Avaa päävalikko

Kuolinpesä

oikeudenala, joka käsittelee perintöön liittyviä seikkoja

Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Tällainen pesä ei ole oikeushenkilö vaan osakkaidensa väliaikainen henkilöyhteenliittymä. Kuolinpesän osakkaita ovat henkilön perilliset, eloonjäänyt puoliso avio-oikeuden nojalla sekä mahdollinen yleisjälkisäädöksen saaja tai saajat. Kuolinpesään liittyviä oikeudellisia seikkoja ovat muun muassa perunkirjoitus, osakkaiden mahdollinen vastuu pesän veloista erityistilanteissa, perinnönjako ja lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Kuolinpesää kutsutaan joskus arkikielessä vanhahtavasti perikunnaksi.

HallintoMuokkaa

Kuolinpesän hallinto edellyttää osakkaiden yksimielisyyttä kaikista päätöksistä. Jos tätä ei voida saavuttaa, kukin osakas voi hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä. Kun kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, hän yksin tekee päätökset pesän asioista.

LakkaaminenMuokkaa

Kuolinpesä tavallisesti lakkaa perinnönjaossa, mutta se voidaan myös osakkaiden niin halutessa pitää jakamattomana hyvinkin pitkiä aikoja. Osakkaat voivat tehdä kirjallisen sopimuksen jakamattomassa pesässä elämisestä ja luopua täten määräajaksi oikeudestaan pesänselvittäjän tai pesänjakajan hakemiseen. Kun kuolinpesän osakas kuolee, hänen sijaansa osakkaiksi tulevat automaattisesti hänen perillisensä.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus. 6. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2554-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa