1. maaliskuuta
päiväys
1. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 60. päivä (61. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 305 päivää. Päivä on Suomessa tasavallan presidentin toimeenastumispäivä (poikkeuksia lukuun ottamatta) ja silloin myös virallinen liputuspäivä.
Nimipäivät muokkaa
Tapahtumia muokkaa
- 1562 – Katolilaiset surmasivat yli tuhat hugenottia Vassyssa Ranskassa, mikä aloitti Ranskan uskonsodat.
- 1565 – Rio de Janeiro perustettiin.
- 1692 – Salemin noitaoikeudenkäynnit alkoivat Salemin kylässä Massachusetts Bayn siirtokunnassa nykyisten Yhdysvaltojen alueella syyttämällä neljää naista noituudesta.
- 1700 – Ruotsi otti käyttöön oman ruotsalaisen kalenterin yrittäessään siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin (Ruotsi palasi takaisin juliaaniseen kalenteriin 1712 ja otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1753).
- 1811 – Egyptin johtaja Muhammad Ali murhautti mamelukkien dynastian johtajat.
- 1815 – Napoleon palasi Ranskaan paettuaan Elbalta.
- 1851 – Victor Hugo piti puheen Ranskan kansalliskokouksessa, missä hän toistuvasti käytti fraasia ”Euroopan Yhdysvallat”.
- 1856 – Suomen ensimmäiset postimerkit eli niin sanonut soikiomerkit otetaan käyttöön.
- 1867 – Nebraska hyväksyttiin Yhdysvaltain 37:nneksi osavaltioksi. Lancasterin kaupunki nimettiin Lincolniksi, ja siitä tuli osavaltion pääkaupunki.
- 1872 – Yellowstonen kansallispuisto perustettiin maailman ensimmäiseksi kansallispuistoksi.
- 1873 – E. Remington and Sons ryhtyi valmistamaan ensimmäistä menestyksellistä kirjoituskonetta.
- 1896 – Määrällisesti ylivoimaiset etiopialaiset voittivat Adowan taistelussa italialaiset maahanhyökkääjät.
- 1896 – Henri Becquerel löysi ionisoivan säteilyn.
- 1919 – Korean itsenäisyyttä ajanut Japanin siirtomaahallinnon vastainen maaliskuun 1. päivän liike alkoi mielenosoituksilla Soulissa.
- 1931 – Empire State Building vihittiin käyttöön.
- 1932 – Charles Lindberghin poika Charles Augustus Lindbergh III siepattiin.
- 1934 – Japanilaiset julistivat valloittamansa Mantšurian keisarikunnaksi Mantšukuon nimellä ja asettivat Pu Yin nukkevaltionsa keisariksi.
- 1936 – Hooverin pato valmistui Yhdysvalloissa.
- 1937 – Kyösti Kallio astui tasavallan presidentin toimeen.[1]
- 1941 – Toinen maailmansota: Bulgaria allekirjoitti kolmikantasopimuksen ja liittyi näin akselivaltoihin.
- 1941 – W47NV (nykyään tunnettu nimellä WSM-FM) aloitti toimintansa Nashvillessä Tennesseessä ensimmäisenä FM-radioasemana (ULA-radioasemana).
- 1945 – Toinen maailmansota: Lapin sodassa Suomen tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi yhdessä muun hallituksen kanssa julisti Suomen ja Saksan välillä vallitsevan sotatilan 15. syyskuuta 1944 alkaen.
- 1947 – Kansainvälinen valuuttarahasto IMF aloitti rahoitustoimintansa.
- 1950 – Kylmä sota: Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi hänen luovutettuaan huippusalaista tietoa atomipommista.
- 1953 – Josef Stalin kaatui saatuaan halvauksen. Hän kuoli neljä päivää myöhemmin.
- 1954 – Castle Bravo, Tyynellä valtamerellä Bikinin atollilla räjäytetty 15 megatonnin vetypommi oli suurin Yhdysvaltain tekemä ydinkoe.
- 1956 – Urho Kekkonen astui tasavallan presidentin toimeen.[2]
- 1956 – Vuoden 1956 yleislakko alkoi.
- 1960 − Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
- 1961 – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy perusti Peace Corps -organisaation siviilien suorittamaa rauhanturva- ja kehitysyhteistyötä varten.
- 1961 – Ugandassa pidettiin ensimmäiset vaalit ja maa sai itsehallinnon.
- 1966 – Avaruustutkimus: Neuvostoliiton Venera 3 -avaruusluotain laskeutui (murskautui) Venukseen ja oli ensimmäinen luotain, joka laskeutui toisen planeetan pinnalle.
- 1966 – Baath-puolue otti vallan Syyriassa.
