1. lokakuuta
päiväys
1. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 274. päivä (275. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 91 päivää.
Päivä on Suomessa Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä, vakiintunut liputuspäivä.[1]
Nimipäivät
muokkaaTapahtumia
muokkaa- 331 eaa. – Gaugamelan taistelu: Aleksanteri Suuri kukisti persialaisen kuninkaan Dareios III:n.
- 366 – Paavi Damasus I vihittiin virkaansa.
- 959 – Edgarista tuli koko Englannin kuningas.
- 965 – Johannes XIII tuli paaviksi.
- 1553 – Englannin kuningatar Maria I:n kruunajaiset pidettiin Westminster Abbeyssa.
- 1588 – Persian shaahi Abbas I kruunattiin.
- 1730 – Ahmed III joutui luopumaan Osmanien sulttaanin virasta.
- 1779 – Kustaa III perusti Tampereen kaupungin.
- 1791 – Ranskan lakiasäätävän kansalliskokouksen ensimmäinen istunto.
- 1795 – Ranska valloitti Belgian.
- 1814 – Wienin kongressin avajaiset.
- 1827 – Venäjän–Persian sota: Venäjän armeija rynnisti Ivan Paskevitšin johdolla Jerevaniin ja päätti vuosituhannen ajan jatkuneen muslimien hallinnan Armeniassa.
- 1847 – Werner von Siemens perusti Siemens AG:n.
- 1861 – Helsingin palokunta perustettiin.
- 1869 – Itävalta julkaisi maailman ensimmäiset postikortit.
- 1887 – Brittiläinen imperiumi valloitti Belutšistanin.
- 1890 – Yosemiten kansallispuisto perustettiin.
- 1891 – Stanfordin yliopisto avasi ovensa Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.
- 1906 – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
- 1908 – Ensimmäinen T-mallin Ford valmistui.
- 1910 – Los Angeles Timesin pommi-iskussa kuoli 21 ihmistä.
- 1918 – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 1918 – Ensimmäinen maailmansota: Britannian armeijan Egyptian Expeditionary Force -joukot valtasivat Damaskoksen.
- 1928 – Neuvostoliitto julkaisi ensimmäisen viisivuotissuunnitelmansa.
- 1941 – Toinen maailmansota: Suomi miehitti Petroskoin jatkosodan hyökkäyksessä Neuvostoliittoon. Miehityshallinto käytti kaupungista nimeä ”Äänislinna” (ruots. ”Onegaborg”).
- 1944 – Toinen maailmansota: Suomen puolustusvoimat suorittivat Saksaa vastaan Röytän maihinnousun Tornioon Lapin sodassa.
- 1946 – Ensimmäisen Nürnbergin oikeudenkäynnin tuomio annettiin.
- 1947 – Suomen ensimmäinen hakemus Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi hylättiin.
- 1949 – Kiinan kansantasavalta perustettiin.
- 1949 – Neuvostoliitto lähetti Yhdysvalloille, Isolle-Britannialle ja Ranskalle nootin, jonka mukaan Saksan liittotasavallan perustaminen oli vastoin liittoutuneiden keskinäisiä, voimassa olevia sopimuksia.
- 1950 – Tukholman metro avattiin.
- 1958 – Nasa aloitti toimintansa.
- 1960 – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa.
- 1965 – Helsingin Lapinlahden silta ja Länsiväylän alkuosa avattiin liikenteelle.
- 1969 – Concorde ylitti äänennopeuden ensimmäistä kertaa.
- 1972 – Turun raitiotieliikenne loppui.
- 1975 – Thrilla in Manila: Muhammad Ali voitti Joe Frazierin nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruusottelussa, jota pidetään yhtenä lajihistorian parhaista.
- 1978 – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
- 1978 – Tuvalu itsenäistyi.
- 1980 – Iltalehden ensimmäinen numero ilmestyi Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.
- 1982 – Helmut Kohl valittiin Saksan liittokansleriksi.
- 1982 – Philips ja Sony toivat Japanissa CD-levyn ensimmäistä kertaa markkinoille. Samalla Sony julkaisi ensimmäisen CD-levysoittimen, Sony CDP-101:n.
- 1994 – Palau itsenäistyi.
- 1999 – Toinen Tšetšenian sota alkoi.
- 2003 – Internet-sivusto ”4chan” perustettiin.
- 2005 – Balin pommi-iskut: 20 ihmistä kuoli ja 129 loukkaantui itsemurhapommittajien iskuissa Jimbaranssa ja Kutassa klo 6.50–7.00 paikallista aikaa.
- 2017 – Las Vegasin joukkoampuminen: 58 ihmistä kuoli ja 527 loukkaantui, kun mies avasi tulen Las Vegasin Mandalay Bay -kasinohotellista viereisen countrymusiikkitapahtuman yleisöä kohti.
- 2017 – Kataloniassa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä.
