Toivo Korhonen (arkkitehti)
Toivo Sakari Korhonen (15. heinäkuuta 1926 Kuopio – 10. toukokuuta 2014 Helsinki)[1][2] oli suomalainen arkkitehti.
UraMuokkaa
Korhosen isä oli ammatiltaan seppä. Korhonen meni jatkosodan aikana 17-vuotiaana vapaaehtoisena armeijaan.[2] Sodan jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion lyseosta vuonna 1947 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Korhonen työskenteli suunnittelijana 1948–1951 Kuopion kaupungin rakennustoimistossa, 1950–1951 Veikko Leisténin ja 1953–1954 Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa sekä 1954–1955 Asuntohallituksessa. Vuodesta 1955 hänellä oli oma toimisto. Korhonen voitti useita koti- ja ulkomaisia arkkitehtuurikilpailuita. Hänen tuotantonsa edustaa jälkimodernia rationaalista suunnittelua. Hänen tuotantonsa on monipuolinen ja hän oli yksi elementtirakentamisen edelläkävijöitä Suomessa.[1]
Korhosen läpimurto oli Tampereen yliopiston päärakennuksen suunnittelukilpailun voittaminen.[2] Vuonna 1958 hän voitti myös yhdessä Jaakko Laapotin kanssa kilpailun Lauritsalan kirkosta. Vuonna 1969 valmistunut kirkko edustaa yksilölliseen ilmeeseen pyrkivää modernia arkkitehtuuria, mutta samalla myös betonibrutalismin ihanteita. Kirkon erikoisessa suippenevassa kattorakenteessa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa liukuvalutekniikkaa.[1] Kansainvälistäkin kiinnostusta herätti Korhosen itselleen Helsingin Lauttasaareen suunnittelema atriumtalo.[2] Vuonna 1960 valmistunut rakennus tehtiin puuelementtitekniikalla ja siinä suojaisa sisäpiha oli sijoitettu talon keskelle. Suomessa Korhosen suunnittelemista rakennuksista kyseenalaista huomiota saivat osakseen muun muassa Helsingin niin sanottu ”uusi Heimola” (1972) ja Kuopion Saastamoisenkulma (1977), joiden tieltä purettiin historialliset arvorakennukset.[1]
Korhonen suunnitteli myös kokonaisia asuinalueita, kuten Espoon Matinkylän Mäntykallion kaupunginosan sekä Ristiinan Pelloksen asuin- ja teollisuusalueen asemakaavoineen 1960-luvun alussa.[1] Pelloksessa ja muuallakin hän teki yhteistyötä vuorineuvos Aarne J. Aarnion omistaman rakennusliike Palkki Oy:n kanssa.[3] 1970-luvulla hän suunnitteli Länsi-Saksan Wulfeniin Finnstadt-nimisen asuinalueen sekä vuonna 1976 Proyecto Experimental de Vivienda -nimisen koetaloalueen Perun pääkaupunkiin Limaan.[2][1]
RakennuksiaMuokkaa
Korhosen tai hänen arkkitehtitoimistonsa suunnittelemia:
- Yhteiskunnallisen korkeakoulun päärakennus (nyk. Tampereen yliopisto), Tampere (1960)
- oma kotitalo Helsingin Lauttasaaressa (1960, Jaakko Laapotin kanssa)[1][4]
- Munkkivuoren yhteiskoulu (nyk. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu), Helsinki (1960, laajennettu 1990-luvulla)
- Kotkan liikekeskus, Kotka (1960,[5] korvattu 2000-luvulla kauppakeskus Pasaatilla)
- Mäntykallion asuinalue, Matinkylä, Espoo (1963)[1]
- Kiveriön (kansa)koulu, Lahti (1964,[6] purettu 2015[7])
- Pelloksen tehdasalueen rakennukset, Ristiina (1963–1964, 1968–1969)[3]
- Pelloksen asuinalue, asemakaava ja 15 kerrostaloa asuntoalueilla I, II ja III, Ristiina (1963–1964, 1967–1968, 1970)[3]
- Pelloksen ostoskeskus, Ristiina (1965)[3]
- Kuopion klassillinen lyseo, Kuopio (1965)[8]
- Valmetin vanha pääkonttori (myöh. Kaartin poliisitalo),[5] Punanotkonkatu 2, Helsinki (1965,[9] purettu 2018)
- Kuopion teknillinen oppilaitos, Kuopio (1966, laajennus 1987)[10]
- Liiketalo, Annankatu 21, Helsinki (1967)[11]
- Pukinmäen ostoskeskus, Helsinki (1968, purettu 2008)
- Puistolan liikekeskus, Helsinki (1968–1970)[12]
- Lauritsalan kirkko, Lappeenranta (1969, Jaakko Laapotin kanssa)[1]
- Pellosniemen kansakoulu, Ristiina (1970)[3]
- Maxi-Market, Leppävaara, Espoo (1971, purettu 2003)
- urheilutalo Kisakaari, Pellos, Ristiina (1971)[3]
- ”uusi Heimolan talo”, Yliopistonkatu 5, Helsinki (1972)[1]
- Finnstadt, Neue Stadt Wulfen, Saksan liittotasavalta (1972)
- Pukevan tavaratalo (myöh. Kauppakeskus Kaisa), Helsinki (ensimmäinen osa ja pysäköintitalo 1973, laajennus 1984, kaikki purettu 2010)
- Centrum-tavaratalo, Joensuu (1973, muutettu 2000-luvulla)[13]
- Proyecto Experimental de Vivienda, Lima, Peru (1976)[1]
- Helsingin yliopiston hallintorakennus, Yliopistonkatu 4, Helsinki (1977, muutettu 2017)
- Saastamoisenkulman liiketalo (myöh. Anttila), Kauppakatu 41, Kuopio (1977)[1]
- Sampotalo, Vaasa (1978)[5]
- Pasilan poliisitalo, Helsinki (1982)[5]
- Tampereen teknillisen korkeakoulun päärakennus, Hervanta, Tampere (1983)
- Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakennustalo, Hervanta, Tampere (1984)
- Kontulan metroasema, Helsinki (1986)[1]
- Myllypuron metroasema, Helsinki (1986)[1]
- Finnmapin pääkonttori (myöh. Telia Finlandin pääkonttorin osa), Teollisuuskatu 15, Helsinki (1987, laajennus 1990)[14]
- Mellunmäen metroasema, Helsinki (1989)[1]
Yksittäisiä asuinkerrostaloja ja rivitalojaMuokkaa
- Koivikkotie 20–22, Maunula, Helsinki (1956)[15]
- Hämeentie 85–89, Helsinki (1957)[16]
- Punahilkantie 8, Roihuvuori, Helsinki (1957)[17]
- Alppikatu 8, Helsinki (1959)[18]
- Fleminginkatu 23, Helsinki (1960)[19]
- Annankatu 8, Helsinki (1960)[20]
- Risto Rytin tie 28, Kulosaari, Helsinki (1960)
- Ståhlbergintie 3, Kulosaari, Helsinki (1960)[21]
- Porthaninkatu 6, Helsinki (1961)[22]
- Lauttasaarentie 43, Helsinki (1961, Sakari Halosen kanssa)
- Niemenmäenkuja 1, Helsinki (1961)[23]
- Asunto Oy Satakallio, Porvoonkatu 1–9, Helsinki (1961–1963)
- Kirstinkatu 13, Helsinki (1962)[24]
- Punahilkantie 3, Roihuvuori, Helsinki (1962)[17]
- Castréninkatu 20, Helsinki (1963)[25]
- Inarintie 16, Helsinki (1963)[26]
- Suursuontie 10, Maunula, Helsinki (1963)[27]
- As. Oy Matinkallio, Koukkuniemi, Matinkylä, Espoo (1964)
- Hallituskatu 10, Kuopio (1964)[28]
- Tapanintori, Liiketie 22, Helsinki (1966)
- Puistokaari 2, Helsinki (1968)
- Albertinkatu 20, Helsinki (1970)[29]
- Kalevankatu 49, Helsinki (1970)[30]
- Kirstinkatu 7, Helsinki (1970)[31]
- Metsäpurontie 9, 10, 11 ja 13, Maunula, Helsinki (1972–)[27]
- Särkiniementie 9, Helsinki (1973)
- Pakkamestarinkatu 2, Itä-Pasila, Helsinki (1974)[32]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Toivo Korhonen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ a b c d e Korhonen, Mika: Toivo Korhonen 1926–2014: Arkkitehti suunnitteli rakennuksia Peruunkin. Helsingin Sanomat, 25.5.2014, s. C 36. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.5.2014.
- ↑ a b c d e f Teija Ahola: Ristiina – Kirkonkylän osayleiskaava ja Löydön kyläyleiskaava: kulttuuriympäristöselvitys, s. 26, 36 Ristiina 2011. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Yksityistalo Korhonen Lauttasaaren rakennusinventointi 2001–2002, Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ a b c d Korhonen, Toivo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Riitta Niskanen: Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 126 Lahden historiallinen museo, Lahti 2012.
- ↑ Vanessa Valkama: Kiveriön koulun purkaminen alkoi vihdoin - kolme vuotta odottelua Etelä-Suomen Sanomat 10.7.2015. Viitattu 14.4.2021.
- ↑ Koulupuisto SAFA:n arkkitehtuuriopas – Savo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Punanotkonkatu 2 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kuopion modernin rakennusperinnön inventointi – keskustan ja lähiympäristön modernit koulukohteet, s. 16 Kuopion kaupunki 2016. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Annankatu 21 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Puistolan liikekeskus; Puistolan tori 1; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Centrum-tavaratalo Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Kirsti Toppari: Teletalossa jäljellä vanhaa leipomoa (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 23.12.1990, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Maunula – Arjen kestävää arkkitehtuuria. Arvottaminen ja kehittämisperusteet, s. 7, 38 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2006.
- ↑ Hämeentie 85-89 sekä Hämeentien ja Sturenkadun risteys Hermannikuvia. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ a b Roihuvuori – alueen arvot ja ominaispiirteet – rakentamistapaohjeet, s. 9, 31–32 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:6. Viitattu 12.12.2019.
- ↑ Asunto Oy Alppikatu 8; Alppikatu 8; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kaija Nenonen: Piikin geilissä tavattiin (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 25.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Annankatu 8 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kulosaaren kerrostaloalue, rakennushistoriaselvitys, s. 56 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2016. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Asunto Oy Helsingin Porthaninkatu; Porthaninkatu 6. Neljäs linja 10; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ As Oy Niemenmäenkuja 1 Munkkiniemen rakennusinventointi 2003–2005, Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ (kuva talosta) Albumit auki. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Asunto Oy Castreninkatu 20; Castreninkatu 20. Alppikatu 21.; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kirsti Toppari: Pommitus tuhosi issikkatallit (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 25.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b Maunulan 60- ja 70-luvun rakennuskannan arkkitehtejä Maunula.net 1.3.2005. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Asuinkerrostalo SAFA:n arkkitehtuuriopas – Savo. Viitattu 30.6.2019.
- ↑ Albertinkatu 20 Korttelit.fi Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kalevankatu 49 Korttelit.fi. Viitattu 10.9.2012.
- ↑ Kaija Nenonen: Josikan jengin kivisota (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 25.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kiinteistö Oy Pakkamestarinkatu 2; Pakkamestarinkatu 4. Resiinakuja 2.; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 21.3.2021.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toivo Korhonen (arkkitehti) Wikimedia Commonsissa
