Tampereen yliopisto

suomalainen yliopisto
Tämä artikkeli kertoo uudesta yhdistyneestä yliopistosta. Artikkeli Tampereen yliopisto (1925–2018) kertoo aiemmasta yliopistosta.

Tampereen yliopisto (lyhenne TAU tai TUNI viitattaessa korkeakouluyhteisöön) on Tampereella toimiva yliopisto. Se muodostui vuoden 2019 alusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston sulautuessa vuonna 2017 perustettuun Tampereen korkeakoulusäätiöön. Tampereen yliopisto on runsaalla 20 000 opiskelijallaan Suomen toiseksi suurin yliopisto.[2]

Tampereen yliopisto
Toivo Korhosen suunnittelema 1960 valmistunut Päätalo-rakennus.
Toivo Korhosen suunnittelema 1960 valmistunut Päätalo-rakennus.
lat. Universitas Tamperensis
engl. Tampere University
Motto Ihminen ratkaisee
Perustettu 20.4.2017[1] (aloitti 1.1.2019)
Tyyppi Säätiöyliopisto
Rehtori Keijo Hämäläinen
Henkilökunta 5 000
Opiskelijoita 18 800 (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)
Jatko-opiskelijoita 2 700 (tohtorikoulutettavat)
Sivusto www.tuni.fi
Keskustakampuksen Päätalo vuonna 1960.
Hervannan Kampusareena.

Tampereen yliopisto on säätiömuotoinen. Oikeushenkilönä se on nimeltään Tampereen korkeakoulusäätiö, ja yliopistolaissa se on ”Tampereen yliopistona toimiva Tampereen korkeakoulusäätiö”.[3][4] Säätiö omistaa myös 87 % Tampereen ammattikorkeakoulusta.[5] Yhdessä ne muodostavat niin ikään Suomen toiseksi suurimman, yli 30 000 opiskelijan korkeakouluyhteisön.[2] Yliopiston ylioppilaskuntana toimii Tampereen ylioppilaskunta.

Historia muokkaa

Tampereen yliopisto muokkaa

Vuonna 1925 perustettiin Helsinkiin Kansalaiskorkeakoulu, joka vaihtoi nimekseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu vuonna 1930. YKK muutti Tampereelle vuonna 1960, jolloin valmistui myös yliopiston keskustakampuksen päärakennus. Korkeakoulu nimettiin uudelleen Tampereen yliopistoksi vuonna 1966. Valtio-omisteiseksi yliopisto muuttui vuonna 1974. Alkujaan yhteiskuntatieteisiin painottunut korkeakoulu laajeni vuosien saatossa monialaiseksi yliopistoksi.

Tampereen teknillinen yliopisto muokkaa

Vuonna 1969 Tampereelle perustettiin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulu teknillisen alan koulutustarpeeseen. Korkeakoulu itsenäistyi vuonna 1972 nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu ja muutti Hervannan esikaupunkiin vaiheittain vuodesta 1974 alkaen. Vuonna 2003 TTKK vaihtoi nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi. TTY muuttui säätiöyliopistoksi vuonna 2010.

Yhdistyminen muokkaa

Tamperelaiset korkeakoulut alkoivat keväällä 2014 vuorineuvos Stig Gustavsonin johdolla selvittää yhteistyön syventämisen vaihtoehtoja. Seuraavana syksynä valmistunut selvitys sai jatkoa koulujen vararehtoreista koostetusta työryhmästä, jonka työn tuloksena korkeakoulujen hallitukset nostivat seuraavan vuoden toukokuussa esille mahdollisuuden yhdistymisestä. Prosessia alettiin tässä vaiheessa kutsua nimellä Tampere3[6].

Uutena yliopistona toimivan Tampereen korkeakoulusäätiön perustamistilaisuudessa yliopiston nimeksi ilmoitettiin Tampereen uusi yliopisto, englanniksi Tampere New University. Ehdotusta kritisoitiin voimakkaasti ja nimi muutettiin Tampereen yliopistoksi[7]. Alkuperäisen nimen tarkoitus oli painottaa että kyseessä on nimenomaan uusi yliopisto, eikä samanniminen vanha yliopisto johon teknillinen yliopisto on vain liitetty. Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin vuonna 2017.