- 1971 – Valkoisen talon miesten vessassa räjähti pommi. Weather Underground otti vastuun teosta.
- 1973 – Pink Floydin albumi The Dark Side of the Moon julkaistiin.
- 1974 – Watergate-skandaali: seitsemää henkilöä syytettiin Watergate-rakennukseen murtautumisesta ja salaliitosta oikeuden estämiseksi.
- 1978 – Charlie Chaplinin arkku ryöstettiin sveitsiläiseltä hautausmaalta.
- 1981 − Lahden suurhalli vihittiin käyttöön.
- 1989 – Yhdysvallat liittyi Bernin tekijänoikeussopimuksen jäseneksi.
- 1992 – Bosnia ja Hertsegovina julistautui itsenäiseksi.
- 1994 – Martti Ahtisaari astui tasavallan presidentin toimeen.[3]
- 1995 – Kaisaniemen metroasema avattiin Helsingin metron rataverkostoon Rautatientorin ja Hakaniemen asemien välille (alkunimitys Kluuvi).
- 1999 – Henkilömiinat kieltävä sopimus (Convention on the Prohibition of Anti-Personnel Mines) astui voimaan.
- 2000 – Suomen perustuslaki uudistettiin.
- 2000 – Tarja Halonen astui tasavallan presidentin toimeen.[4]
- 2002 – Suomessa tuli mahdolliseksi rekisteröidä kahden samaa sukupuolta olevan parisuhde.
- 2005 – Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin.
- 2006 – Tarja Halosen jälkimmäinen toimikausi tasavallan presidenttinä alkoi.
- 2006 – Suvi-Anne Siimes ilmoitti jättävänsä Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävät.
- 2006 – Englanninkielisessä Wikipediassa ilmestyi miljoonas artikkeli, Jordanhillin rautatieasema.
- 2008 – Rovaniemi–Kemijärvi-yöjunaliikenne alkoi uudestaan uusilla kaksikerrosmakuuvaunuilla.
- 2012 – Sauli Niinistö astui tasavallan presidentin toimeen.
- 2017 – Suomessa samaa sukupuolta olevien avioliittolaki astui voimaan.
- 2024 – Alexander Stubb astui tasavallan presidentin toimeen.
Syntyneitä muokkaa
- 1445 – Alessandro Filipepi (”Sandro Botticelli”), italialainen taidemaalari (k. 1510)
- 1683 – Caroline von Brandenburg-Ansbach, Englannin kuningas Yrjö II:n puoliso (k. 1737)
- 1810 – Frédéric Chopin, puolalais-ranskalainen säveltäjä ja pianisti (Minuuttivalssi) (k. 1849)
- 1812 – Augustus Pugin, brittiläinen arkkitehti (k. 1852)
- 1858 – Georg Simmel, saksalainen sosiologi ja filosofi (k. 1918)
- 1880 – Lytton Strachey, brittiläinen kirjailija (k. 1932)
- 1886 – Viktor Jansson (”Faffan”), suomalainen kuvanveistäjä (k. 1958)
- 1886 – Oskar Kokoschka, itävaltalainen taidemaalari ja kirjailija (k. 1980)
- 1896 – Dimitris Mitropoulos, kreikkalainen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä (k. 1960)
- 1899 – Ralf Törngren, suomalainen pääministeri (1954) (k. 1961)
- 1904 – Glenn Miller, amerikkalainen orkesterinjohtaja (k. 1944)
- 1910 – Archer John Porter Martin, vuoden 1952 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (k. 2002)
- 1910 – David Niven, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Maailman ympäri 80 päivässä) (k. 1983)
- 1914 – Ralph Ellison, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1994)
- 1918 – João Goulart, brasilialainen poliitikko, presidentti 1961–1964 (k. 1976)
- 1920 - Väinö Hämäläinen (Mannerheim-ristin ritari), suomalainen sotilasmestari (k. 2005)
- 1920 – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos (k. 2003)
- 1921 – Richard Wilbur, yhdysvaltalainen runoilija (k. 2017)
- 1922 – Jitzhak Rabin, vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin pääministeri (k. 1995)
- 1927 – Harry Belafonte, yhdysvaltalainen muusikko, laulaja, näyttelijä ja ihmisoikeustaistelija (k. 2023)
- 1928 – Jacques Rivette, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 2016)
- 1944 – Roger Daltrey, brittiläinen rock-muusikko ("The Who")
- 1945 – Reijo Salminen, suomalainen tv-visailujuontaja ja poliitikko
- 1946 – Tony Ashton, brittiläinen rock-muusikko ("Family") (k. 2001)
- 1948 – Teppo Ruohonen, suomalainen laulaja