.jpg)
- 2019 – Kuopion kouluhyökkäys: yksi kuoli ja kymmenen loukkaantui, kun aseistautunut nuorehko mieshenkilö hyökkäsi ammattioppilaitoksen koululuokkaan Kuopiossa.[2]
Syntyneitä
muokkaa- 208 – Severus Alexander, Rooman keisari (k. 235)
- 1207 – Henrik III, Englannin kuningas (k. 1272)
- 1644 – Alessandro Stradella, italialainen säveltäjä (k. 1682)
- 1685 – Kaarle VI, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (k. 1740)
- 1791 – Sergei Aksakov, venäläinen kirjailija (Perhekronikka) (k. 1859)
- 1845 – William Christie, brittiläinen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 1922)
- 1861 – Anna Brigadere, latvialainen kirjailija (k. 1933)
- 1863 – Charles Henry Martin, yhdysvaltalainen kenraalimajuri ja poliitikko (k. 1946)
- 1865 – Paul Dukas, ranskalainen säveltäjä (Noidan oppipoika) (k. 1935)
- 1893 – Ip Man, kiinalainen Wing Tsungin opettaja (k. 1972)
- 1896 – Uuno Laakso, suomalainen näyttelijä (k. 1956)
- 1898 – Katri Stigell-Hyvönen, suomalainen musiikinopettaja, kuoronjohtaja sekä laulu -ja lausuntapedagogi (k. 1968)
- 1899 – Ernest Haycox, yhdysvaltalainen lännenkirjailija (k. 1950)
- 1903 – Vladimir Horowitz, venäläinen pianisti (k. 1989)
- 1910 – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen rikollinen (k. 1934)
- 1913 – Hélio Gracie, brasilialainen kamppailulajien taitaja (k. 2009)
- 1915 – Ralph Bishop, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 1974)
- 1920 – Walter Matthau, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Onnenonkijat) (k. 2000)
- 1921 – James Whitmore, yhdysvaltalainen näyttelijä (Rita Hayworth – avain pakoon) (k. 2009)
- 1924 – Jimmy Carter, vuoden 2002 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain 39. presidentti (k. 2024)
- 1924 – William Rehnquist, yhdysvaltalainen juristi ja Yhdysvaltain korkeimman oikeuden 16. puheenjohtaja (k. 2005)
- 1925 – Liisa Kulhia, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti (k. 1993)
- 1927 – Tom Bosley, yhdysvaltalainen näyttelijä (Onnen päivät) (k. 2010)
- 1930 – Richard Harris, irlantilainen näyttelijä (k. 2002)
- 1931 – John Vikström, suomalainen arkkipiispa
- 1932 – Albert Collins, yhdysvaltalainen blues-kitaristi (k. 1993)
- 1935 – Julia Elizabeth Wells (”Julie Andrews”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Maija Poppanen)
- 1943 – Jean-Jacques Annaud, ranskalainen elokuvaohjaaja (Karhu)
- 1944 – Antti Tuuri, suomalainen kirjailija (Pohjanmaa-sarja)
- 1947 – Dave Arneson, yhdysvaltalainen roolipelisuunnittelija (Dungeons & Dragons) (k. 2009)
- 1947 – Aaron Ciechanover, vuoden 2004 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen biologi
- 1949 – Martti Häikiö, suomalainen historiantutkija (k. 2025)
- 1952 – Frank Madeloni (”Earl Slick”), yhdysvaltalainen kitaristi
- 1953 – Grete Waitz, norjalainen kestävyysjuoksija (maailmanmestari) (k. 2011)
- 1956 – Andrus Ansip, virolainen poliitikko, Viron pääministeri 2005–2014
- 1956 – Theresa May, englantilainen poliitikko, Ison-Britannian pääministeri 2016–2019
- 1959 – Youssou N'Dour, senegalilainen laulaja
- 1965 – Jari Hallikainen (”Jakke Hallikainen”), suomalainen laulaja ("Kaaos") (k. 2007)
- 1966 – George Weah, liberialainen jalkapalloilija ja Liberian presidentti
- 1969 – Zacharius Knight Galifianakis (”Zach Galifianakis”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 1970 – Moses Kiptanui, kenialainen estejuoksija (maailmanmestari)
- 1970 – Jukka Pirttilä, suomalainen taloustieteilijä
- 1970 – Aleksei Žamnov, venäläinen jääkiekkoilija
- 1972 – Esa Holopainen, suomalainen kitaristi ("Amorphis")
- 1979 – Gilberto Martínez, costaricalainen jalkapalloilija
- 1981 – Júlio Baptista, brasilialainen jalkapalloilija
- 1989 – Brie Larson, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Room)
- 1990 – Anthony Lopes, ranskalais-portugalilainen jalkapallomaalivahti
- 1991 – Timothée Kolodziejczak, ranskalainen jalkapalloilija
- 2000 – Kalle Rovanperä, suomalainen ralliautoilija
Kuolleita
muokkaa- 959 – Edwy, Englannin kuningas (s. n. 941)