Uusi Tampereen yliopisto aloitti varsinaisen toimintansa 1.1.2019. Samalla yliopistosta tuli Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.[2]

Yksiköt muokkaa

Tiedekunnat muokkaa

Tampereen yliopistossa on 7 tiedekuntaa[8].

Muut yksiköt muokkaa

Kampusalueet muokkaa

 
Keskustakampuksen vuonna 2003 valmistunut Pinni B-rakennus sekä tämän Päätaloon yhdistävä Opintoputki.

Tampereen yliopistolla on kolme kampusaluetta. Näiden lisäksi toimintaa on Lahden, Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa.

Keskustakampus on vanhan Tampereen yliopiston pääkampus Kalevanharjun kaupunginosassa. Rakennuksista Päätalo, Linna ja Virta on nimetty tunnettujen tamperelaisten henkilöiden mukaan.

Hervannan kampus on vanhan Tampereen teknillisen yliopiston pääkampus. Rakennukset on nimetty eri tekniikan alojen mukaan, kuten Konetalo ja Sähkötalo.

Kaupin kampus sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampereen ammattikorkeakoulun välittömässä läheisyydessä.

Rehtorit muokkaa

Aloittavan yliopiston rehtoriksi valittiin Luonnonvarakeskuksen toimitusjohtaja Mari Walls.[2] Hänen valintansa on aiheuttanut keskustelua julkisuudessa, sillä rekrytointiin liittyviä asiakirjoja ei annettu julkisuuteen. Maaliskuussa 2020 yliopisto luovutti niistä osan Suomen Kuvalehdelle, mutta valintaprosessista vastannut konsultti, kansainvälinen Heidrick & Struggles -yhtiö ei luovuta kaikkia yliopistolle. Ainakin yhtä hakijaa oli neuvottu vetämään hakemus pois, etteivät asiakirjat joutuisi julkisuuteen. Yliopiston nykyisen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin käynnisti selvityksen asiakirjojen pimittämisestä, jolloin asiakirjoja löytyi suuret määrät. Niiden perusteella selvisi, että tehtävään oli ehdolla ainakin 23 henkilöä. Myös konsultin hallussa olevat asiakirjat kuuluvat julkisuuslain piiriin, ja yliopisto harkitsee niiden hakemista oikeusteitse.[9]

Wallsin kausi loppuu jo suunniteltua aikaisemmin ja uudeksi rehtoriksi astuu 1. kesäkuuta 2023 Keijo Hämäläinen.

Entisiä opiskelijoita muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Tampereen korkeakoulusäätiö perustettiin Tampereen kaupunki. 20.4.2017. Viitattu 23.7.2018.
  2. a b c d Mansikka, Heli: Uusi Tampereen yliopisto saa rehtorin Luonnonvarakeskuksesta – professori Mari Wallsin valinta oli yksimielinen 23.4.2018. Yle. Viitattu 31.12.2018.
  3. Tampereen korkeakoulusäätiö sr YTJ – Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Viitattu 6.3.2019.
  4. Laki yliopistolain muuttamisesta 1367/2018 finlex.fi. Viitattu 6.3.2019.
  5. Organisaatio – TAMK tamk.fi. Viitattu 23.7.2018.
  6. Tästä on kyse Tampereelle syntyvässä uudessa korkeakouluyhteisössä – Lue tästä kaikki Tampere 3 -hankkeesta Aamulehti. 21.2.2018. Arkistoitu 3.8.2018. Viitattu 24.7.2018.
  7. ”Uusi on ihan pian vanha” – Tampereen korkeakoulun nimeksi sittenkin ”Tampereen yliopisto” – Aviisi Aviisi. 14.9.2017. Viitattu 24.7.2018.
  8. Tampereen uuden yliopiston tiedekuntajako jättää johtamisen tutkinto-ohjelmat erilleen Aamulehti. 8.6.2018. Arkistoitu 31.8.2018. Viitattu 23.7.2018.
  9. Jari Hanska, Herlin pani tuulemaan, Suomen Kuvalehti 20.3.2020