Kauppakeskus Kaisa
Kauppakeskus Kaisa oli Helsingin Kaisaniemenkadun varrella 1990–2000-luvulla sijainnut kauppakeskus. Kauppakeskus Kaisa toimi konkurssin tehneen Pukevan tavaratalon tiloissa, kunnes se lopetettiin helmikuussa 2010. Rakennus purettiin ja sen tilalle rakennettiin Helsingin yliopiston uusi kirjastorakennus, Kaisa-talo, joka aloitti toimintansa vuonna 2012.[1]
Kauppakeskuksesta oli yhteys Kaisaniemen metroasemalle (nyk. Helsingin yliopiston metroasema) ja sen suurimpia liikkeitä olivat Kodin Ykkönen ja K-Market Kaisa.
Historia
muokkaaKaisaniemenkatu 5:n paikalla sijaitsi alun perin Helsingin kaupungin teurastamo, joka rakennettiin 1700-luvulla terveyssyistä silloisen rakennetun kaupunkialueen ulkopuolelle lähelle Kluuvinlahden rantaa. Rakennus purettiin 1927.[2] Paikalle valmistui seuraavana vuonna Martti Välikankaan suunnittelema punatiilinen asuintalo. Kauppaneuvos Ruben Jaarin 1930-luvulla perustama, vaatekauppaan erikoistunut Pukeva (alun perin Kappa-Keskus) toimi paikalla perustamisestaan aina 1990-luvun laman aikana tapahtuneeseen konkurssiinsa asti.[3]
Kaisaniemenkatu 5:n talo purettiin 1970 ja sen tilalle valmistui Toivo Korhosen suunnittelema Pukevan uusi rakennus 1973. Siinä ei alun perin ollut lainkaan varsinaista julkisivua, ainoastaan rakennuksen korkuinen alumiinisäleikkö, johon kiinnitettiin mainoksia. Kokonaisuuteen kuului myös korttelin vastakkaisella puolella Fabianinkadulla ollut pysäköintitalo.[3] Se valmistui myös 1973.[4] Pukevaa laajennettiin purkamalla 1980-luvun alussa sen vieressä osoitteessa Vuorikatu 7 sijainnut, Väinö Leinon suunnittelema ja 1911 valmistunut jugend-talo.[3] Korhosen suunnittelema laajennusosa valmistui 1984.[5] Pukevan konkurssin jälkeen Eläke-Sampo osti kiinteistön, johon asettui Kauppakeskus Kaisa. Arkkitehti Martti Parpala suunnitteli Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun taloille 1990-luvun puolivälissä uuden, yhtenäisen julkisivun.[3] Kaikki kolme rakennusta purettiin 2010.
Lähteet
muokkaa- ↑ Anne Viljamaa: Kaisa-talon kirjasto avaa ovensa Oma kaupunki, Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.9.2012. Viitattu 4.9.2012.
- ↑ 150-vuotiasta Helsinkiä, Suomen Kuvalehti, 08.01.1927, nro 2, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Antti Manninen: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä, s. 36. Helsingin Sanomat, Helsinki 2004.
- ↑ Fabianinkatu 30 (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 9.9.2012.
- ↑ Kaisaniemenkatu 5 – Vuorikatu 7 (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi. Viitattu 9.9.2012.