Avaa päävalikko

Ilkka Herlin

suomalainen historiantutkija ja yritysjohtaja

Ilkka Heikki Herlin (s. 25. tammikuuta 1959 Helsinki[1]) on suomalaisen lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin hallituksen puheenjohtaja ja suuromistaja. Ilkka Herlin on KONE Oyj:n entisen toimitusjohtajan Pekka Herlinin poika. Herlin on Elävä Itämeri säätiön (BSAG) perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Herlin on myös mm. Suomi-Kiina kauppayhdistyksen puheenjohtaja. Herlin on koulutukseltaan filosofian tohtori ja historiantutkija, joka teki väitöskirjan äitinsä isästä Kustaa Vilkunasta.

Koneen entinen pääomistaja ja toimitusjohtaja Pekka Herlin ja hänen poikansa Antti Herlin salasivat testamenttijärjestelyllä tietoja perheyhtiön hallinnasta, jonka seurauksena Kone jakautui kahteen osaan, hissejä ja liukuportaita valmistavaan Koneeseen, jonka äänivalta jäi Antti Herlinille, sekä Cargoteciin, jonka omistajiksi nousivat Ilkka Herlinin lisäksi hänen sisaruksensa Ilona Herlin ja Niklas Herlin.[2] Niklas Herlin kuoli 10.10.2017. Cargotec on osa entistä Partekia, jonka Kone osti.

Arvopaperi-lehden tekemän Pörssirikkaat-selvityksen mukaan Ilkka Herlin oli vuonna 2018 Suomen toiseksi varakkain henkilö pörssiomaisuudella mitaten. Hänen omistamiensa osakkaiden arvoksi on laskettu yli 1,2 miljardia euroa. Sisaruksista Antti Herlin on Suomen varakkain henkilö ja Ilona Herlin oli saman Pörssirikkaat-listan neljäs. Niklas Herlinin perilliset olivat listan kolmannella sijalla.[3]

Herlin avioitui Saara Kankaanrinnan kanssa vuonna 2009.lähde? Heillä on kolme lasta, kaksi poikaa ja tytär, sekä kaksi koiraa.[4]. Pariskunnalla on myös Paraisilla Kuitian/Qvidjan kartanolinna eli Suomen vanhin kartano, sekä Tammisaaressa luomumaatila, joita he ovat sitoutuneet kehittämään ravinteiden kierrätyksen ja hiiltä sitovan maatalouden pilottitilaksi.lähde? Herlinillä on edellisestä avioliitostaan kaksi poikaa.lähde?

Historioitsijana Herlinin erikoisala oli tieteenhistoria ja erikoisesti humanistiset tutkimusalat. Hän on myös tutkinut jatkosodan syttymistä, ja aiheesta käytyä tieteellistä väittelyä.[5][6]

Ilkka Herlin on Keskustan jäsen,lähde? ja hän tuki Keskustaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 10 000 eurolla.[7]

Sisällysluettelo

YmpäristösitoumuksetMuokkaa

BSAG (Baltic Sea Action Group)Muokkaa

Baltic Sea Action Group (BSAG) on Ilkka Herlinin jo 90-luvun alusta jatkuneen Itämerityön kulminoituma. Säätiön tehtäväksi on perustamiskirjassa määritelty "edistää ihmisen ja luonnon hyvinvointia". Tällä hetkellä työn painopiste on keskittynyt vahvasti Itämeren eri ongelmiin. BSAG:n virallinen nimi on Elävä Itämeri -säätiö, jonka nimi on käännetty kaikille Itämeren valuma-alueen 14 kielelle. Säätiön ovat perustaneet Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen vuonna 2007 ja se on merkitty säätiörekisteriin 3. maaliskuuta 2008.

BSAS (Baltic Sea Action Summit)Muokkaa

Baltic Sea Action Summit (BSAS) on prosessi, jonka avulla BSAG-säätiö nopeuttaa Itämeren kannalta olennaisia pelastustoimia. Sen ensimmäinen näkyvä osuus oli Suomen tasavallan presidentin, pääministerin ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) yhteisaloite, BSAS-huippukokous Helsingissä 10. helmikuuta 2010. Ilkka Herlin toimi huippukokouksen isäntänä yhdessä tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa. Prosessi on jatkunut taukoamatta siitä lähtien, muun muassa Pietarissa 5.–6. huhtikuuta 2013 järjestetyssä huippukokouksessa.

Prosessin päämääränä on yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden voimavarat Itämeren hyväksi. Itämeren ympärysmaat ovat yhdessä sopineet toimintasuunnitelmasta Itämeren hälyttävän tilanteen korjaamiseksi. Tämä suunnitelma on kirjoitettu HELCOMin Baltic Sea Action Planin muotoon.

Konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen vaatii korkeimman poliittisen tason sitoutumista, yritysten osallistumista ja tuotekehittelyä, virkamiesten osaamista, eri toimijoiden ja maiden yhteistyötä sekä rakentavaa, rohkeaa ja peräänantamatonta asioiden eteenpäin ajamista. Tähän tarkoitukseen BSAG-säätiö on luonut summit-prosessin sitoumuksineen.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Ilkka Herlin 375 Humanistia. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.10.2017.
  2. Rantanen, Esko: Herlinit sovussa Talouselämä. 2.5.2005. Viitattu 15.6.2009.
  3. Saastamoinen, Anni: Arvopaperi: Tässä on Suomen pörssirikkaiden kärki - kaksi uutta nimeä nousi sadan miljoonan kerhoon Iltalehti. 21.6.2018. Viitattu 22.2.2019.
  4. Glorian haastattelu 11/2013
  5. Herlin, Ilkka: Ajopuuteorian kaksi käytäntöä. Yliopisto, 1995, nro 19. Helsinki: Helsingin Yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
  6. Herlin, Ilkka: ”Tutkijoiden jatkosota”, Suomi 85 Itsenäisyyden puolustajat – Osa I: Rintamalla, s. 284–289. Weilin+Göös, 2002. Teoksen verkkoversio.
  7. Sutinen, Teija: Suuret lahjoittajat yhä elintärkeitä puolueille a Helsingin Sanomat. 5.4.2011. Viitattu 5.4.2011.

Aiheesta muuallaMuokkaa