- 1189 – Gerard de Ridefort, temppeliritarien suurmestari (s. n. 1141)
- 1404 – Bonifatius IX, paavi (s. 1356)
- 1499 – Marsilio Ficino, italialainen renessanssifilosofi ja astrologi (s. 1433)
- 1684 – Pierre Corneille, ranskalainen kirjailija (Le Cid) (s. 1606)
- 1617 – Andreas Sushinda, japanilainen kristitty marttyyri
- 1708 – John Blow, englantilainen barokkisäveltäjä (s. 1649)
- 1778 – Washington Shirley, englantilainen amiraali ja tähtitieteilijä (s. 1722)
- 1864 – Reuben Wood, yhdysvaltalainen poliitikko ja Ohion kuvernööri (s. 1792 tai 1793)
- 1915 – Matti Kurikka, suomalainen lehtimies, teosofis-sosialistinen kirjailija ja utopisti (s. 1863)
- 1917 – John Gustaf Agelii (”Ivan Aguéli”), ruotsalaissyntyinen vaeltava sufi, taidemaalari ja kirjailija (s. 1869)
- 1935 – Vladimir Giljarovski, venäläinen sanomalehtimies ja kirjailija (s. 1853)
- 1939 – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (s. 1906)
- 1942 – Ants Piip, Viron pääministeri 1920–1921 (s. 1884)
- 1959 – Enrico De Nicola, Italian ensimmäinen presidentti (s. 1877)
- 1962 – Henry Kjellson, ruotsalainen lentoinsinööri ja lentojohtaja (s. 1891)
- 1974 – Ralph Bishop, yhdysvaltalainen koripalloilija (s. 1915)
- 1976 – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
- 1985 – Vladimir Bron, venäläinen shakinpelaaja, shakkitehtävien laatija ja shakkikirjailija (s. 1909)
- 1985 – Elwyn Brooks White (”E. B. White”), yhdysvaltalainen kirjailija ja esseisti (s. 1899)
- 1990 – Curtis LeMay, Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali (s. 1906)
- 1992 – Petra Kelly, saksalainen poliitikko (s. 1947)
- 1994 – Erkki Hirvikallio, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1912)
- 1996 – Alfred Vogel, sveitsiläinen luontaislääkinnän kehittäjä (s. 1902)
- 2004 – Richard Avedon, yhdysvaltalainen valokuvaaja (s. 1923)
- 2012 – Shlomo Venezia, kreikanjuutalainen kirjailija, kuului Auschwitzin Sonderkommandoon (s. 1928)
- 2013 – Thomas Clancy Jr. (”Tom Clancy”), yhdysvaltalainen menestyskirjailija (s. 1947)
- 2016 – Sakari Tahvanainen, suomalainen päätoimittaja ja maakuntasihteeri (s. 1936)
- 2017 – Arthur Janov, yhdysvaltalainen psykologi ja psykiatri, primaaliterapian kehittäjä (s. 1924)
- 2018 – Chahnour Vaghinag Aznavourian (”Charles Aznavour”), armenialais-ranskalainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä (s. 1924)
- 2018 – Đỗ Mười, Vietnamin pääministeri 1988–1991 (s. 1917)
- 2019 – Karel Gott, tšekkiläinen laulaja ja näyttelijä (s. 1939)
- 2020 – Maud Hansson, ruotsalainen näyttelijä (s. 1937)
- 2020 – Urpo Koskela, suomalainen sotilas- ja liikennelentäjä, lentotoiminnanjohtaja ja koulutuspäällikkö (s. 1937)
- 2020 – Seppo Nuuttila, suomalainen urheiluvalmentaja (s. 1939)
- 2022 – Tulsi Tanti, intialainen liikemies (s. 1958)
- 2023 – Eve Bunting, pohjoisirlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1928)
- 2024 – Eka Metsävuori, suomalainen urheilusukeltaja, faktori ja tietokirjailija (s. 1938)
Juhlapäiviä
muokkaa- Suomi: Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä, liputuspäivä vuodesta 2023 lähtien.
- Tampere: Tampereen päivä. Vietetty vuodesta 1955.
- YK: Kansainvälinen ikääntyneiden päivä ("International Day of Older Persons"). Vietetty vuodesta 1991.
- Mensa: Kansainvälinen älykkyyspäivä ("Intelligence Day").
- Ortodoksinen kirkko: Jumalanäidin Neitsyt Marian suojelusjuhla (Pokrova, ven. Покров Пресвятой Богородицы, Покров, kreik. Αγία Σκεπη)
|
| ||
|---|---|---|
|
Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä.
| ||
Katso myös: kalenteri ~ 30. syyskuuta, 2. lokakuuta
Lähteet
muokkaa- ↑ Miina Sillanpään liputuspäivä | Koko kansan Miina Sillanpää miinasillanpaaseura.fi. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Ainakin yksi kuollut koululuokkahyökkäyksessä Kuopiossa – yhdeksän loukkaantunutta: suuronnettomuushälytys annettu Iltalehti. 1.10.2019. Viitattu 1.10.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1. lokakuuta Wikimedia Commonsissa
