän on ollut naimisissa Jyrki Orasen kanssa vuodesta 1973.[9]

Oranen asuu Helsingissä, mutta viettää aikaansa myös runsaasti Espanjan Aurinkorannikolla.[10]

TuotantoMuokkaa

ProosaMuokkaa

Teos Laji Kustantaja Vuosi Romaanisarja Muuta
Nainen joka söi junassa appelsiinin novelleja W + G 1977
Valomerkki romaani 1978
Möttönen ja vehtaaja saturomaani 1979
Melkoinen Möttönen saturomaani 1984
Anna, elämäsi romaani Tammi 1987
Isokiero ja tummanruskea satukirja 1988
Kolmimetrinen mies satukirja 1989
Prinsessa ja peloton Pertteli satukirja 1991
Ruusun aika romaani 1991 Ruusun aika Ruusun aika -romaanit on julkaistu myös yhteisniteenä
Ruusun aika 2 romaani 1992
Isorintainen nainen romaani 1992 julkaistu myös nimellä Etusivun enkeli (Book Studio 2003)
Maan aamu romaani Gummerus 1995 Maan aamu
Huviretki romaani 1996 Maan aamu
Puhtaat valkeat lakanat romaani 1996 Puhtaat valkeat lakanat
Pitkät hiukset romaani 1997 Maan aamu
Onnela: varjot, autere ja aamurusko romaani 1997 Puhtaat valkeat lakanat julkaistu myös laajennettuna nimellä Takaisin Onnelaan (Otava 2019)
Joulun tarina: kertomus joulupukin ja Korvatunturin alkuperästä satukirja 1998
Rahasta ja rakkaudesta romaani 1998 Rahasta ja rakkaudesta
Onnesta ja autuudesta romaani 1999 Rahasta ja rakkaudesta
Miljonääri romaani 2000 Palladium
Palatsi romaani 2001 Palladium
Ruletti romaani 2002 Palladium
Bolero romaani Tammi 2003
Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita novelleja Teos 2004
Kohtauspaikka Marinad romaani 2004
Ketunpesä romaani 2005 Maan aamu
Hehku romaani 2006
Valkea talo jokivarressa romaani 2007
Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia novelleja 2007
Fanny romaani 2008
Leijonan osa romaani 2009
Metsästäjän sydän romaani 2010
Nimeltään Kekkonen romaani 2011
Kuninkaiden tiet romaani 2012
Kaiken takana Kekkonen romaani 2013
Aurora romaani 2014
Hirmuinen mies romaani 2015
Ackté! romaani 2016
Kreivin aikaan romaani 2017
Marsalkan ruusu romaani Otava 2018
Selvä peli romaani 2019
Manu romaani 2019
Toinen mies romaani 2020

DraamaMuokkaa

Teos Laji Kantaesittänyt teatteri / tuotantoyhtiö Vuosi Muuta
Kuka parantaa televisionäytelmä YLE TV2 1971 [11]
Meirän Manse näytelmä Turun ylioppilasteatteri 1972 [11]
Tul Turkusse näytelmä Malmin työväennäyttämö 1972 [11]
Toivoilleen isänmaa antoi näytelmä Ylioppilasteatteri 1973 [11]
Riisuminen näytelmä Tampereen Työväen Teatteri[12] 1984 [11]; näytelmään perustuu samanniminen elokuva
Kuningaskobra näytelmä Nokian Työväennäyttämö 1985 [11]
Tyttö ja tanssiva karhu tanssinäytelmä Tanssiteatteri Hurjaruuth 1987 [11]
Rikos aamulla televisionäytelmä YLE TV2 1988 [11]
Lupaus televisiosarja 1988
Yksinäinen paikka televisiosarja 1988
Ruusun aika televisiosarja MTV 1990–1991
Oy Linnuntie televisiosarja 1991
Luonnollinen kuolema televisiosarja 1992
Puhtaat valkeat lakanat televisiosarja MTV3 1993–1996
Kuut, tähdet, auringot musiikkidraama Savonlinnan kaupunginteatteri 1998 [11]
Pala purppuraa 1999 [11]
Taru auringon kullasta musiikkidraama 1999 [11]
Kuninkaiden tiet musiikkidraama 1999 [11]
Kirjava silta televisiosarja YLE TV2 1999
Armollinen ruhtinatar näytelmä Mikkelin Teatteri 2002 [11]
Minä, ruhtinatar Anttolanhovi 2003 [11]
Kaikki maan hedelmät 2008 [11]
Punaisten kukkien puutarha näytelmä Mikkelin Teatteri 2009 [11]

LähteetMuokkaa

  1. Jukka Relander: Ulkoinen totuus ja sisäinen kokemus taistolaisessa opiskelijaliikkeessä. Tieteessä tapahtuu, 1.4.1997, nro 4. ISSN 1239-6540. Artikkelin verkkoversio. fi
  2. Raija Orasen unelma rapistuu käsiin: Kirjailija halusi synnyinkunnastaan aikamatkan 1950-luvulle Yle Uutiset. Viitattu 23.7.2020.
  3. Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta Omalähiö. 11.10.2019. Viitattu 23.7.2020.
  4. Karila, Juhani: Raija O. kävi täällä. Image, 8/2018. Artikkelin verkkoversio.
  5. Fono.fi - Äänitetietokanta www.fono.fi. Viitattu 23.7.2020.
  6. Raija Oranen Teos. Viitattu 30.5.2015.
  7. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO: LAUSUNTO 2015:13 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.2.2019.
  8. Ahola, Suvi: Kirjailija Raija Oraselle moitteet luvattomista lainauksista – ”Näin ovat kirjailijat tehneet kautta aikojen” HS.fi. 13.1.2016. Viitattu 13.1.2016.
  9. Biografia Orasen kotisivut. Viitattu 30.5.2015.
  10. Raija Oranen Kirjojen takana. Viitattu 30.5.2015.
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p Näytelmät raijaoranen. Viitattu 25.10.2020.
  12. Ilona esitystietokanta ilona.tinfo.fi. Viitattu 25.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa