Toivo Korhonen (arkkitehti)
Toivo Sakari Korhonen (15. heinäkuuta 1926 Kuopio – 10. toukokuuta 2014 Helsinki)[1][2] oli suomalainen arkkitehti.
Korhosen isä oli ammatiltaan seppä. Korhonen meni jatkosodan aikana 17-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan.[2] Sodan jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1947 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Korhonen työskenteli suunnittelijana 1948–1951 Kuopion kaupungin rakennustoimistossa, 1950–1951 Veikko Leisténin ja 1953–1954 Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa sekä 1954–1955 Asuntohallituksessa. Vuodesta 1955 hänellä oli oma toimisto. Korhonen voitti useita koti- ja ulkomaisia arkkitehtuurikilpailuita. Hänen tuotantonsa edustaa jälkimodernia rationaalista suunnittelua. Hänen tuotantonsa on monipuolinen ja hän oli yksi elementtirakentamisen edelläkävijöitä Suomessa.[1]
Korhosen läpimurto oli Tampereen yliopiston päärakennuksen suunnittelukilpailun voittaminen.[2] Vuonna 1958 hän voitti myös yhdessä Jaakko Laapotin kanssa kilpailun Lauritsalan kirkosta. Vuonna 1969 valmistunut kirkko edustaa yksilölliseen ilmeeseen pyrkivää modernia arkkitehtuuria, mutta samalla myös betonibrutalismin ihanteita. Kirkon erikoisessa suippenevassa kattorakenteessa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa liukuvalutekniikkaa.[1] Kansainvälistäkin kiinnostusta herätti Korhosen itselleen Helsingin Lauttasaareen suunnittelema atriumtalo.[2] Vuonna 1960 valmistunut rakennus tehtiin puuelementtitekniikalla ja siinä suojaisa sisäpiha oli sijoitettu talon keskelle. Suomessa Korhosen suunnittelemista rakennuksista kyseenalaista huomiota saivat osakseen muun muassa Helsingin niin sanottu ”uusi Heimola” (1972) ja Kuopion Saastamoisenkulma (1977), joiden tieltä purettiin historialliset arvorakennukset.[1]
Korhonen suunnitteli myös kokonaisia asuinalueita, kuten Espoon Matinkylän Mäntykallion kaupunginosan sekä Ristiinan Pelloksen asuin- ja teollisuusalueen 1960-luvun alussa.[1] 1970-luvulla hän suunnitteli Länsi-Saksan Wulfeniin Finnstadt-nimisen asuinalueen sekä vuonna 1976 Proyecto Experimental de Vivienda -nimisen koetaloalueen Perun pääkaupunkiin Limaan.[2][1]
RakennuksiaMuokkaa
- Hämeentie 85–89, Helsinki (1957)[3]
- Yhteiskunnallisen korkeakoulun päärakennus (nyk. Tampereen yliopisto), Tampere (1960)
- Annankatu 8, Helsinki (1960)[4]
- oma kotitalo Helsingin Lauttasaaressa (1960, Jaakko Laapotin kanssa)[1][5]
- Munkkivuoren yhteiskoulu (nyk. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu), Helsinki (1960, laajennettu 1990-luvulla)
- Kotkan liikekeskus, Kotka (1960,[6] korvattu 2000-luvulla kauppakeskus Pasaatilla)
- Asunto Oy Lauttasaarentie 43, Helsinki (1961, Sakari Halosen kanssa)
- Niemenmäenkuja 1, Helsinki (1961)[7]
- Asunto Oy Satakallio, Porvoonkatu 1–9, Helsinki (1961–1963)
- Kirstinkatu 13, Helsinki (1962)[8]
- Mäntykallion asuinalue, Matinkylä, Espoo (1963)[1]
- Kiveriön (kansa)koulu, Lahti (1963, purettu 2015)
- As. Oy Matinkallio, Koukkuniemi, Matinkylä, Espoo (1964)
- Hallituskatu 10, Kuopio (1964)[9]
- Pelloksen tehdasalue, Ristiina (1960-luku)[1]
- Kuopion klassillinen lyseo, Kuopio (1965)[10]
- Valmetin pääkonttori (myöh. Kaartin poliisitalo),[6] Punanotkonkatu 2, Helsinki (1965,[11] purettu 2018)
- Kuopion teknillinen oppilaitos, Kuopio (1966, laajennus 1987)[12]
- Asunto Oy Tapanintori, Liiketie 22, Helsinki (1966)
- Liiketalo, Annankatu 21, Helsinki (1967)[13]
- Asunto Oy Puistokaari 2, Helsinki (1968)
- Pukinmäen ostoskeskus, Helsinki (1968, purettu 2008)
- Lauritsalan kirkko, Lappeenranta (1969, Jaakko Laapotin kanssa)[1]
- Albertinkatu 20, Helsinki (1970)[14]
- Asunto-osakeyhtiö Kalevankatu 49, Helsinki (1970)[15]
- Maxi-Market, Leppävaara, Espoo (1971, purettu 2003)
- "uusi Heimolan talo", Helsinki (1972)[1]
- Finnstadt, Neue Stadt Wulfen, Saksan liittotasavalta (1972)
- Asunto Oy Särkiniementie 9, Helsinki (1973)
- Pukevan tavaratalo (myöh. Kauppakeskus Kaisa), Helsinki (ensimmäinen osa ja pysäköintitalo 1973, laajennus 1984, kaikki purettu 2010)
- Centrum-tavaratalo, Joensuu (1973, muutettu 2000-luvulla)[16]
- Proyecto Experimental de Vivienda, Lima, Peru (1976)[1]
- Helsingin yliopiston hallintorakennus, Yliopistonkatu 4, Helsinki (1977, muutettu 2017)
- Saastamoisenkulman liiketalo (myöh. Anttila), Kauppakatu 41, Kuopio (1977)[1]
- Sampotalo, Vaasa (1978)[6]
- Tampereen teknillisen korkeakoulun päärakennus ja Rakennustalo, Hervanta, Tampere (1983)
- Pasilan poliisitalo, Helsinki (1983)[6]
- Kontulan metroasema, Helsinki (1986)[1]
- Myllypuron metroasema, Helsinki (1986)[1]
- Mellunmäen metroasema, Helsinki (1989)[1]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Toivo Korhonen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ a b c d e Korhonen, Mika: Toivo Korhonen 1926–2014: Arkkitehti suunnitteli rakennuksia Peruunkin. Helsingin Sanomat, 25.5.2014, s. C 36. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.5.2014.
- ↑ Hämeentie 85-89 sekä Hämeentien ja Sturenkadun risteys Hermannikuvia. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Annankatu 8 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Yksityistalo Korhonen Lauttasaaren rakennusinventointi 2001–2002, Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ a b c d Korhonen, Toivo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ As Oy Niemenmäenkuja 1 Munkkiniemen rakennusinventointi 2003–2005, Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ (kuva talosta) Albumit auki. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Asuinkerrostalo SAFA:n arkkitehtuuriopas – Savo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Koulupuisto SAFA:n arkkitehtuuriopas – Savo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Punanotkonkatu 2 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kuopion modernin rakennusperinnön inventointi – keskustan ja lähiympäristön modernit koulukohteet, s. 16 Kuopion kaupunki 2016. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Annankatu 21 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Albertinkatu 20 Korttelit.fi Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kalevankatu 49 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Centrum-tavaratalo Viitattu 30.6.2019.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toivo Korhonen (arkkitehti) Wikimedia Commonsissa