- 1954 – Ron Howard, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja, näyttelijä ja tuottaja (Kaunis mieli)
- 1955 – Denis Mukwege, vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kinshasankongolainen lääkäri ja naisten oikeuksien puolestapuhuja
- 1956 – Dalia Grybauskaitė, Liettuan presidentti
- 1956 – Jonttu Virta, suomalainen kitaristi ("Dingo")
- 1958 – Nik Kershaw, englantilainen muusikko
- 1964 – Ron Francis, kanadalainen jääkiekkoilija
- 1964 – Paul Le Guen, ranskalainen jalkapallovalmentaja
- 1967 – Aron Winter, alankomaalainen jalkapalloilija
- 1969 – Javier Bardem, espanjalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Menetetty maa)
- 1977 – Rens Blom, alankomaalainen seiväshyppääjä (maailmanmestari)
- 1978 – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1979 – Mustafa Mohamed, ruotsalainen estejuoksija
- 1980 – Djimi Traoré, malilainen jalkapalloilija
- 1983 – Lupita Nyong’o, meksikolais-kenialainen Oscar-palkittu näyttelijä (12 Years a Slave)
- 1987 – Kesha Rose Sebert (”Ke$ha”), yhdysvaltalainen laulaja (Animal)
- 1992 – Edouard Mendy, senegalilainen jalkapalloilija
- 1994 – Justin Bieber, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
Kuolleita muokkaa
- 589 – Pyhä David, Walesin kansallispyhimys (s. n. 500)
- 1131 – Tapani II, Unkarin kuningas (s. 1101)
- 1620 – Thomas Campion, englantilainen säveltäjä, runoilija ja lääketieteilijä (s. 1567)
- 1643 – Girolamo Frescobaldi, italialainen säveltäjä (s. 1583)
- 1777 – Georg Christoph Wagenseil, itävaltalainen säveltäjä (s. 1715)
- 1792 – Leopold II, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (s. 1747)
- 1911 – Jacobus Henricus van ’t Hoff, vuoden 1901 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen fysikaalinen ja orgaaninen kemisti (s. 1852)
- 1922 – Rafael Moreno Aranzadi (”Pichichi”), espanjalainen jalkapalloilija (s. 1892)
- 1938 – Gabriele D'Annunzio, italialainen kirjailija, poliitikko ja näytelmäkirjailija (s. 1863)
- 1940 – A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija (Tõde ja õigus) (s. 1878)
- 1980 – William Ralph Dean (”Dixie Dean”), englantilainen jalkapalloilija (s. 1907)
- 1984 – John Leslie Coogan (”Jackie Coogan”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Chaplinin poika) (s. 1914)
- 1986 – Martta Wendelin, suomalainen kuvataiteilija (s. 1893)
- 1995 – Georges J. F. Köhler, vuoden 1984 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biologi (s. 1946)
- 2006 – Peter Osgood, englantilainen jalkapalloilija (s. 1947)
- 2019 – Kevin Roche, irlantilais-yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1922)
- 2019 – Žores Alfjorov, vuoden 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut venäläinen fyysikko (s. 1930)
- 2020 – Ruth Matso, suomalainen tanssitaiteilija ja koreografi (s. 1931)
- 2020 – Seppo Ruohonen, suomalainen oopperalaulaja (s. 1946)
- 2023 – Just Fontaine, ranskalainen jalkapalloilija (s. 1933)
Juhlapäiviä muokkaa
- Pyhän Davidin päivä, Walesin kansallispäivä
Lähteet muokkaa
- ↑ ”Istunto 12, Maanantaina 1. p. maaliskuuta 1937”, Valtiopäivät 1937, Pöytäkirjat, I osa, s. 305-310. Eduskunta, 1937.
- ↑ ”Istunto 10, Torstaina 1. p. maaliskuuta 1956”, Valtiopäivät 1956, Pöytäkirjat, I osa, s. 119-125. Eduskunta, 1957.
- ↑ ”Istunto 10, Tiistaina 1. päivänä maaliskuuta 1994”, Vuoden 1994 valtiopäivät, Pöytäkirjat, 1. osa, s. 195-202. Painatuskeskus Oy, 1995. ISSN 0783-9944.
- ↑ ”Istunto 24, Keskiviikkona 1. maaliskuuta 2000”, Vuoden 2000 valtiopäivät, Pöytäkirjat, 1. osa, s. 497-505. Edita Prima Oy, 2003. ISSN 078-9944.
|
| ||
|---|---|---|
Yleislakon mielenosoitusmarssi 16. maaliskuuta.
| ||
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1. maaliskuuta Wikimedia Commonsissa
Katso myös: kalenteri ~ 28. helmikuuta, (29. helmikuuta, 30. helmikuuta), 2. maaliskuuta