Avaa päävalikko

Leopold II (keisari)

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1790–1792)

Leopold II (syntyisin Peter Leopold Joseph) (5. toukokuuta 1747 Wien1. maaliskuuta 1792 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1790–1792 ja sitä ennen Toscanan suurherttua.[1] Hän oli keisarinna Maria Teresian ja tämän puolison Frans I:n kolmas poika. Edeltäjänsä Joosef II:n tavoin Leopold II kuului valistuneisiin itsevaltiaisiin.

Leopold II
Leopold II emperor.jpg
Pyhä saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 30. syyskuuta 1790–1. maaliskuuta 1792
Kruunajaiset 9. lokakuuta 1790
Edeltäjä Joosef II
Seuraaja Frans II
Unkarin ja Kroatian kuningas
Böömin kuningas
Valtakausi 20. helmikuuta 1790 –
1. maaliskuuta 1792
Kruunajaiset 15. marraskuuta 1790 (Pressburg)
6. syyskuuta 1791 (Praha)
Edeltäjä Joosef II
Seuraaja Frans II
Syntynyt 5. toukokuuta 1747
Wien, Itävallan arkkiherttuakunta
Kuollut 1. maaliskuuta 1792
Wien, Itävallan arkkiherttuakunta
Puoliso Maria Luisa
Lapset Maria Teresia
Frans II
Ferdinand III
Kaarle
Alexander Leopold
Joosef
Maria Klementina
Anton Viktor
Juhana
Rainer Joosef
Ludvig
Rudolf
Koko nimi
Peter Leopold Joseph Anton Joachim Pius Gotthard
Suku Habsburg-Lothringen
Isä Frans I
Äiti Maria Teresia
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus Leopold II signature.jpg

Leopold syntyi Wienissä ja sai aluksi pappiskoulutusta, mutta pakotettuna suoritettujen teologisten opintojen uskotaan muuttaneen hänen mielensä kirkon vastaiseksi. Leopoldin vanhemman veljen Karlin kuoltua 1761 päätettiin, että hän perisi isältään Toscanan suurherttuakunnan, joka muutettiin sekundogenituuriksi, toisen pojan perintömaaksi. Tämä järjestely oli ehtona hänen avioliitolleen Maria Louisan, Espanjan kuningas Kaarle III:n tyttären kanssa 5. elokuuta 1764. Isänsä kuoltua 13. elokuuta 1765 Leopold nousi Toscanan suurherttuaksi.

Leopold II tuli keisariksi veljensä Joosef II:n kuoltua lapsettomana vuonna 1790. Hän ehti hallita vain puolitoista vuotta ennen kuolemaansa 1792, mutta jätti 16 lasta jatkamaan hallitsijasukua.[2] Leopoldin jälkeen keisarinistuimelle nousi vanhin hänen kahdeksasta pojastaan, Frans II. Keisarin muita poikia olivat Toscanan suurherttuaksi hänen jälkeensä tullut Ferdinand III, maineikas sotapäällikkö arkkiherttua Kaarle sekä arkkiherttua Juhana.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa